Rakentaminen

Helsingin Tripla-kauppakeskukseen uppoaa yli 200 000 kuutiota betonia – hiilijalanjäljestä ei ole kellään hajuakaan

Uusien betonisten kauppakeskusten hiilijalanjäljistä ei löydy tietoa rakennuttajilta eikä virkamiehiltä. Ympäristöministeriö haluaisi rakennusten hiilijalanjäljen laskennasta pakollista vuonna 2025.
Kari Salonen
Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Tripla valmistuu Helsingin Pasilaan vaiheittain vuosina 2019–2020. Kompleksi sisältää kauppakeskuksen lisäksi asuntoja ja toimistotiloja. 1,5 miljardia euroa maksavan Triplan materiaalien kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia.

Suomeen nousee betonisia kauppakeskuksia aikana, jolloin kulutuksen ilmastopäästöt ovat suurennuslasin alla. On tiedossa, että betonin ja teräksen valmistuksessa vapautuu runsaasti hiilidioksidia. Siitä huolimatta rakennuttajilla ja viranomaisilla on harvoin tietoa rakennushankkeiden ilmastokuormasta.

MT keräsi tietoa kahden kauppakeskushankkeen rakennusmateriaaleista sekä suuntaa-antavia lukuja betonin ja teräksen hiilijalanjäljestä. Arvioita päästöistä oli vaikea saada.

VTT on tehnyt suuntaa-antavia arvioita, joita ympäristöministeriö (YM) käyttää testatessaan työkalua rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen laskemiseksi. Ministeriö suunnittelee, että vuonna 2025 rakennusten hiilijalanjäljen arvioinnista tulisi pakollista rakennuslupia haettaessa.

Helsingin Pasilaan valmistuva jättikauppakeskus Tripla nielaisee yli 200 000 kuutiota betonia. Triplan elinkaaripäällikkö Tommi Kokkonen YIT:stä kertoo, ettei kokonaisuudelle ole laskettu hiilijalanjälkeä.

"Hiilijalanjäljen laskentaa ovat haitanneet yhtenäisten laskentasääntöjen puute sekä lähtöarvojen vaikea saatavuus ja epätarkkuus."

Kokkonen vakuuttelee, että Triplan hiilijalanjälki on yksi Suomen alimpia energiatodistuksen mukaisella E-luvulla vertailtuna. Kauppakeskuksen puoli täyttää ensimmäisenä suurena kauppakeskuksena Suomessa lähes nollaenergiarakennuksen (nZeb) vaatimukset. Rakentamisessa noudatetaan LEED-ympäristösertifikaatin korkeimpia kriteerejä.

Myöskään Lehto Group Oyj:n urakoimalle Seinäjoen Ideaparkille ei ole laskettu hiilijalanjälkeä. Rakennukseen uppoaa betonia 15 000 kuutiota ja terästä 2 000 tonnia.

Erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä painottaa, että VTT:n rakennusmateriaalien hiilijalanjälkiarviot ovat hyvin alustavia.

"Ne eivät välttämättä edusta tarkasti suomalaista betonituotantoa. YM käynnistää työn, jossa laaditaan kullekin tuoteryhmälle päästötiedot."

Betonissa reseptiikka ja valmistuksessa käytetty energianlähde vaikuttavat suuresti hiilijalanjälkeen.

Ikääntyessään betoni sitoo jonkin verran hiilidioksidia rakenteita rapauttavan karbonatisoitumisen myötä. Kuittisen mukaan sitoutuvat hiilidioksidimäärät ovat pieniä. Karbonatisoituminen huomioidaan YM:n laskentamenetelmässä.

VTT:n ja YM:n testitaulukossa betonikuoren ja sisäseinäelementtien hiilidioksidipäästöiksi on määritelty noin 0,2 kiloa hiilidioksidiekvivalentteina per betonikilo. Arvio kattaa valmistuksen, keskimääräiset kuljetusmatkat sekä työmaan päästöt hukan osalta.

Betonin paino vaihtelee paljon sen mukaan, onko kyseessä kevyt- vai raskasbetoni. Jos kuutio betonia painaa keskimäärin 2 500 kiloa, sen hiilidioksidipäästöt ovat erittäin karkeasti arvioiden noin 500 kiloa (CO2e/m3).

Betoniteollisuus ry: n toimitusjohtaja, rakenteiden elinkaaritekniikan dosentti Jussi Mattila Tampereen teknillisestä yliopistosta kirjoittaa Betoni ja ympäristö -artikkelissa, että tavanomaisen rakennebetonin hiilidioksidipäästö on noin 150 kiloa kuutiolta.

Arviot betonituotteiden hiilijalanjäljistä vaihtelevat niin paljon, ettei kauppakeskusten hiilijalanjälkeä voi laskea MT:n saamilla tiedoilla.

Mattilan artikkelin mukaan romupohjaisen harjateräksen päästöt ovat 400 kiloa tonnilta hiilidioksidiekvivalentteina ja jänneteräksen noin 1 000 kiloa tonnilta. VTT:n taulukossa ruostumattoman teräksen hiilijalanjäljeksi on arvioitu peräti 4 700 kiloa tonnilta, galvanoidun teräksen 3 000 kiloa tonnilta ja raudan 2 000 kiloa tonnilta.

Kuittinen huomauttaa, että materiaalien kilokohtaisten päästöjen vertailu ei juuri kerro niiden paremmuudesta. Kilosta betonia, terästä tai puuta saadaan hyvin erilaiset määrät valmista rakennusta.

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Myös Atria-possulle mitattu hiilijalanjälki: Soijattomuus näkyy muuta Eurooppaa alempina päästöinä

VTT laski: Kilo rypsiporsasta tuottaa 3,3 kilon hiilidioksidipäästöt

Kauppaketju kehittää laskurin avuksi kulutustottumusten kehittämiseen – "Ruokaostosten hiilijalanjälkimittari on meiltä paljon toivottu palvelu"