Rakentaminen

Hämeenlinnan uudessa naisvankilassa tavoitteena on parantaa vankien kuntoutusta – rakennuttaja: "maailman edistyksellisin vankila"

Uuteen vankilaan rakennetaan muun muassa esteettömiä sellejä. Ekologisuuteen kiinnitetään huomiota aurinkopaneeleilla.
Martti Kainulainen
Uuden rakennuksen on määrä valmistua ensi vuoden syksyllä.

Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan muurattiin tänään keskiviikkona peruskivi, mikä on taas yksi askel eteenpäin siitä, mitä vankilanjohtaja kutsuu Suomen häpeäpilkuksi. Kyse on vanhan vankilarakennuksen niin sanotuista paljuselleistä, joissa ei ollut vessaa, vaan vangit joutuivat yöaikaan tekemään tarpeensa ämpäriin.

"Oli nöyryyttävää niin vankien kuin henkilökunnankin kannalta, ettei vessoja ollut", sanoo STT:lle vankilanjohtaja Tuomo Kärjenmäki.

YK:n kidutuksen vastainen komitea on huomauttanut paljuselleistä toistuvasti ja vaatinut Suomea korjaamaan tilanteen. Ongelmasta päästiin eroon sattumalta vuodenvaihteessa, kun rakennus jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien takia, ja vangit siirrettiin läheisen vankilasairaalan tiloihin odottamaan uutta rakennusta.

Kärjenmäki ei osaa sanoa, miksi tilanne ei korjaantunut aiemmin.

" Miesvankiloissa paljuselliongelmia on ratkaistu nopeammassa tahdissa. En osaa sanoa, onko se meidän kysymyksessä ollut saamattomuutta vai onko se ollut rahanpuute."

Uuden rakennuksen on määrä valmistua ensi vuoden syksyllä. Jokaiseen selliin tulee oma vessa ja peseytymistila. Vankilaan rakennetaan muun muassa esteettömiä sellejä ja alaikäisille tarkoitettuja tutkintavankitiloja, jotka mahdollistavat koulunkäynnin tutkintavankeuden aikana.

Rakentamisessa pyritään myös ekologisuuteen. Vankilan katolle tulee aurinkopaneelit, ja rakennuksen jäähdytys toimii maalämmöllä. Rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt on kuvannut uutta rakennusta maailman edistyksellisimmäksi vankilaksi. Kärjenmäki välttelee ylisanoja, mutta myöntää, että uutta vankilaa odotetaan paljon.

"Kyllähän tämä iso harppaus on."

Uudessa naisvankilassa kaikki sellit ovat "digisellejä". Vangilla on käytössään pääte, jolla pääsee rajoitetusti nettiin, esimerkiksi hoitamaan omia pankki- ja Kela-asioita sekä aloittamaan työnhakua. Tarkoitus on opettaa taitoja, joita vanki tarvitsee vapautumisensa jälkeen.

"Nämä ovat nykyään välttämättömiä taitoja. Näin ehkäistään myös yhteiskunnasta syrjäytymistä, Kärjenmäki sanoo.

Rakentamisessa on otettu huomioon myös ulkoilu ja liikunta. Tavallisten ulkoilutilojen lisäksi alueelle tulee kunto- ja luontopolku sekä sisälle liikunta- ja kuntosali. Kärjenmäki pitää liikkumismahdollisuuksia merkittävänä vankien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Urheilutilojen tärkeydestä ei aina ollut kuitenkaan yksimielisyyttä. Kärjenmäen mukaan liikuntasalin rakentaminen aiheutti suunnittelun alkuvaiheessa vastustusta vankiloita hallinnoivassa Rikosseuraamuslaitoksessa.

"Siitä oli aikamoinen vääntäminen. Puhuttiin, ettei naisvangeille tulisi liikuntasalia. Tällaista asennetta oli silloin alkuvaiheessa, ja aika kitkeriä keskusteluja käytiin meidän keskusviraston kanssa."

Kärjenmäen mukaan tavoitteena on parantaa vankilassa tarjottavaa kuntoutusta. Uuteen vankilaan on esimerkiksi tarkoitus saada kaksi psykologia aiemman yhden sijaan. Kriminaalihuollon tukisäätiössä naisvankien parissa työskentelevä Hanna Mäki-Tuuri pitää tätä hyvänä.

"Tutkimusten perusteella tiedetään, että Suomessa naisvangit ovat keskimäärin miesvankeja huonommassa kunnossa psyykkisen ja somaattisen terveyden osalta. Naisilla on miehiä enemmän sellaista taustaa, että luottamus esimerkiksi ryhmätyöskentelyssä on hyvin vaikea rakentaa."

Isolla osalla naisvangeista on taustalla fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, ja Mäki-Tuuri toivoisi, että traumoihin ja tunne-elämän epävakauteen erikoistunutta hoitoa ja kuntoutusta olisi nykyistä paremmin tarjolla.

Mäki-Tuurin mukaan kuntoutus vankilassa toimii suhteellisen hyvin jo nyt ja naiset ovat kiitollisia vankilassa saamistaan palveluista. Ongelma on, miten saataisiin palvelut jatkumaan myös vankilan jälkeen.

"On todella surullista seurata, että on tehty todella hyvää työtä vankeusaikana, mutta sitten vapautumisen jälkeen asuntoa ei järjesty tai ei saa päihdehoitopaikkaa tai pääse psykoterapiaan. Se voi viedä maton jalkojen alta."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lännen Media: Rikosseuraamuslaitos haluaa keskittää vankilat suuriin kaupunkeihin

Täydempään elämään

Koppihoito vankiloissa on lisääntynyt ja koulutusmahdollisuuksia on vähän