Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Rakentaminen

Järviruokokatto voi kestää kunnostettuna vaikka sata vuotta

Virossa ja Ruotsissa ruokokattoja on yli tuhat, Suomessa vasta noin sata.
Jarno Mela
Kettumäen kansanpuistoon Kouvolan Kuusankoskelle on rakennettu talkoovoimin kota, joka on runkoa lukuun ottamatta lähes kokonaan järviruokoa, kertoo Kettumäen kansanpuisto ry:n puheenjohtaja Tanja Kukkola. Taustalla Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Matti Järvinen.

Järviruoko on yleistynyt Suomessa 50 vuoden kuluessa selvästi. Samalla luontaiset rantaniityt ovat vähentyneet. Ongelmaan haetaan viisasta ratkaisua kehittämällä ruo’on korjuuketjua ja hyötykäyttöä.

”Meidän näkökulmastamme se on jäte, joka voitaisiin käyttää hyödyksi”, kertoo iittiläisen Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan puheenjohtaja Matti Järvinen.

Ruoko on esimerkiksi kestävä kattomateriaali. Kolmekymmentä senttiä paksu ruokokatto pysyy kunnossa noin 60 vuotta.

”Moni kysyy, kestääkö se viisi vuotta. On jopa satavuotiaita, kunnostettuja ruokokattoja.”

Suomessa on noin 80–100 ruokokattoa.

”Ruotsissa ja Virossa on paljon enemmän. Meilläkin se olisi mahdollista, mutta siihen ei ole perinnettä, koska järviruoko on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä”, Järvi­ruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishankkeen projektipäällikkö Tanja Kukkola sanoo. Hankkeen toteuttaja on Lyöttilän osakaskunta.

Järviruoko on yksivuotinen ja tuottaa mädäntyessään muun muassa pahalta haisevaa rikki­vetyä sekä metaani- ja hiili­dioksidipäästöjä. Samalla se vapauttaa sitomaansa fosforia takaisin vesistöön.

”Aihepiiriä on tutkittu Suomessa melko paljon, ja on hyvin tiedossa, mitä pitäisi tehdä. Konkreettiset toimet ovat kuitenkin olleet ennen meidän hanketta vähäisiä”, Kukkola kertoo.

Hankkeessa on kehitetty etenkin ruo’on talvikorjuuketjua, jotta ravinteet saataisiin ruokojen mukana pois vesistöstä.

”Järviruoko on tehokas kasvi puhdistamaan vettä. Annetaan ruokojen tehdä veden puhdistustyötä kesä, ja korjataan ne talvella pois”, Kukkola linjaa.

”Talvikorjuu on oikeastaan ainut vaihtoehto, jos ruokoa halutaan runsaasti hyötykäyttöön”, Järvinen lisää.

Hankkeessa on järjestetty muun muassa työpajoja, joissa on tehty ruokomateriaalista aitoja, kattoja ja pienempiä tuotteita.

”Korjuuketjun ja hyötykäytön kehittäminen voisi tukea myös maaseudun pienyrittäjyyttä. Monella on siihen sopivaa kalustoa olemassa”, Kukkola sanoo.

Järvisen mukaan hankkeessa toimineista yrittäjistä osalla on halua jatkaa työtä. ”Nyt ollaan taitekohdassa. Tämä pitää saada taloudellisesti kannattavaksi, jotta yrittäjät voivat pärjätä.”

Hän kertoo, että esimerkiksi vesialueiden osakaskunnat ovat halukkaita maksamaan siitä, että ruokoa korjataan rantavesistä pois. ”Niittäjiä tarvitaan, kysyntää on”, vakuuttaa Kukkola.

Ratkottavia työvaiheita ovat ruokojen leikkuun lisäksi kuljetus ja varastointi. Hankkeessa on nyt niitetty järviruokoa neljänä talvena.

Kaksi talvea ruoko niitettiin olemassa olevalla kalustolla ja niputettiin käsin. Sitten niittäjä hankki niputtavan niittopään aihion, jota muokkasi Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Samantyyppistä käytetään myös vuoristoseuduilta heinän ja viljan niitoissa sekä riisin korjuussa.

Kone sitoo nipun valmiiksi, jolloin ruokojen kuljetus varastoon on helpompaa.

Lajitteluvaiheessa paras aines sidotaan nipuiksi. Siitä voi rakentaa esimerkiksi kattoa tai tehdä eristelevyjä. Lajittelusta ylijäänyttä ruokoa voidaan esimerkiksi paalata tai silputa.

Ruokosilppua taas voidaan käyttää esimerkiksi kuivikkeena eläimille tai huussissa, puutarhakatteena tai kasvualustana. Ruo’oista on Virossa koottu myös rappausalustoja seiniin. Ruokopaaleja on käytetty ravinteiden suodattamiseen laskuojissa.

Suomalainen järviruoko on hyvälaatuista, ja sitä on runsaasti. Järviruokoa kasvaa noin 100 000 hehtaarin alueella, keskimäärin noin 32 kuutiota hehtaaria kohden. Määrät vaihtelevat alueittain suuresti.

Keskimäärin laskettuna voisi kuitenkin sanoa, että yhden hehtaarin ruokomäärä riittäisi noin 30–40 neliön kattoalaan, Kukkola arvioi. ”Tasaisen kattolappeen hinnaksi tulee noin 80 euroa neliöltä.”

Toistaiseksi ruokoa ja siitä tehtyjä tuotteita tuodaan Suomeen jonkin verran Virosta ja jopa Kiinasta.

”Kotimaisiakin tuotteita voi jo tilata, minusta hanke on onnistunut. Toivottavasti ruo’on käyttö yleistyy Suomessakin”, Kukkola iloitsee.

Lue lisää

Yritykset kehittävät ruo'osta kasvualustoja – "Parhaassa tapauksessa saadaan raaka-aine, jonka ominaisuudet ovat lähellä turvetta"

Täysin uusi viljelymenetelmä halutaan Suomessa käyttöön 30 000 peltohehtaarilla – viljelijöiden innostus kosteikkoviljelyä kohtaan yllätti tutkijankin

Ruokosuodatin sieppaa ravinteita virtavesistä – Paskolammen purkuojalla tutkitaan, suodattaako se myös lumenkaatopaikalta kulkeutuvia mikromuoveja

Tekeillä uusi turvetta korvaava bisnes: Ravinteikkaita ruovikkoja korjataan kasvualustaksi