LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Rakentaminen

Ilmatieteen laitoksen Juhani Damski: "Kaikki riippuu säästä – rakentamisessakin"

Sopeutuminen ilmastonmuutokseen on väistämätöntä. Rakentamisessa se alkaa kaavoituksesta, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski..
Jarno Mela
"Ilmastokysymystä ei saa ratkaistua kerralla, vaan pitää olla koko ajan hereillä ja päivittää tietoja”, pääjohtaja Juhani Damski arvioi. Säätutka naapurirakennuksen katolla tuottaa koko ajan tietoa säästä myös kiinteistönomistajien tarpeisiin.

Rakentamisella on suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin.

”Kaikki riippuu säästä ja ilmastosta. Rakentaminen on Suomessa aina ollut hyvin sääherkkää”, kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.

”Kiinteistö- ja rakennusala on jo pitkään ollut asiakkaitamme tuottamamme tiedon ja palvelujen käyttäjänä”, hän toteaa rakentajien, rakennuttajien ja kiinteistösektorin yhteistyöstä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Rakennusala toivoo toimintansa tueksi tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmatieteen laitos saa toimialalta myös viestejä, mille tutkimukselle olisi lisätarvetta. Liiketoiminnan ja muuttuessa he näkevät siinä sekä riskejä että mahdollisuuksia.

Kuvaavaa on, että Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, RIL, on kutsunut Damskin puhumaan hiilineutraalista tulevaisuudesta seminaariinsa lokakuun alussa.

Sään vaihtelut ja ilmasto liittyvät kaikkeen infrarakentamiseen. Aikajänne on pitkä, satojakin vuosia.

Ilmatieteen laitos painottaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on väistämätöntä. Kiinteistö- ja rakennusalalla – jos missä – asiaa pitää pohtia ja ottaa muutos ja sopeutuminen huomioon.

”Se lähtee kaavoituksesta ja päätyy rakentamisen ratkaisuihin.”

On huomioitava esimerkiksi rakennusten korkeudet ja etäisyydet toisiinsa ja turvavälit mahdollisten tulvien varalle. Lisäksi jäähdytys- ja lämmitystarpeet on arvioitava uudelleen.

Juhani Damski toimii oman toimensa ohella Suomen kansallisen ilmastotutkimustietoa keräävän IPCC-työryhmän puheenjohtajana. Uutta tutkittua tietoa tulee hänen mukaansa koko ajan.

”Tätä (ilmastokysymystä) ei saa ratkaistua kerralla, vaan pitää olla koko ajan hereillä ja päivittää tietoja.”

Suomessa vuodenajat eroavat selvästi toisistaan. On kylmää, lämmintä sateista ja tuulista, hellettä ja pakkasta. Suomi on myös laaja maa: Etelä-Suomessa on tietyt ilmasto-olosuhteet rakentamiselle, pohjoisessa omansa.

Maa kohoaa Merenkurkussa ja samalla varoitetaan meren pinnan nousemisesta jäätiköiden sulamisen kiihtyessä.

Luonnonilmiöitä ei voi Damskin mukaan käsitellä yhdellä mallilla.

Damski tuntee ilmaston lainalaisuudet, ja kaavoituksen prosessit hän jättää suosiolla alansa ammattilaisille.

Rantarakentamisessa on huomioitava ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Itämeri on sisämeri, jolla vuorovesi-ilmiötä ei juuri ole. Silti vesi nousee ja laskee myrskyn heilutellessa sopivasti allasta.

Vuoden 2005 talvimyrsky nostatti Suomenlahden pinnan lähes Helsingin Kauppatorille. Tämän vuoden elokuussa kunnon kaatosade kasteli Helsingin metrotunnelin ja pysäytti metroliikenteen päiviksi keskustan kahdella asemalla. Hissit olivat pois käytöstä vielä kaksi viikkoa myöhemmin.

”Rakennuttaja haluaa tietää, miten usein tällainen luonnontapahtuma voi sattua, mitkä ovat riskit, kun investoinnit ovat pitkälle ajalle”, Damski sanoo.

”Tämä on se viesti, jota toistamme: ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettava tosissaan.”

Miten pitkälle yritykset ja rakentajat tämän ottavat huomioon, siitä ilmastotieteilijöillä ei ole tietoa. Rakennusvalvonta on paljon vartijana. Rakennusmääräykset juontuvat puolestaan lainsäädännöstä.

Pariisissa vuonna 2015 neuvotellun ilmastosopimuksen hyväksyneet valtiot ovat sitoutuneet pysäyttämään globaalin keskimääräisen lämpötilan nousun eri toimenpitein enintään kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tavoitteeksi hallitukset asettivat lämpötilan nousun rajoittamisen 1,5 asteeseen.

Euroopassa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala. Rakennusten käyttö aiheuttaa RIL:n mukaan Euroopassa noin 35 prosenttia energiankulutuksesta ja noin 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan Suomen rakentamisen kasvihuonepäästöt olivat 1,451 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttitonneina laskettuna vuonna 2016. Ilmastopäästäjänä rakennusala on kahdeksanneksi suurin toimiala.

Tilaston kärjessä olivat energiatoimiala, teollisuus, kuljetukset ja varastointi.

Rakennusmateriaaleissa sementin valmistus on globaalisti tunnistettu iso päästölähde. MT kysyi 12.4. jutussaan, kuinka suuri esimerkiksi Helsingin Tripla-kauppakeskukseen käytetyn 200 000 kuution betonin hiilijalanjälki on. Rakentaja YIT:llä tai viranomaisilla ei ollut tietoa Triplan tai muidenkaan kauppakeskusten hiilijalanjäljestä.

Päästöjen laskemisessa rakentamisen ja rakennuksen koko elinkaaren aikaiset päästöt ovat kuitenkin valinnoissa ratkaisevia.

Lämmityksellä ja viilennyksellä on merkittävä vaikutus koko hiilijalanjälkeen.

Materiaalivalintojen vaikutukset tulisi ilmastotieteilijä Damskin mukaan pystyä myös paremmin mittaamaan. Näin nähtäisiin todellinen vaikutus esimerkiksi energiatehokkuudelle.

Ilmatieteen laitos valmistelee osaltaan uusia alueellisia ilmastosimulaatioita, joilla lämpötilan muutokset voidaan tehokkaammin huomioida kiinteistöjen lämmön kuormituksessa.

Fakta: Rakentaminen kuluttaa raaka-aineita

- Rakentamisessa ja rakennuksissa tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys hyvinvoinnin, ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta.

- EU:ssa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala.

- Painon mukaan mitattuna rakentamisen osuus raaka-aineiden kulutuksesta on 50 prosenttia.

- Rakentaminen ja rakennusten purkaminen tuottaa EU-alueen jätteistä keskimäärin noin 40–50 prosenttia.

- Rakennusten käyttö aiheuttaa Suomessa noin 35 prosenttia energiakulutuksesta ja noin 30 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

- Rakentamissektorilla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen.

Lähde: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, RIL

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uusvanhat toimet tekevät ilmastoviisaaksi – "Kun alkaa pohtia kasvinviljelytilan ilmastotoimia, kannattaa aloittaa maaperästä"

Ilmasto muuttuu, me emme?

Kuu kiurusta kesään – mutta millaiseen?