LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Rakentaminen

PTT tutki: Vuokralla asuvien osuus on yli 80 prosenttia alle 40 neliön kerrostaloasunnoissa

Pienten asuntojen suuri osuus uudisrakentamisesta ei ole leimallisesti vain helsinkiläinen ilmiö.
Lari Lievonen
Suuriin kaupunkeihin rakennettujen kerrostaloyksiöiden ja -kaksioiden keskimääräinen koko on ollut laskussa 2010-luvulla. Tilastotarkastelu osoitti, että pienten asuntojen määrän kasvua on enemmän muissa suurissa kaupungeissa kuten Tampereella. 

Pienten asuntojen kysyntää suurilla kaupunkiseuduilla ovat kasvattaneet kaupungistuminen ja yksinasumisen yleistyminen. PTT tutki kuuden suuren suomalaisen kaupungin alueittaiset rakentamisen tilastot, teki isännöitsijäkyselyn ja sidosryhmähaastattelut.

”Pienistä asunnoista on puhuttu leimallisesti pääkaupunkiseudun ilmiönä, vaikka niiden osuus on noussut eritoten muissa suurissa kaupungeissa”, tiivistää PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Pienten asuntojen, eli yksiöiden ja kaksioiden, rakentaminen on kasvanut voimakkaasti suurissa suomalaiskaupungeissa 2010-luvulla. Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan kehitys ei ole kuitenkaan johtanut merkittäviin kielteisiin seurauksiin esimerkiksi asuinalueiden eriytymisen tai viihtyvyyden kannalta.

Pienten asuntojen suuri osuus uudisrakentamisesta ei PTT:n tutkimuksen perusteella myöskään ole leimallisesti helsinkiläinen ilmiö.

Yksiöiden suhteellinen osuus suurten kaupunkien uudistuotannossa on noussut selkeästi 2010-luvun aikana. Sekä uusien yksiöiden että kaksioiden keskikoot ovat olleet laskussa koko 2010-luvun.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, mikä on pienten asuntojen osuus asuntotuotannossa vuosina 2010–2018 ja mikä vaikutus niiden lisääntymisellä on asuinalueisiin. Tutkimus perustuu rakentamisen tilastoihin, kuuden suuren kaupungin alueiden tarkasteluun, isännöitsijäkyselyyn ja sidosryhmähaastatteluihin.

”Pienten asuntojen määrän kasvussa on tunnistettavissa mahdollisia ongelmia, mutta ne näyttävät jääneen pieniksi ja olevan osin suhdanneluonteisia”, kertoo PTT:n Olli-Pekka Ruuskanen.

Tilastoissa pienten asuntojen ilmiö näkyy selvästi. 2010-luvulla Helsingissä Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa on rakennettu yksiöitä keskimäärin 3 100 vuosittain, mutta vuonna 2017 määrä oli 5 100 ja vuonna 2018 jo 6 900 kappaletta.

Yleisesti ottaen pienissä kerrostaloasunnoissa vuokralla asuvien osuus on hyvin suuri: Alle 40 neliömetrin kerrostaloasunnoissa vuokralla asuvien osuus on yli 80 prosenttia.

Pienten asuntojen kysyntää etenkin suurilla kaupunkiseuduilla ovat kasvattaneet trendit, kuten kaupungistuminen ja yksinasumisen yleistyminen.

Yksiöiden osuus kasvanut etenkin Tampereella, Turussa ja Oulussa.

Samalla asuntojen koko on laskenut. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden koot ovat vaihdelleet vuosittain, mutta suunta on ollut laskeva. Myös kaksioiden koko on laskenut, mutta ei yhtä voimakkaasti. Oulussa, Turussa ja Tampereella yksiöiden koon lasku on ollut voimakasta. Vuonna 2018 keskimäärin pienimmät kaksiot sijaitsivat Tampereella.

Vaikuttaako pienten asuntojen rakennuttaminen myös suomalaisten syntyvyyden alentumiseen, kun asutaan ahtaasti eikä perusteta perheitä?  

"Uskon, että syntyvyyden alenemiseen taustalla on enemmän nuorten preferenssien muutos ja subjektiivisesti koettu taloudellinen epävarmuus kuin se, että itse asuminen pienemmässä asunnossa johtaisi syntyvyyden alenemiseen."

Jatkuuko pienten asuntojen neliöiden lasku edelleen?

"Vaikea sanoa. Kyselyiden mukaan esim. yksinasuvat eivät haluaisi asua yksiöissä ja asumisessa tavoitellaan väljyyttä. Tämä tarkoittaisi, että asuntojen koon pieneneminen on enemmän rakennuskustannusten noususta johtuvaa kuin kysynnästä johtuvaa."

Jos rakentamisen suhdanne tasaantuu ja tämä helpottaa kustannuspainetta, niin neliöiden lasku voi Ruuskasen arvion mukaan hidastua tai jopa pysähtyä. Hän muistuttaa, että jo nyt pääkaupunkiseudulla yksiöissä ei ole selvää trendiä, mutta muualla neliöiden lasku on ollut suurempaa. 

Turussa kaksioiden koko laski tarkasteluajanjaksolla yli viisi neliötä. Vuonna 2010 kaksion keskipinta-ala oli noin 50 neliötä, kun viimeisenä tarkasteluvuonna se oli enää 45. Muiden suurien kaupunkien ohella myös Turkuun muuttaa vuosittain paljon nuoria opiskelemaan.

Helsingissä yksiöiden keskikoko on 2010-luvulla vaihdellut 32,5 neliön ja 36,8 neliön välillä.

Tampereella yksiöiden keskikoko on ollut laskussa vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2010 yksiöiden keskikoko oli 40 neliötä, kun vuonna 2018 se oli 29 neliötä.

Tampereelle rakennettujen kaksioiden keskimääräinen koko on ollut laskussa 2010-luvulla. Vuonna 2010 Tampereelle rakennettiin keskimäärin 50 neliötä olevia kaksioita, kun vuonna 2018 kaksioiden koko oli enää 44 neliötä.

Kerrostaloasuntojen rakentamisen volyymi tasaantuu lähivuosina, sillä myönnettyjen rakennuslupien määrät saavuttivat huippunsa vuonna 2017 ja ovat sen jälkeen laskeneet.

TutkimusraportinPienten asuntojen osuus asuntotuotannossa ja vaikutukset asuinalueiden eriytymiseen” toteuttivat Pellervon taloustutkimus PTT ja 4FRONT Oy. Hankkeen rahoittajina toimivat Asuntojen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kuntaliitto, Oulun kaupunki, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Turun kaupunki, Uudenmaan liitto, Vantaan kaupunki ja Ympäristöministeriö.

Raportti on luettavissa PTT:n kotisivuilla www.ptt.fi

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Asuntorakentaminen hidastuu selvästi ja keskittyy yhä voimakkaammin kasvukeskuksiin

Metsä Groupin uusi viilupuu­linja Punkaharjulla ylitti odotukset: "Tehdas on pyörinyt vielä kovempaa, mitä kapasiteetti antoi odottaa"

Tarvitaanko asunto-osuuskuntia?