Varsan opettaja on palveluammatissa - Uutiset - MT Ravinetti
Uutiset

Varsan opettaja on palveluammatissa

”Toimivalla varsalla on tulevaisuus”, Juha Nurminen sanoo.
Antti Savolainen
Ravivalmentaja Juha Nurminen toivoo, että koronaviruksen aiheuttaman tilanteen myötä alettaisiin taas arvostaa kotimaista ruoantuotantoa. Koronan lopullisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan voi toistaiseksi vain arvailla. Mäki-Pohdon raviradalla aisoissa on 2-vuotias tamma True Once (i. Neighsay Hanover, e. Caddie Havanna 1.13,6a, ei. Offshore Dream).

Ylistarossa Mäki-Pohdon ravi- ja ratsastuskeskuksessa tallia isännöivä Juha Nurminen on tullut tunnetuksi etenkin taitavana varsojen ajolle opettajana. Kuin todisteena siitä mies ajaa sopivasti radalta tallille varsalla, joka odottaa rauhassa nosto-oven aukeamista ja valjaista purkamista.

Pian toinen ajoon lähtevä varsa käyttäytyy yhtä rauhallisesti valjastuksen ja nosto-oven aukeamisen ajan.

”Yritän opettaa varsat vanhalla mallilla, että malttavat odottaa. Omistajan pitää ehtiä kärryille rauhassa. Toimivalla varsalla on tulevaisuus.”

Nurminen korostaa, että varsan opetuksessa on oltava rauhallinen ja samaan aikaan määrätietoinen. Jo kahta puolta kiinni oleminen, valjastus ja pumpulit korvissa voivat olla jollekin varsalle kova paikka aluksi.

”Yritetään olla rauhallisia ja istutaan vaikka penkille odottamaan, jotta luonnikaskin varsa rauhoittuisi. Tehdään asioita vähän kerrallaan, mutta usein. Ja tehdään asiat loppuun asti, jos on aloitettu. Mutta äkkipikainen tai väkivaltainen ei passaa olla yhtään.”

53-vuotias Juha Nurminen on ollut hevosten kanssa tekemisissä ikänsä. Kotona Laihialla oli hevosia, joilla hän pääsi ajamaan jo pikkupoikana. Työkokemusta kertyi myös Matti Marttilan tallilta.

Armeijan jälkeen Nurminen teki pari vuotta puusepän töitä, kunnes palasi hevoshommiin ensin kotiin ja sitten Vaasan ratatallille. Siellä vierähti pari kolme vuotta, kunnes 24 vuotta sitten mies saapui Ylistaroon. Siinä ajassa on ehtinyt nähdä myös hevosjalostuksen eteenpäin menemisen.

”Ei sellaisia vanhan kansan mörköjä oikeastaan enää näe. Jalostus on vaikuttanut asiaan, ja kyllähän nykyään varsoja käsitellään pienestä pitäen paljon enemmän kuin ennen. Melkein jos nykyään varsa on tosi hankala, siinä on jotain fyysistä vikaa.”

Valtaosa lämminverivarsoista tulee Nurmiselle opetettavaksi yksivuotissyksyllä laidunkauden jälkeen. Jonkin verran niitä opetetaan jo keväällä ennen laidunta. Suomenhevosia tulee oppiin yksi–kaksivuotiaina.

”Keväällä opetettua varsaa pitäisi päästä ajelemaan ainakin parin kuukauden ajan ennen laitumelle laittamista. Silloin opit jäävät paremmin mieleen.”

Myös laidunpaikka löytyy osalle varsoista varsin läheltä. Raviradan keskellä reilun 50 metrin päässä on kesäisin orilaidun vuosikkaille ja kaksivuotiaille. Sen järjestää Ylistaron Hjy, jonka puheenjohtaja Nurminen on.

Varsojen ajolle opettaminen aloitetaan ajamalla niitä takaapäin valjaissa ilman kärryjä. Opetuksen alkuvaiheessa Nurmisella on apukäsiä yhden tai kahden ihmisen verran. Kun varsa toimii kärryjen edessä, hän siirtyy ajamaan niillä yksin viereiselle raviradalle.

”Alkuvaiheessa ajamassa käydään usein, mutta lyhyitä lenkkejä kerrallaan. Varsoilla ajetaan pitkään hölkkälenkkejä ja rakennetaan peruskuntoa. 2-vuotiskevättalvella lämminverisillä aletaan ajaa rauhallisia hiittejä ja vetoja. Ennen sitä varsan pitää mielestäni mennä kymmenen kilometrin hölkkälenkki kevyesti. Suomenhevosilla ajetaan pidempään pitkää lenkkiä.”

Osa varsoista lähtee ajolle opetuksen jälkeen kotiin tai muille valmentajille. Joidenkin kanssa Nurminen jatkaa kohti kilpauraa.

”Varsoja tulee ja menee. Opetus ja pohjien ajaminen on minun työtäni. Ajattelen niin, että tämä on palveluammatti ja hoidan oman osani työstä”, hän luonnehtii.

Nurminen kertoo, että tallin toiminta on vuosien varrella kallistunut varsojen opettamiseen ja treenaamiseen vähän sattumaltakin. Hän valmentaa mielellään myös kilpahevosia. Suurin osa asiakkaista on lähiseudulta, mutta varsoja tuodaan myös etelästä ja pohjoisesta.

Opettamiensa varsojen tarkkaa määrää hän ei muista. Vuosikymmenten varrella niitä on ollut ehkä reilut parisataa.

”Joskus oli Seinäjoen raveissa sellainen tilanne, että siellä oli 10 opettamaani hevosta ja kahdessa lähdössä ne juoksivat vielä kaksoisvoiton.”

Missä vaiheessa hevosmies tunnistaa, että nyt taisi sattua vähän parempi varsa kohdalle?

”Joistakin lämminverivarsoista huomaa kyllä jo muutaman viikon ajamisen jälkeen, että tämä osaa juosta. Suomenhevosista on vaikeampi sanoa, niistä joku ravaa heti hyvin ja toinen tarvitsee enemmän aikaa ja liikettä. Vaikea varsoja on tuomita noin ylipäätään.”

Nurminen on pitänyt tallia Mäki-Pohdon alueella 24 vuoden ajan. Nykyinen talli valmistui kahdeksan vuotta sitten. Karsinapaikkoja on kymmenen ja pihassa siirtotalleja sen verran, että tallipaikkoja on 20. Kilpauransa aloittaneita ovat 6-vuotias Marin Tase ja 4-vuotias Heavens Taj. 4-vuotiaita suomenhevosia on yksi ja 3-vuotiaissa lämminverisiä on peräti viisi ja suomenhevosia yksi. Kaksivuotiaita on yhteensä viisi.

”Toivottavasti niistä kehittyy hyviä kilpahevosia. Kymmenkunta ajettua starttia näyttää jo suuntaa niiden kohdalla.”

Nurminen huomauttaa, että hänen opettamansa ja valmentamansa hevoset ovat tavallisten harrastajien hevosia ja hän pitää heitä suuressa arvossa.

”Harrastajia tässä lajissa tarvitaan aina. Omistajina, mutta myös valmentajina. He pitävät Suomen ravit pystyssä.”

Ammattivalmentaja Juha Nurmisella on hyvä tuntuma raviurheiluun nykytilaan. Valtaosa hänen asiakkaistaan on tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, joille hevosen omistaminen on mieluisa harrastus.

Koronaviruksen lajille ja Suomen taloudelle lopulta aiheuttamaa jälkeä on vielä varsin vaikeaa arvailla, mutta Nurminen on muutenkin huolissaan lajin tulevaisuudennäkymistä.

”Palkinnot ovat tällä hetkellä ihan asiallisia, mutta mitenhän käy tulevaisuudessa. Veikkauksen pelivaihdot ovat laskussa. Pienenevätkö palkinnotkin sitä myötä? Aika näyttää.”

Nurminen painottaa, että edessä olevassa mahdollisessa ravipäivien karsimisessa ja uudelleenjaossa on ajateltava lajin etua koko maan kannalta. Hänenkin vanhoista asiakkaistaan moni on jo lopettanut hevosenpidon. Osa korkean iän takia, mutta yhä useampi myös korkeiden kulujen takia.

”Kilpailumahdollisuuksia pitäisi olla tasaisesti ympäri Suomea. Täällä maakunnissa on kuitenkin paljon hevosia ja hevosenomistajia. Ja ainakin tässä Seinäjoella lähdötkin ovat kovatasoisia.”

”75-lähdöissä on mahdollisuus tienata hyviä rahoja, mutta tavallisten ravien palkintotasoa pitäisi saada paremmaksi, se olisi koko lajin etu. Silloin hevosenomistajalla olisi olemassa mahdollisuus saada kuluja katettua palkintorahoilla. Pitää muistaa, että varsinkin kuljetuskulut pitkillä matkoilla ovat hevosenomistajalle kovat riippumatta siitä, millaisissa lähdöissä hevonen kilpailee.”

Nurmisella on myös konkreettisia ehdotuksia: 64-ravit hän laittaisi kiertoon Vermon ja maakuntaratojen kesken jatkuvasti. Tärkeää olisi myös tasata rahoille pääsevien pottia.

”Rahaa voisi antaa esimerkiksi kahdeksalle ensimmäiselle. Ykköspalkinnon voisi pitää ennallaan ja tasata niiden sijojen 2–8 keskinäistä osuutta.”

”Sekin on hyvä muistaa, että jos harrastajan hevonen voittaa vaikkapa 1 500 euroa, kyllä se harrastaja lyö sen rahan takaisin hevosalalle. Ostaa hevoselle rehuja tai varusteita tai saa lisää rahaa Suomessa syntyneen varsan hankkimiseen.”

Myös raviurheilun päätöksenteon keskinäiseen kissanhännänvetoon Nurminen toivoo stoppia.

”Nyt pitää varautua tulevaan. Toivoa parasta ja pelätä pahinta.”

Antti Savolainen
Juha Nurminen tekee valtaosan töistä yksin. Tarvittaessa apua on saatavilla esimerkiksi varsan opetukseen.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ravihevosista innostunut Ville Hakala: ”Osaamiseni valmentajana oli aluksi ihan nollassa”

Veri veti Eveliina Hallapuron hevosten pariin

Saaga S varsoi tammavarsa Silvia S:n – omistaja Ilkka Pyysalo: "Kuninkaallinen nimi luo paineita"

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video