Vihdoin löytyi se oikein hyvä hevonen - Uutiset - MT Ravinetti
Uutiset

Vihdoin löytyi se oikein hyvä hevonen

”Päräytin sillä reippaan pätkän metsässä ja silloin tuntui, että kävellään vaan lisää.”
Antti Savolainen
Agrologiksi opiskeleva Tiina Mäkinen valmentaa Humisevaa harrastuksenaan. "Kesätöitä en ole löytänyt, joten pari valmennettavaa mahtuisi lisääkin.”

Jokainen hevosihminen haaveilee siitä oikein hyvästä hevosesta. Saarijärvellä asuvalla Tiina Mäkisellä haave tuli toteen lähes neljännesvuosi­sadan odotuksen jälkeen.

”Kävin pikkutyttönä Lievestuoreella hoitamassa poneja ja ratsastamassa niillä. 14-­vuotiaana sain ensimmäisen oman hevosen. Se oli lämminverinen ravuriori, josta piti tulla minulle harrasteratsu. Ratsua siitä ei todellakaan tullut, joten piti hommata valjaat ja kärryt”, Mäkinen muistelee hymyssä suin raviharrastuksensa alkua.

Kun harrastukselle antoi pikkusormen, se vei koko käden. Peruskoulun jälkeen Mäkinen suuntasi Kaustiselle opiskelemaan hevosenhoitajaksi.

Koulun jälkeen hän työskenteli BWT:llä Lohtajalla, Pauli Raiviolla ja Pekka Vehviläisellä Hankasalmella yhteensä 15 vuoden ajan. Sitten terveys teki tenän.

”Minulla todettiin reuma. Koitin vielä olla töissä Killerin ratsastuskoululla, kun ajattelin, että se olisi kevyempää. Mutta ei siitä mitään tullut. Silläkin lailla se oli sääli, että jokaisesta työpaikasta jäi hyvät muistot.”

Viitisen vuotta sitten Mäkinen palasi koulunpenkille. Hän opiskeli kaupan alan merkonomiksi ja nyt työn alla on agrologin tutkinto.

Omia hevosia hänellä on ollut lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta koko ajan.

”Laskin hiljattain, että minulla on ollut 13 omaa ravihevosta vuosien varrella. Niillä ei vaan ole tehnyt ravikilpailuissa yhtään mitään.”

Menestystä oli tulossa, kun lokakuussa 2018 saapui Humiseva. Sen omistaa Mäkisen kaveri Sanna Kytö.

”Sanna soitti, että tämmöinen olisi tarjolla. Katsoin, että on se nuorena aloittanut hyvin, mutta melkein kaksi vuotta se oli jo ollut pois kilparadoilta. Ajattelin, että pakko sillä on olla kykyjä, enkä siitä olisi muuten kiinnostunutkaan. Meillä oli jo aiemmin yhteisenä projektina Falkenvied, jonka kansa kierrettiin kesäravien monté-lähtöjä. Tavoite oli Humisevankin kanssa, että päästään kiertämään kesäraveja ja paikallisraveja, kun niissä on niin hieno tunnelma.”

Humisevalla oli tullessaan isoja ongelmia oikean takajalan kanssa. Mäkinen kuvailee, miten ruuna veti alkuun jalalla metrin mittaista viivaa kävellessään.

”Toissatalvi oli tosi hyvä, sillä lunta oli paljon. Ajoin Humisevalla koppakärryillä lumihangessa kävelyä. Hevonen alkoi riskistyä ja käyttää jalkaansa paremmin. Uudenvuoden aattona sitten ajattelin, että nyt uskallan vähän kokeilla kannattaako kävelykuuria jatkaa. Päräytin sillä reippaan pätkän metsässä ja silloin tuntui, että kävellään vaan lisää”, Mäkinen myhäilee.

Jalka vaatii edelleen tarkkaa huolenpitoa. Rengasside on leikattu aiemmin kertaalleen, mutta operaation hyötyä on vaikea arvioida.

”Hoidan jalkaa säännöllisesti kuumalla ja kylmällä. Kaunis se ei ole, mutta ei tunnu hevosta häiritsevän. Olen käyttänyt sitä eläinlääkärissäkin. Tupamäen Antero sanoi, että kerran se noin hyvin juoksee tuolla jalalla, niin jatka vaan hoitamista, mutta älä katso sitä jalkaa liian läheltä. Varmaan sekin auttaa, että Humiseva on ronskistunut ja siihen on tullut lihasta ajan myötä.”

Vuosi sitten huhtikuussa Humiseva juoksi koelähdön ja pian sen jälkeen se pani Mäkisen ja Kydön suunnitelmat uusiksi. Ruuna oli viime kauden kenties kirkkain tähdenlento. 13 startistaan se voitti yhdeksän, mukana kaksi 75-finaalia, ja juoksi palkintorahoja 41 300 euroa.

”Joskus kauan sitten haaveilin, että voi kun joskus näkisi oman valmennettavan voittavan 75:ssa. Ja tuo voitti kaksi finaaliakin.”

Voittojen näkeminen tosin on hieman suhteellinen käsite, sillä Mäkinen jännittää startteja.

”Humisevan vakiokuski Tero Lahtinen hakee hevosen katokselta ja hoitaa kaiken. Tero ehdotti jo kerran, että pitäisikö hänen valjastaakin, kun minulla kädet tärisevät niin paljon. Startin aikana pidän kädet korvilla ja menen jonnekin piiloon. Sitten viimeisen 500 metrin alkaessa kaivaudun esiin ja pystyn jotenkuten katsomaan sen lopun”, Mäkinen nauraa.

Ravit ovat olleet korona­tauolla maaliskuun puoli­välistä lähtien, mutta jatkuvat poikkeus­järjestelyin 18. toukokuuta alkaen. Valmentaja seuraa kilpailumahdollisuuksia tarkasti, mutta ei ota menestyspaineita.

”Ravit ovat olleet minulle jo vuosia ennen kaikkea sosiaalinen tilaisuus, sillä näen niissä kavereitani. Muita tavoitteita ei ole tälle kaudelle kuin hevonen säilyisi terveenä ja saataisiin taas ajaa kilpaa.”

Humiseva asuu Pylkönmäellä Matti Kantalaisen tallissa. Tiina Mäkinen käy hoitamassa sitä päivittäin.

”Humisevalla on kaksi vaihdetta. Joko mennään kävelyä tai tosi reipasta, mitään hölkkälenkkiä sillä ei pysty ajamaan”, Mäkinen kuvailee.

Valmennuslenkit ajetaan metsäteillä. Pientä rospuuttoaikaa lukuun ottamatta ne ovat hyväkuntoisia kesät talvet. Ratahiittejä Humisevalla ei ajeta.

”Ajelen vähän miten sattuu ja miltä tuntuu. Ajokertoja tulee viikossa kahdesta neljään. Kovin tiheään ei voi ajaa, tai hevonen alkaa kuumua.”

Humiseva on persoonallinen luonne. Ruuna käyttää pienetkin tekosyyt hyväkseen, että saa esittää vähän säikähtävänsä ja pitää kärryillä olijan hereillä.

”Ei se mihinkään oikeasti lähde, kunhan pelleilee. Sillä on semmoinen tyyli, että se painaa pään alas ja ikään kuin kuolaimet häviävät suusta. Se on tosi hyvä ja kevyt ajaa, mutta kyllä se silti aluksi säikäytti, että nytkö se alkaa potkia.”

Humiseva liikkuu jo kävellessään silmiinpistävän kevyesti, lämminverimäisesti. Ruuna on myös varsin valokuvauksellinen.

”Humiseva meni jo viime vuonna 500 metrin pätkiä 1.17-vauhteja. Kyllä minä odotan kesää, että saan ottaa Mikkelissä siltä etukengät pois. Silloin pitäisi löytyä vielä lisää vauhtia.”

Antti Savolainen
Tiina Mäkinen kuvailee Humisevaa persoonalliseksi hevoseksi. Kilpaa hän ei ole sillä itse ajanut, ainakaan vielä. ”Vähän haaveilin joskus, että jos olisin ilmoittanut sen jonnekin iltaraveihin takamatkalle. Mutta sen kanssa voltista lähteminen ei ole ihan helppoa.”
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hei, onko ihan pakko uida? – Katso videolta orivarsojen pääsy vapaaksi Särkisaareen laitumelle

Helluntai oli täynnä vauhtia: Oripoikien kesäloma alkoi kosteasti

Ravipalkintoja halutaan suunnata tasaisemmin nuorille hevosille – "Tuhkimotarinoita on niin harvassa"

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video