Uutiset

Rekkakuskista apuvalmentajaksi Jenkkeihin – oma talli haaveena, muttei vielä

Senni Vilander viihtyy Yhdysvalloissa, vaikka raviurheilu käykin siellä läpi murrosta. Palkinnot ovat pudonneet kasinotoiminnan lainsäädännön tiukentuessa. FBI selvittää eräiden valmentajien dopingrikkomuksia, eikä koronatauko raveihin helpottanut tilannetta.
Chris Tully
Senni Vilanderin ajettavia on 3-vuotias peitsari Genius Man.

Forssan seudulta lähtöisin oleva Senni Vilander ei ole kulkenut ihan perinteisintä tietä hevosalan ammattilaiseksi. Hevosten parissa hän on ollut koko ikänsä, mutta vasta viime vuosina suuntaus on ollut enemmän ravipuolelle.

Suomessa Sennillä on äitinsä kanssa yhteinen suomenhevosravuri. Mutta miten aiemmin rekkakuskina leipänsä ansainnut Senni päätyi Yhdysvaltoihin asti hevosalan ammattilaiseksi?

”Ystäväni Koivulahden Petra oli kolmisen vuotta sitten Jenny Melanderilla töissä, ja hän minulle vihjasi, että eikö minunkin olisi aika nähdä maailmaa rapakon takana. Sillä reissulla sitä ollaan vieläkin", Senni kertoo.

Jenny Melanderilla vietetyn ajanjakson jälkeen oli vuorossa työrupeama Mike Simonssin palveluksessa. Viime vuoden elokuusta lähtien Senni on ollut töissä Erv Millerillä.

Pohjois-Amerikan top 10-valmentajiin lukeutuva Miller noudattaa samankaltaista kaavaa kuin moni muukin valmentaja. Talvikuukausina nuoria hevosia valmennetaan Floridan lämmössä. Kesän kilpailukauden lähestyessä kalusto siirretään Pennsylvaniaan, jossa ajetaan kovimmista palkintorahoista.

"Farmimme sijaitsee keskisessä Floridassa, ja esimerkiksi Åke Svanstedtin valmennuspaikka sijaitsee etelämpänä meistä. Meillä on talvella 90–120 nuorta hevosta täällä, pääosin vuodenvaihteessa kaksivuotiaiksi kääntyviä varsoja. Kaksi ensimmäistä työpaikkaani oli vähän pienempiä valmentajia, kun taas Millerillä näkee kuinka suurtallia pyöritetään,” kertoo Floridasta tavoitettu Senni.

Yhdysvalloissa varsojen osto tapahtuu pääosin 1-vuotiaiden huutokaupoista syksyllä, jonka jälkeen ne siirtyvät opetettavaksi valmentajille.

”Varsat opetetaan loka–marraskuussa ja vuodenvaihteessa aloitamme hiittivalmennuksen 2-vuotiaiksi kääntyneillä varsoilla. Varsoja hiitataan kaksi kertaa viikossa, aloitamme rauhallisilla vauhdeilla."

Kilpailukauden lähestyessä aletaan ajaa niin sanottuja tuplahiittejä toisena päivänä. Silloin varsoilla ajetaan kolme hiittiä viikossa.

Huhtikuun aikana Millerin valmennettavat siirtyvät Pennsylvaniaan, jossa 2-vuotiaiden kilpailukausi alkaa kesäkuussa. Tämän ikäluokan isorahaisimmat kilpailut ajetaan elo–syyskuussa.

Yhdysvalloissa suurimmat palkintorahat ovat suunnattu tunnetusti nuorille hevosille, ja kaksivuotisikäluokasta merkittävä osa myydään pois suuremmilta valmentajilta kuten juuri Erv Milleriltä.

"Älkää ymmärtäkö minua väärin, kun sanon, että raviurheilun on täällä bisnestä, ei juuri muuta. Luonnollisesti hevoset hoidetaan viimeisen päälle. Mutta kyllä varsojen on aika äkkiä näytettävä kykynsä, jotta niillä satsataan 3-vuotiskauteen", Senni Vilander toteaa raviurheilun realiteeteista Yhdysvalloissa.

"Meidän varsamme ovat luonnollisesti hyväsukuisia, ja myymämme varsat riittävät usein pienemmissä kilpailuissa. Omistajathan tämän touhun loppujen lopuksi rahoittavat."

Sennin toimenkuva eroaa aika lailla perinteisen hevosenhoitajan toimenkuvasta, johon esimerkiksi Pohjoismaissa on totuttu. Useimmilla yhdysvaltalaisvalmentajilla eivät hevosenhoitajat juurikaan aja omia passejaan, vaan ajamista varten suurimmilla talleilla on useita apuvalmentajia, ”second–trainereita” jollainen toimenkuva myös Sennillä on.

"Ajan yleensä päivittäin 10–15 hevosta, ja olen mukana raveissa hektisen kilpailukauden aikana. Olen tottunut hyvin tällaiseen työnjakoon, sillä enhän ole työskennellyt Euroopassa hevosenhoitajana suuremmilla talleilla”, hän toteaa työnjaosta.

Senni on viihtynyt Yhdysvalloissa kolme vuotta. Saatuaan toistaiseksi voimassa olevan työviisumin ei sen suurempaa kaipuuta takaisin Suomeen ole.

Lentopelkoisena ei Senni ole käynyt juurikaan Suomessa kolmen vuoden aikana. Lähiomaisiaan Senni on kuitenkin nähnyt, sillä Florida on lämpöisine talvikuukausineen hyvin houkutteleva matkakohde suomalaisille.

Haave omasta valmennustoiminnasta kytee Sennillä haaveena, mutta ihan vielä ei ole sen aika.

Lisenssiasiat ovat kuitenkin työn alla: ajoluvalla Senni saisi ajaa koelähtöjä ja amatöörilähtöjä. Valmentajalisenssi puolestaan helpottaa tallin edustajana toimista ravipaikoilla.

Ravimaasta riippumatta, on aloittavan valmentajan onnistumisen edellytyksenä satsaavien omistajien mukaan saaminen.

”Olen ehtinyt näiden kolmen vuoden aikana luoda melko hyvin kontakteja omistajien suuntaan. Useampi omistaja on sanonut lähtevänsä mukaan, jos aloitan oman valmennustoiminnan. Mutta haluan kerätä vielä jokusen vuoden lisää kokemusta, ennen kuin oma valmennustoiminta on ajankohtaista. Kilpailu on täällä tosi kovaa,” Vilander pohtii.

Tiettyjä kysymysmerkkejä Senninkin tulevaisuuden suunnitelmille aiheuttaa koko amerikkalaisen raviurheilun suuret haasteet, joita koronaepidemia ei ole ainakaan helpottanut.

Pohjois-Amerikassa raviurheilun palkintorahojen suuruus riippuu hyvin paljon raviratojen yhteydessä toimivien kasinoiden tuotoista. Viime vuosina kasinotoiminta on vastatuulessa tietyissä osavaltioissa, mikä heijastuu palkintoihin.

”Kasinotoiminnan ongelmat ovat olleet esillä jo useamman vuoden. Koronan takia ravit olivat myös kokonaan seisahduksissa keväällä. Se ei tietenkään edesauttanut alaa, kuten ei ole liioin tehnyt FBI:n käynnissä oleva doping-tutkinta tiettyjä valmentajia kohtaan,” Senni Vilander listaa.

Hän katsoo, että lajin tulevaisuuden kannalta on todella tärkeätä, että dopingin käyttöön puututaan amerikkalaisessa raviurheilussa voimakkain ottein. Toisaalta kokonaiskuvassa lajin tilanne ei ole aivan niin dramaattinen, sillä raviurheiluun on alettu satsaamaan tietyissä osavaltioissa entistä enemmän.

”Indianassa vaikuttavat puhaltavan positiiviset tuulet, ja siellä palkintoihin on satsattu viime vuosina. Meillä on siellä filiaali, ja lähtöjen taso ei ole vielä ehtinyt sille tasolla kuin maksetut palkinnot."

Senni Vilander toteaa, että kokonaisuudessaan Yhdysvalloissa maksetaan edelleen ihan hyviä palkintoja, joten asioita pitää jaksaa myös katsoa myönteisessä valossa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ravien varikolle vain kilpailijat – Suomen Hippos suosittaa raviratoja tiukkaan harkintaan yleisön suhteen koronatilanteen mukaan

Eihän unohdeta tavallista harrastajaa?

Ravimaailman karmea epäsuhta

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video