Uutiset

Muistojen kaviourilla: Saunavaaran villivarsa varttui ravi-Suomen valtaistuimelle

Muistojen kaviourilla -juttusarjassa kerrotaan tarinoita takavuosien sankariravureista. Uusi artikkeli ilmestyy aina sunnuntaisin. Tällä kertaa käydään läpi kovaluontoisen Hipon kasvu kuningattareksi ja yhdeksi kaikkien aikojen parhaista suomenhevostammoista.
Äimäraution arkisto
Hipo ylsi urallaan yhteensä 101 kertaa ykköseksi. Hilun tytär on modernin ajan ylivoimaisesti voitokkain suomenhevostamma.

Menestyminen on raviurheilussa pienestä kiinni. Tapio Perttunen kuuli vuoden 1981 kuningatarkisan päätösmatkan lähtöä ohjastettavansa Hipon kanssa radalla odottaessaan tamman kärrynpyörästä epämääräistä rahinaa. Perttunen puntaroi, että nyt olisi painavampiakin asioita käsillä, mutta kai tämä on tarkistettava.

 

Selvisi, että ääni lähti hajonneesta laakerista. Se vaihdettiin ehjään varikolla, ja loppu on suomalaista ravihistoriaa. Perttusen ohjastama Hipo voitti Äimärautiolla käydyssä seppeletaistossa sekä päätösmatkan että kuningattaren tittelin.

 

”Olen miettinyt, että ei Hipo rikkinäisellä laakerilla olisi kolmea kierrosta voitokkaasti jaksanut”, näkee tamman taustavoimiin kuulunut Tapion isoveli Eero Perttunen.

 

Hipon tie tähtiin ei ollut tasainen.

 

”Tamma oli kovaluontoinen. Kun isä (Mikko Perttunen) haki Hipon ensimmäisen kesän jälkeen laitumelta, hän joutui pyydystämään villin varsan suopungilla”, Eero Perttunen nauraa.

 

Hipoon ladattiin jo sukunsa vuoksi suuret odotukset. Vuonna 1972 syntynyt tamma oli emänsä, nelinkertaisen kuningatarkisaosallistuja Ponnettaren, esikoinen.

 

Ponnettaren omistajien ja Hipon kasvattajien Mikko Perttusen ja Ilma Ikosen elinpiirit olivat etäällä toisistaan. Perttunen oli pelkosenniemeläinen hevos- ja poromies, Ikonen helsinkiläinen kulttuuripersoona.

 

Elegantti rouva loi uraa näyttelijänä, säveltäjänä ja kirjailijana. Hänen kynästään ovat lähtöisin palkittu Pepe ravityttö -nuortenkirjasarja ja Tapio Rautavaaran tulkitsema Ravimiesten jenkka.

 

Liki satavuotiaaksi elänyt Ikonen oli ensimmäisiä suomalaisia naisraviohjastajia. Liekki kilvanajoa kohtaan lepatti läpi hänen elämänsä, sillä Ikonen ohjasti Kaarlo Partasta vastaan näytöslähdössä ollessaan 90-vuotias.

 

Hipon opettaminen lankesi Eero Perttusen tehtäväksi. Homma eteni vaikeuksien kautta.

 

”Päitsiä ja kuolaimia meni rikki. Hipo oli etevä oppimaan, jos tammalle antoi sen vaatiman oman tilansa. Hipon reaktiot olivat salamannopeat, eikä tamma toimittanut asioita verkalleen. Sille kun näytti suunnan, niin sitten mentiin”, muistaa Perttunen.

 

Tamman treeniohjelma muodostui ajan hengen mukaisesti käytännön töistä. Tuleva kuningatar veti tukkikuormia ja haki halkoja.

 

Hipo oli valmis uransa avaukseen jo kolmevuotiaana. Kauden kaksi kisaa toivat mukanaan mukavat sijoitukset, mutta poikkeuksellista lahjakkuutta ei tamma vielä esittänyt.

 

Sivu kääntyi seuraavalla kaudella. Tamma voitti vuonna 1976 kahdeksan kertaa ja nousi Lapin seuratuimpien lupausten joukkoon. Kuten Eero Perttunen asian ilmaisee, Hipoon syttyi nelivuotiaana vimmaus.

 

Tapio Perttunen oli samoihin aikoihin asettunut etelään ja aloittanut kipuamisensa yhdeksi suomalaisen raviurheilun suurista nimistä. Hipon vuosikiertoon kuului, että tamma vietti talvet Lapissa isä-Perttusen peruskuntotreenissä. Kun Aurinko kohosi korkeammalle, Hipo siirtyi Tapio Perttusen talliin kilpailemaan.

 

Hipo saavutti tammahuippua pitkin harppauksin. Kausi 1977 toi jo 14 ykkössijaa. Seuraavana vuonna Hipoa odotti suomalaisista ravinäyttämöistä se suurin, Kuninkuusravit.

 

6-vuotias tamma aloitti uudella Teivon raviradalla käydyn kolmen osalähdön kuningatarkisan varovaisesti, mutta päätösmatkalla tärähti. Taustalla taivaltanut Hipo noukki kirivaiheessa kilpasiskonsa toisensa jälkeen ja nousi 3000 metrin tahtojen taistossa voittoon. Vahva päätösmatka siivitti Hipon kokonaiskilvassa neljänneksi. Kruunun vei Helge Tuurinkosken Aiheen Ilo.

 

Seuraavan vuoden kuningatarkamppailussa Mikkelissä tahti oli sama: kaksi ensimmäistä osamatkaa maltillisesti ja päätöksessä kaikki peliin. Hipo voitti jälleen kolmen kierroksen voimainkoitoksen, mutta Lenitan ja Hannu Nymanin nimiinsä viemässä kokonaiskisassa sijoitukseksi jäi kuudes.

 

Vuosi 1980 oli edelliskausiin nähden pettymys. Hipon voittosaalis jäi aiempaa laihemmaksi, ja Porin kuningatarmittelö meni penkin alle. Kankeasti ravannut ja jalkavaivoja potenut tamma oli titteliottelusta heti ulkona avausmatkalla tulleen hylkäyksen vuoksi. Tammojen valtikan otti itselleen Unto Järveläisen Pimari.

 

1981 oli sitten Hipon vuosi.

 

Oulun Äimärautiolla ravattu seppelejahti käynnistyi Hipon osalta tutuilla tahdeilla. Avausmatka oli tasaista tahkoamista. Tapio Perttunen lohdutti isäänsä sanomalla, että kyllä tämä vielä iloksi muuttuu.

 

Hän tiesi mistä puhui. Hipo hoiteli maililla ja pitkällä matkalla homman vakuuttavasti kotiin. Kuningattaren arvonimi tuli puolen sekunnin erolla ennen Vepua.

 

”Kun Hipon kuulutettiin olevan kuningatar, itku pääsi ja putosin polvilleni”, liikuttuu Eero Perttunen.

 

Hipo oli 9-vuotiaana uransa huipulla, ravi-Suomen juhlittu valtiatar.

 

Vaikka hallitsijakausi jäi yhteen vuoteen, Hipo pysyi myös vastaisuudessa tammojen kärkikaartissa.

 

Urallaan peräti 101 voittoa saalistanut Hipo kilpaili vuoteen 1983 asti Mikko Perttusen omistuksessa. Kun hänen ajolupansa meni iän vuoksi umpeen, myi asiasta harmistunut Perttunen tamman Ilma Ikosen vävylle Risto Liinakoskelle. Uudelle omistajalleen Hipo ravasi viimeisellä kilpakaudellaan 1984 Pohjoismaiden mestaruuden. Ohjastajana ja valmentajana jatkoi Tapio Perttunen.

 

Hipo on modernin ajan (1970-luvun alusta nykypäivään) ylivoimaisesti voitokkain suomenhevostamma. Hipon odotettiin siirtävän voitontahtonsa myös jälkeläisiinsä, mutta siitosura ei tuottanut toivottua tulosta. Kuningattaren kaksi ensimmäistä varsaa eivät yltäneet radoilla mainetekoihin.

 

Kolmaskaan kerta ei sanonut toden, päinvastoin. Varsomisen lähestyessä alkoi ilmetä komplikaatioita. Päivänvaloon emänsä kohdusta henkensä edestä pyristellyt varsa potkaisi Hipon virtsarakon puhki. Sekä Hipo että sen varsa kuolivat.

 

Tammasuvun soihtu kulkee kuitenkin eteenpäin Hipon siskon Vipon jälkeläisten kautta. Niihin lukeutuu Tapio Perttusen kolminkertainen ravikuningas Saran Salama, joka on nimetty hänen tyttärensä Saran mukaan.

 

 

Hipo

Syntyi vuonna 1972 Pelkosenniemen Saunavaarassa. Isä Hilu, emä nelinkertainen kuningatarkisakävijä Ponnetar.

Kasvattajat pelkosenniemeläinen Mikko Perttunen (1920-1989) ja helsinkiläinen Ilma Ikonen (1904-2003). Omistaja oli vuoteen 1983 asti Mikko Perttunen, sitten Risto Liinakosken Key-Talli.

Valmentajina toimivat Mikko ja Tapio Perttunen (s. 1956). He myös ohjastivat suurimman osan tamman 279:sta startista.

Ravikuningatar 1981. Oli kuningatarkisassa 1982 toinen ja 1984 kolmas. Osallistui seitsemän kertaa kuningatarkisaan.

Otti seitsemän kuningatarkilvan osamatkavoittoa.

Pohjoismaiden mestari 1984. On ainoa PM-voittoon yltänyt tamma.

Ravasi urallaan yhteensä 101 ykkössijaa. On modernin ajan (1970-luvun alusta nykypäivään) ylivoimaisesti voitokkain suomenhevostamma.

Kuoli 1988 varsomisen yhteydessä.

 

 

Artikkeli on julkaistu alunperin Lapin Kansassa keväällä 2020.

MT Hevoset
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hippoksen jalostusjohtoon syksyllä isoja muutoksia

Muistojen kaviourilla: Nuo mainiot herrasmiehet, Mannisen Pentti ja Teodor

Muistojen kaviourilla: Kauhun hetket raviradoilla - Pattijoen piskuinen ori osasi yllättää yleisön ja omistajansa

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video