Uutiset

Viikon vieras peräänkuuluttaa yhteistyötä ratojen kesken

Ville Toivonen
Pohjoisen hevosmiehet eivät suotta kilometrejä laske. ”Mutta on ne kovia reissuja hevosille, ihmisille ja autoillekin, kun vaikka Seinäjoella asti käydään”, Jouko Kangas tunnustaa.

”Koska meillä pohjoisessa on vain vähän suomenhevosia, sarjat niille pitäisi suunnitella erityisellä huolella”, Jouko Kangas näkee.

Viime viikonloppuna Kangas lastasi Kittilässä Pikku-Rytin ja Jepuliksen hevosautoon ja kävi tekemässä ”mutkan” – kolmen päivän reissun – Seinäjoelle. Se palkittiin Pikku-Rytin voitolla ja finaalipaikalla Ouluun.

Miksi paikkoja piti lähteä hakemaan Seinäjoelta saakka, harmitti kuitenkin Kangasta.

”Oulussa ajetaan ensi maanantaina karsintoja lämminverisille ja 20 000 tienanneille suomenhevosillekin, miksei olisi voinut ajaa näille 40-50 000 tienanneillekin?” hän kysyy ja jatkaa:

”Ja mitä järkeä on ylipäänsä ajaa 75-finaaleja Oulussa, jos pohjoisimmat karsinnat ajetaan Seinäjoella?”

Entinen toiminnanjohtaja Paavo Koivurova ei Kankaan mukaan finaaleja Ouluun edes huolinut vaan ajoi mieluummin tavallisia 75-raveja.

”Paavo laski, että niistä jää enemmän rahaa pohjoiseen. Jos meillä oli niin hyvä hevonen, että se pääsi finaaleihin, sillä lähdettiin kyllä vaikka Vermoon. Lauri-serkku (Evijoki) oli siitä hyvä esimerkki. Tavallisiin Oulun 75-raveihin taas ei etelästä lähdetä, mutta finaaleihin Ouluun tulee se hyvä hevonen vaikka Koivuselta Turusta – ja voittaa varmasti.”

”Lounasravejakin Paavo järjesti mielellään, koska niistä melkein kaikki raha jäi 50 kilometrin säteelle Oulusta. Ja lähdöt oli aina täysiä”, Jouko Kangas muistelee.

Pikku-Ryti pääsi 75-voiton makuun viimeksi lauantaina Seinäjoella. Uran voittoprosentti lähentelee 50:ttä. Arkistokuva: Anu Leppänen





Seinäjoen Toto75-raveihin molemmat Kankaan hevoset palasivat noin 1,5 kuukauden tauolta, vaikka terveydellisiä ongelmia niillä ei ollut ollut. Syy oli yksinkertainen.

”Ei ollut lähtöjä. Meiltä päivän matkan päässä eli 500 kilometriä säteellä viidellä radalla Rovaniemellä, Torniossa, Oulussa, Ylivieskassa ja Kajaanissa oli lokakuussa yhteensä 3 ja marraskuussa 2 lähtöä, johon noin 40 000 tienanneen hevosen olisi voinut edes teoriassa ilmoittaa. Eikä niitä joltain 60 metrin takamatkoilta viitsi ajaa - 20 000 tienanneet on jo sen verran kovia, että se olisi hevosen tappamista.”

”Syyskuussa samoille hevosille taas oli 10 sarjaa, eli kilpaa olisi voinut ajaa keskimäärin joka kolmas päivä. Mutta sitten sarjat loppui yhtäkkiä kaikilta radoilta”, Jouko Kangas ihmettelee.

”Syy ei voi olla kuin, että ei tehdä yhteistyötä tai ollaan ylimielisiä toisia ratoja kohtaan. Suomessa ei kenelläkään mene niin hyvin, että olisi siihen varaa. Eikä se vaatisi muuta kuin, että printattaisiin niiden ratojen sarjat, jotka ovat ne ensin laatineet, ja laadittaisiin omat sarjat niiden mukaan.”

”Se on ensiarvoisen tärkeää juuri suomenhevosten kohdalla, koska niitä on täällä pohjoisessa niin vähän. Eikä niitä tulekaan, jos niille ei ole lähtöjä”, Kangas pelkää.

40 vuotta sitten asiat olivat toisiin.

”Pari viikkoa sitten kontattiin siskon kanssa mummolan ullakolla, ja käteen sattui pohjoisen käsiohjelma vuoden 1979 syksyltä. Suomenhevosten 3-vuotislähdössä oli 13 hevosta! Enää niitä ei Lappiin edes niin paljon synny.”

”Jotenkin kasvatusta pitäisi tukea, ettei se lopu kokonaan. Ennen oli  sentään varsarahat, enää ei niitäkään”, Kangas huokaa.

Jouko Kangas ja Antti Ojanperä tekevät tiivistä yhteistyötä. "Jos joskus sain Antille jotain perusasioita opettaa, niin nykyään neuvonanto menee kyllä toisinpäin". Kuva (Vappuäijä): Anu Leppänen





Tällä hetkellä Jouko Kankaalla on tallissaan 8 hevosta, joista 5 suomenhevosia ja 3 lämpöisiä, 3 osittain omia ja 5 vieraita. Sydäntalven tullen hevosia vähän vaihtuu.

”Arctic Horse Racen jälkeen Jepulis ja Ypäjä Hereiam lähtee Ojanperän Antille, jolta mulla on täällä jo kolme hevosta. Ja juuri eilen sovittiin yksi uusi hevonen etelästä siksi aikaa tänne.”

”Pääsee hevoset kokeilemaan tiuhemmin lauantairaveissa, joihin Antin kilpailuttaminen painottuu”, Kangas lisää.

Siinä missä Etelä-Suomessa tuskaillaan vaihtuvien kelien kanssa, Kittilässä on jo täysi talvi ja 40 senttiä lunta.

”Talvi treenataan ja kesä ajellaan kilpaa ja pidetään vaan kilpailukuntoa kevyesti yllä. Treeniolosuhteet on talvella loistavat, ilman kenkiä lumihangessa ajetaan”, Jouko Kangas kertoo.

Tilaa hänen talleissaan olisi vaikka kaksinkertaiselle määrälle hevosia.

”Olen ajatellut niin, että jos ilmastonmuutos etenee ja talvet menevät etelässä vieläkin hankalammiksi, tänne voisi joku treenari lähettää talveksi 6-7 hevosta ja hoitajan. Itse antaisin ajoapua, mutten hoitaisi hevosia. Sitä tuli tehtyä tarpeeksi ensimmäiset 10 vuotta sen jälkeen kun jäin eläkkeelle ja aloin tosissani satsata hevosiin”, Kangas naurahtaa.

”Silloin oli hevosia Nurmokselta, Lähdekorvelta, Kuislalta ja Turjan Joriltakin… tosi hienoja, muttei yhtään tervettä. Niitä oli hieno seurata vielä niiden lähdettyäkin.”

Cold Hard Windiä olin perustreenannut talven kun Reima soitti, että ilmoita sen Lahteen Olympialähtöön – ei näillä muilla pärjää. En ehtinyt ajaa sillä kuin kerran reippaammin, mutta niin se vaan voitti Lahdessa ja sai paikan Finlandia-ajoon, jossa oli viides”, mm. hankiparantajaksi mediassa nimetty Kangas muistelee.

Se, että tallin pääpaino on tällä hetkellä suomenhevosissa ja niitä ovat tallin lippulaivatkin, on puhtaasti sattumaa.

”Ei vaan ole sattunut nyt sellaisia lämpöisiä, mutta haku on koko ajan päällä. Ypäjä Hereiam lähtee Antille Pihtiputaalle mittariksi, että etsii vielä vähän parempaa.”

Kari Lähdekorpi lähetti valmentaja-aikoinaan hevosia Jouko Kankaan lumileirille. Kuva: MT:n arkisto





Arctic Horse Race 14.12. Rovaniemellä on tapahtuma, jota Jouko Kangas odottaa innolla.

”Tänä päivänä täytyy pystyä tarjoamaan muutakin kuin pelkkiä lähtöjä, että väki lähtee raveihin paikan päälle. St Michelit ja Kuninkuusravit vetää, mutta tavalliset ravit ei.”

”Viisi vuotta järjestettiin Levillä jääravit, joissa olisi ollut vielä paljon kehittämistäkin. Mutta kun 30 000 euroa tarvittiin joka kevät, että saatiin puitteet jäälle pystyyn, niin ei se vaan toiminut”, Kangas huokaa.

”Rovaniemelle saa rakennettua pienemmällä rahalla tapahtuman, joka voi kehittyä vaikka kuinka suureksi, kun matkailuyrittäjät on nyt lähteneet mukaan. Vaikka charter-lennot vähenee, Lapin matkailu kasvaa joka vuosi.”

”Tarvitaan vaan idearikkaita ja puolihulluja ihmisiä, jollaisten vetäminä Lapin isot tunturitkin on kasvaneet menestystarinoiksi.”

Anu Leppänen
Jouko Kangas uskoo lujasti Lapin eksotiikan ja ravien yhdistämiseen Levin jääravien tapaan Rovaniemen Arctic Horse Racessa.



TalkKari lähtee pohjoiseen: Onko hevosten treenauksessa Kittilässä pakkasraja?

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viikon vieras mietti uravalintaansa pitkään – ja valitsi hevoset

Viikon vieraalla monta rautaa tulessa – voimavarana hevonen

Viikon vieraan seuraava iso haaste: kansainvälinen hevostietopankki

Gallup
Uusin TalkKari
Katso video