Uutiset

Pietarissakin ajetaan kilpaa - vain ravirata puuttuu

Miika Lähdeniemi
Finaalilähdön maaliintulo. Brendin ohjastaja Osipov antaa piiskan lentää yleisön kannustaessa!

PIETARI. Suomenlahden pohjukassa sijaitsee seitsemän miljoonan ihmisen talousalue. Vaikka virallinen hippodromi puuttuu Pietarista tai Leningradin alueelta, löytyy täältäkin ihmisiä, joiden rakkain harrastus on hevoset ja raviurheilu.

Vainikkalasta matkaa Pietariin tulee vain vajaat 200 kilometriä. Junalla matka taittuu puolessatoista tunnissa, Helsingistä matkaan kuluu rautateitse kolme ja puoli tuntia.

Venäjän-tuntija Jyrki Jauhiainen on koonnut matkaan pienen porukan, joka lähtee nyt tutustumaan Pietarin raviurheiluun. Mukana on muun muassa kokenut Venäjän-kävijä ja siellä paljon ohjastanut Markku Elfving.

Pietarin valtavalla talousalueella on aina harrastettu hevosurheilua. Aikoinaan alueella oli jopa neljä hippodromia, Tsarskoje Selossa, Krasnoe Selossa, Pietarhovissa ja Udelnajalla. Ne kuitenkin katosivat kaupunkikuvasta jo vallankumouksen jälkeen sata vuotta sitten.

Vaikka Venäjällä onkin nykyisin myös moderneja hippodromeja, Pietarin tilanne ei vielä ole parantunut. Maan suurimmat hippodromit sijaitsevat Kazanissa, Ufassa ja Moskovassa.

“Olen ollut vuosien varrella mukana monissa projekteissa, joissa tarkoituksena on ollut saada aikaiseksi Pietariin oikea ravirata. Eräs projekti saatiin rahoituksen puolesta pitkällekin, ja piirrustukset sekä suunnitelmat olivat viimeisen päälle. Sekin kaatui lopulta projektia varten suunniteltuun maa-alueeseen, jota ei syystä tai toisesta saatukaan”, Jyrki Jauhiainen kertoo.

“Harjun oppimiskeskuksella on ollut paljon yhteistyötä Venäjälle ja erityisesti Pietariin. Sikäläisiä opiskelijoita on käynyt Harjussa, mutta suomalaiset eivät ole innostuneet lähtemään Venäjälle”, Markku Elfving harmittelee.

Molemmat toistavat, että Pietarin alueen ravi- ja muun hevosalan kehittyminen toisi ennen kaikkea uusia työpaikkoja molempiin maihin.

Jyrki Jauhiainen on arvostettu vieras Krasnyi Borissa. Alfons, kuten muutkin Ivanovin tallin hevoset ajetaan radalle tietä pitkin.



Jyrki Jauhiainen on venäjän kielen taitoinen ja on käynyt Venäjällä työn puolesta jo 1980-luvun alusta.

“Neuvostoaikoina en vielä puuttunut hevoshommiin. Myöhemmin asuin kymmenen vuotta Pietarissa ja opin kielen. Silloin oli myös projekteja, joiden puitteissa venäläisiä yritettiin houkutella Suomeen raveihin. Niiden peruna Vaalimaalla ja Nuijamaalla on edelleen kyltit, joissa toivotetaan rajanylittäjät tervetulleiksi raveihin”, Jauhiainen naurahtaa.

Jauhiaisen oma yritys aloitti logistiikkakonsultoinnilla, mutta on sittemmin siirtynyt yhä enemmän hevosalan konsultointiin, mukaan luettuna pelaaminen.

“Venäjällä kyllä pelataan raveihin, ja urheiluvedonlyöntiä on ympäri maailman. Fintotolla oli aikanaan projekti, jossa selvitettiin markkinatilannetta ja haettiin yhteistyökumppania Venäjältä. Sellainen löydettiinkin, mutta Venäjän uuden uhkapelilain myötä vuonna 2009 Marafon-yhtiön lisenssiä ei heti uusittu, ja se ehti ajaa alas tuhat pelipistettä.”

Yhteistyö kuitenkin jatkui, mutta hankaluuksia tuli muun muassa toto-tv:n kuvan jakamisesta Venäjälle. Ilman kuvaa kun ei ole peliäkään.

“Sitten Medvedevin presidenttikaudella 27 valtionsiittolaa yhdistettiin Rossiiskii Hippodrom-peliyhtiöksi, ja Fintoto teki heidän kanssaan sopimuksen. Sitä ei kuitenkaan ehditty koskaan aloittaa, ja nyt Veikkaus on toistaiseksi jäädyttänyt lähes kaiken pelaamisen ulkomailta Suomeen”, Jauhiainen toteaa.

Rossiiski Hippodromin lisenssi ei välttämättä ole tuonut parannusta ravipelaamiseen Venäjällä.

“Kävimme hiljattain Voronezhissa raveissa, ja siellä entiset toimivat peliautomaatit oli korvattu kahdella kassalla. Pelaaminen vaati pakollisen tunnistautumisen ja jonot olivat hitonmoiset. Jäi pelaamatta.”

Pellolle lanattu rata on ollut käytössä jo vuosia ilman sen kummempia päällysteitä.



Palataan Pietariin. Krasnyi Borin ravit ovat epävirallinen tapahtuma, jonne ei todellakaan pelata totoa. Pietariin on silti lähdettävä raveihin, kun kutsu käy. Krasnyi Borin kylässä Pietarin eteläpuolella asuu armoitettu hevosmies Nikolai Ivanov, joka järjestää joka kesä ravit talonsa lähellä olevalle pellolle lanatulla radalla. Siis tietenkin sään salliessa - viime vuonna sateinen kesä esti ravien järjestämisen.

Puitteet ovat suomalaisittain vaatimattomat, mutta tunnelma sitäkin korkeammalla. Saslik-vartaat käryävät grillissä, olutta ja virvokkeita myydään kylmänä jääkaapista. Vodkan pienin ostomäärä on yksi pullo. Keskikentällä liehuvat kotikaupungin, Suomen ja Venäjän sekä romanien liput. Yleisöä paikalla on jopa tuhat.

Päivän aikana lähtöjä on kahdeksan, joista kaksi on laukkalähtöjä. Ravureista useimmat ovat Ivanovin omia, rodultaan venäläisiä, amerikkalaisia ja ranskalaisia. Pari orloviakin on mukana.

Jokaiselle sijoittuneelle tarjottiin lasillinen kuohujuomaa voittajaesittelyssä. Jyrki Jauhiainen näyttää mallia.



Markku Elfving on vuosien varrella ajanut kilpaa mitä erilaisimmissa paikoissa pitkin Venäjänmaata. Miten mies, joka ei edes juo vodkaa, jaksaa edelleen käydä ajamassa pikkukylän paikallisraveissa?

“Koska pidän hevosista. Nämä ovat hyvin toimivia hevosia, jotka eivät pelkää autoja, vaikka niiden seassa tiellä liikutaan radalle saapuessa. Kaasu ja jarrukin löytyvät tutusta kohtaa”, Elfving toteaa.

Palkinnot raveissa ovat tavaraa sekä Jauhiaisen Suomesta järjestämiä loimia ja silapaketti. Muutama vuosi sitten monte-lähdön voittaja sai elävän pässin. Pohditaan, mitä Allegron henkilökunta sanoisi, jos sunnuntaina pyrittäisiin pässi narun päässä Suomen-junaan.

Jauhiainen ajaa kahdessa ja Elfving kolmessa lähdössä.

“Matka on aina 1600 metriä linjalähetyksellä. Kun hevoset ryhmittyvät takakurvissa lähtöön, ei kyllä mitään linjoja muodosteta, vaan lähtöviivalle ensin ehtinyt saa piikkipaikan”, Elfving naureskelee.

Hänen ajokkeinaan ovat ori Vold Star (s. 2011, i. Solid Oak), tamma Krutizna (s. 2013) ja ori Gvardeetš (s. 2007). Näistä tamma tuo Elfingille ylivoimavoiton. Jauhiainen ei tällä kertaa voittoa saa, vaikka hänen ensimmäinen ajokkinsa on Ivanovin tallin ykköstykki, ori Alfons (s. 2010, i. Flying Circus). Se laukkaa matkalla, kun taas päätöslähdössä ori Registr (s. 2009, i. Royalty Reigns) ei riitä.

“Täällä ei paljon ajeta kilpaa ruunilla. Aiemmin ruunaaminen vei hevoselta kilpailuoikeuden”, Jauhiainen huomauttaa.

“Marcu” Elfving (kuten nimi oli käsiohjelmassa) voittoajokkinsa Krutiznan kanssa.



Kyllä isäntä Ivanoviltakin ajopuku löytyi! Ajokkina Registr.



Ohjastajilta ei kyläkilpailuissa vaadita ajopukua eikä kypärääkään, vaikka useimmilla kypärä onkin - isäntää lukuunottamatta. Säännöt ovat toki toiset Venäjälläkin virallisilla hippodromeilla. Hevosten varusteet ovat asianmukaisia ja kilpakärryt nykyaikaisia. Tosin yksi komea orlov-ravuri esiintyy kahdessa lähdössä varsin perinteisessä varustuksessa.

Ilta päättyy Ivanovin tilalla ulos katettuun juhlaillalliseen, josta ei puutu syötävää, juotavaa eikä elävää musiikkia. Reissu on ollut elämys, jonka kaltaista ei ole Ville Haapasalokaan tainnut retkillään kokea!

Yksi Krasnyi Borin lähdöistä oli pikkuponien 300 metrin kiitolaukka. Tämäkin lapsia kyydittänyt poni oli mukana kuuden osallistujan lähdössä.



Hevosten käytöksessä ei Pietarin pelloilla ollut moittimista. Tämäkin orlov seisoi startin jälkeen paikoillaan kuin tatti.



Mihail Bogdanovitšin Volonter Lok voitti yhden lähdön ja sijoittui päätösfinaalissa toiseksi.



Brend ja ohjastajansa Jakov K. Osipov juhlavien lippujen ja selostajan lavan edessä. Valjakko voitti kaksi lähtöä.



Myös kymmenvuotias ori Gvardeetš juoksi iltapäivän aikana kaksi kilpailua. Tässä Elfingin ohjastamana.



Krasnyi Borin päivän suurimmat voittajat yhteiskuvassa taustajoukkojen ja paikallisten kuuluisuuksien kanssa.



Gallup
Uusin TalkKari
Katso video