Uutiset

Viikon vieras uskoo ja satsaa suomenhevoseen

Anu Leppänen
JAni Suonperälle tämä kevät on huippumielenkiintoinen. Varsoja syntyy kolme, ja Landen Paukku debytoi siitoksessa.

Landen Paukun toipuessa vielä jalkavammastaan Jani Suonperä on menestynyt alkukaudesta mainiosti Tuuliniemen Denisillä ja Aika-Sisulla.

Suomenhevosmieheksi nuori Jani Suonperä, 38, ajautui rodun pariin ”perinteistä” reittiä.

”Ensin oli tietysti lämminverisiä, mutta en mää niillä pärjännyt. Sitten yks kaveri vinkkas, että olis hyvä suomenhevostamma liisattavana”, Jani Suonperä muistelee.

Raja-Tuulesta hän sai 2006 Hepolan Nellin (isä Totemi Rok), joka osoittautuikin todelliseksi lahjakkuudeksi. Valitettavasti ura jäi lyhyeksi.

”Kun vasemman takajalan hankoside reagoi neljännen kerran, ajattelin, että enää ei hienoa tammaa kiusata. Se oli lahjansa näyttänyt: meni toiseksi viimeisessä startissaan täyden matkan 26:tta ja voitti helposti. Lahjojensa puolesta Hepolan Nelli olisi ollut kuningatarkisahevonen”, Suonperä uskoo.

Todellinen täysosuma kasvattajana tuli 8 vuotta myöhemmin Landen Paukun (Jänkä-Jussi - Paukka) muodossa. Se on yksi kaikkien aikojen suomenhevoslupauksista – tappioitta uransa 8 ensimmäisen startin jälkeen, ansiolistalla 4-vuotiskaudelta mm. Biofarm Cupin, Pikkupelimannin, Pikkuprinssin ja Oulu Expressin voitot. Kriteriumiin Landen Paukkua ei ollut maksettu.

Emälinjan oltava kunnossa

Tänä keväänä Jani Suonperälle syntyy kolme varsaa. Landen Paukun emä Paukka kantaa Vaelluksesta, Hepolan Nelli Jokivarren Kunkusta ja Hepolan Nellin ensimmäinen varsa Landen Friidu (isä Sörkän Sälli) Landen Paukusta.

”Landen Friidu meni jo 2-vuotiaana tosi hyvin, ja myin sen yhdelle porukalle, mutta jossain vaiheessa sillä oli reagoinut ensin toisen etujalan jänne ja sitten mennyt toisesta nuljuluu. Ostin sen itselle takaisin siitostammaksi”, Jani taustoittaa.

Jalostuksessa hän painottaa hyvän emälinjan merkitystä.

”Lahjat voi tulla kauempaakin kuin emältä tai emänemältä. Kun emäpuoli on kunnossa, hyvä varsa voi syntyä melkein mistä tahansa oriista”, Suonperä näkee.

Landen Paukku ei ole hänen mielestään poikkeus säännöstä, vaikka emälinja ei numeroiden valossa ihmeelliseltä näytä.

Paavolan Vellu tuntee sen hyvin, ja just oli juttua, että sillä oli paljon lahjakkaita hevosia. Ne ei vaan saaneet mahdollisuutta.”

”Ja neljäs emä Sumu-Liisa oli sellainen hevonen, että sillä lähdettiin Kaustiselta Seinäjoelle asti raveihin. Sitä ei silloin 70-luvulla ihan tavallisella hevosella tehty”, Suonperä lisää.

”Landen Paukun varhaisuus tulee varmasti sen isältä Jänkä-Jussilta, mutta jakso emälinjalta ja (emänisä) I.P. Lennolta.”

Kaksijakoiset varsamarkkinat

Vaikka Landen Paukku on Janin kasvatustoiminnalle verraton mainoshevonen, pelkkää päivänpaistetta ei hevoskasvatus tänä päivänä hänen mukaansa ole.

”Myyntiin näitä on tehtävä, kun paikat ja muutkaan resurssit ei salli ainakaan tässä kohtaa pitää kaikkia itellä”, hän aloittaa.

”Landen Paukun emän varsat vietäisiin tietysti käsistä, mutta kun Hepolan Nellin varsoilla ei vielä näyttöjä ole, ne ei meinaa mennä kaupaksi. Tai menis kai, jos parilla tonnilla myisi, mutta siihen en rupea.”

”Itelläni on kyllä hyvä 2-vuotias Vieskeristä, mutta sen kanssa menee vielä aikaa.”

Jani Suonperällä on Kaustisella seitsemän karsinan talli, jonka kaikki hevoset ovat treenattavia.

”Siitostammat on Jarvan Raijalla ja Pekalla Piippolassa. Varsat syntyy siellä, ja vierotan ne kotona, että niitä tulee vuoltua ja käsiteltyä. Sitten ne menee pihattoon Korkialan Jarille Vintturiin”, hän kuvailee systeemiään.

Terveys kaiken A ja O

Vaikka tulokset ovat muidenkin valmennettavien kuin Landen Paukun kanssa olleet hyviä, täysipäiväiseksi ravivalmentajaksi Jani Suonperä ei ole uskaltanut heittäytyä. Hän käy myös päivätöissä.

”Tiliväli on liian pitkä”, Jani perustelee.

”Kun melkein kaikki hevoset on omia, sen varaan ei voi laskea, että silloin tällöin tulee radalta 500 euroa. Landen Paukun tienestitkin on menneet vanhoihin velkoihin”, hän naurahtaa.

Vieraita hevosia treeniin ei ole Janin mukaan juuri tarjottu.

”Kesän tullen muutama vieraskin menisi, kun varsoja menee laitumelle”, hän vihjaa.

Valmennuksessa Janilla ei ole poppakonsteja – periaatteita kyllä.

”Vaivasuuksista oon tosi tarkka. En edes treenaa hevosta, jos näen, että se alkaa ontua tai vetää jalkaa. Hevosten pitää mennä hyvällä tyylillä ja olla iloisia, että ne ottaa treeniä vastaan.”

”Ennen luulin, että on hyvä, jos hevonen painaa treeneissä ohjille. Nyt on oppinut, että sen pitää mennä rennoilla ohjilla. Silloin sitä voi treenata niin kuin haluaa.”

”Treenaan paljon, mutten lujaa, nykyään paljon radalla neljää hiittiä kerralla. Kilometrejä kertyy väkisin., kun hevoset on yleensä joka toinen päivä valjaissa”, Jani Suonperä kuvailee.

Landen Paukku debytoi siitoksessa

Landen Paukun 4-vuotiskausi päättyi loukkaantumiseen Satakunta-ajon alla.

”Luuliian päältä lohkesi luupala, ja jänne otti siitä vähän osumaa”, Jani Suonperä taustoittaa.

”Mutta nyt sille kuuluu oikeinkin hyvää. Kontrolliin mennään tällä viikolla, mutta ulkoisesti jänne on tosi hyvä: kylmä, suora, ei puristusarka. Hiittiäkin on jo ajettu – ei vielä neljää, mutta kolmea.”

Starttiin tulon kanssa ei pidetä kuitenkaan kiirettä.

”Tähtäin on vasta Derbyssä. Ennen sitä tullaan kyllä radoille, kun siltä tuntuu. mutta nyt keskitytään saamaan mahdollisimman paljon tammoja.”

”Ja tietysti treenaamaan. Kaustisella oli tänä talvena tosi vähän lunta, muualla kai ihan hyvin. Kun Landen Paukkua lisäksi kuntoutettiin, niin muut on varmasti saaneet meitä kiinni”, Jani Suonperä epäilee.

”Keskeneräisenä ei parane tulla radoille eikä yhtään huonoa starttia tehdä, kun siitosura nyt alkaa.”

Lue myös: Landen Paukku on koko perheen projekti

Anu Leppänen
Voitto kotiradan Pikkupelimannissa oli Landen Paukun viime kauden kohokohta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viikon vieras: ”Iltaravihevoset on mun kohdalta ohi”

Viikon vieras mietti uravalintaansa pitkään – ja valitsi hevoset

Viikon vieras peräänkuuluttaa yhteistyötä ratojen kesken

Gallup
Uusin TalkKari
Katso video