Uutiset

Ikuinen opiskelija aloitti toto-yliopistosta

SEINÄJOKI. Reima Kuisla on toteuttanut totopelaamisesta oppimiaan strategioita myös liike-elämässä. Menestystä voi kuvailla erinomaiseksi.

Näyttämisen halusta kaikki alkoi.

Talvella 1984 Reima Kuisla oli tuttuun tapaan kavereineen raveissa. Olisi väärin sanoa, että Kuisla oli harrastuksensa parissa, sillä hän oli jo 1980-luvun alusta ollut käytännössä ammattimainen totopelaaja. Kyseisissä raveissa hän pelasi Gloria Speed -nimistä 5-vuotiasta lämminveritammaa. Tällä kertaa ei ollut asiaa lunastusluukulle.

"Kaverit sanoivat, että se ei voita ikinä yhtään lähtöä. Vastasin, että minäpä näytän. Ostin hevosen ja vein sen Risto Airaksiselle valmennukseen. Lassi Härkönen voitti sillä heti seuraavan startin. Tuli näytettyä toteen, että mulla oli oikea näkemys", Kuisla kertoo.

On jotenkin hyvin tyypillistä Kuislalle, että hän haluaa todistaa näkemyksensä oikeaksi. Ja yleensä vieläpä onnistuu. Kyseinen voitto oli Gloria Speedin lyhyen, 15 starttia käsittäneen kilpailu-uran ensimmäinen ja ainoa voitto.

"Sen jälkeen niitä hevosia on ollutkin aika lauma", Kuisla hymähtää.

Osaaminen ja kiinnostus kohtasivat




Myönnetään. Jutun alussa vähän oikaistiin. Kuislan ura hevosenomistajana ei alkanut Gloria Speedistä. Se oli toinen hänen omistamansa hevonen. Ensimmäinen oli

Hilun Leimu

-niminen suomenhevostamma, jonka hän osti ja myi varsana. Mutta Gloria Speedin kanssa hän pääsi todistamaan, että hänen kuuluisa hevossilmänsä ei tälläkään kertaa pettänyt.



Sillä silmällä Kuisla oli jo ennen kyseistä tapahtumaa ehtinyt tienata sievosen summan. Hän oli kulkenut raveissa naapurin pojan ja tämän isän kanssa jo pikkupojasta. Aika pian hän tajusi, että hänellä oli jostakin syystä parempi hevossilmä kuin monella muulla.



"Kai siihen on oltava jonkinlaista synnynnäistä taipumusta. Huomasin nimittäin, että pystyn luottamaan myös veljeni näkemyksiin hevosista. Voi olla tietyllä tapaa onnekas sattumakin, että minulla oli tämä osaaminen ja kiinnostuin raveista. Synnynnäinen ominaisuuteni ja kiinnostukseni kohde kohtasivat", Kuisla miettii.



Tietysti kyse oli muustakin kuin sattumasta, mutta ei sen osuutta sovi vähätelläkään – kuten ei elämässä ylipäätään.



"Monesti huomaa, että ihmisellä on tiettyjä kykyjä, mutta tämä on ajautunut väärälle alalle. Tällöin henkilön ominaisuudet ja osaaminen ei tule optimoitua", Kuisla tietää.



Kuisla itse tunsi kykynsä ja päätti oman alansa. Hän oli jo aiemmin pelannut totoa kohtalaisella menestyksellä, mutta 1970-80-lukujen taitteessa hän päätti ryhtyä ammattitotoajaksi.



"Minulla oli selkeä tavoite ja päämäärä: päätin kehittyä niin hyväksi totossa, että otan siitä asuntorahat. Eihän ihminen saavuta mitään ilman tavoitteita", Kuisla huomauttaa.



Tavoitteen saavuttaminen vaati työtä ja päänvaivaa.



"Aloin miettiä, mikä vaikuttaa mihinkin. Piti miettiä teoriat ja laatia pelistrategiat. Ja jotenkin vaan oivalsin asiat."



"Esimerkiksi Vermossa kävi silloin iltaraveissa 3000 ihmistä. Ymmärsin, että minun on oltava osaavampi kuin ne muut. Ja ehkä vielä tarkemmin: piti olla

erilainen

kuin muut", Kuisla järkeilee.



1980-luvulla totopelaaminen oli aivan erilaista kuin nykyään. Tai ei varsinainen pelaaminen, mutta kaikki siihen liittyvä ja vaikuttava. Raveja näki vain paikan päällä. Tietoa oli siis hankittavissa vain sieltä, missä kunakin päivänä pidettiin ravit. Se tarkoitti, että totossa pärjätäkseen piti olla jatkuvasti liikkeellä. Kun ei ollut videokirjastoja, kaikki piti yhdellä kerralla nähdä itse, piti ymmärtää näkemänsä ja piti vieläpä muistaa myöhemmin, mitä oli nähnyt ja ymmärtänyt.



"Parhaimmillaan kävin yli 200 ravit vuodessa. Kaikki perustui kovaan työhön. Iltaraveissa piti olla paikalla kello 17, ja päätin, että yksikään lämmitys ei saanut jäädä näkemättä. Silloin myös lämmitettiin reipasta vauhtia. Siinä näki esimerkiksi, onko hevonen paremman näköinen kuin vaikka kaksi viikkoa sitten. Visuaalinen muisti kehittyi", Kuisla kertoo.



Kuislan tavoite täyttyi hämmästyttävän nopeasti.



"Kävi niin, että syksyllä 1983 mulla olikin pari asuntoa, pari autoa ja reilusti rahaa."



Ja kun rahaa oli, Kuisla päätti käyttää sen järkevästi.



"Aloin sijoittaa muun muassa asuntoihin ja arvopapereihin. Yli kolmekymmentä vuotta sitten aloitin, ja pikkuhiljaa tämä touhu on vähän paisunut", hän kertoo.


Toto-yliopistosta kaikki alkoi




On paisunut, on. Mutta vähänkö?



1990-luvulla Kuislalla oli oma pankkiiriliike, ja hän toimi välittäjänä mm. useissa sähkölaitoskaupoissa. Yhteensä näissä kaupoissa liikkui rahaa useita miljardeja markkoja. Kuisla myös myi perustamansa matkapuhelinliikeketjun Radiolinjalle sievoisella summalla.



"Se oli menestyksekäs keissi. Monenlaista on tullut touhuttua, mitä nyt liikemies tekee."



2000-luvun alussa Kuislan bisnesten pääpaino kääntyi kiinteistösijoittamiseen ja -rakentamiseen. Tätä nykyä hän omistaa omien sanojensa mukaan ”kymmeniä” asuinkerrostaloja eri puolilla Suomea. Parhaillaan Kuisla rakennuttaa 9-kerroksista luksuskerrostaloa kotikaupunkinsa Seinäjoen keskustaan.



"Ja ohessa on harrastettu hevosia ja pelattu totoa", hän sanoo.



Ohessapa hyvinkin. Muut liiketoimet ja raviharrastus ovat kulkeneet Kuislan elämässä vahvasti rinta rinnan. Ja toisaalta eräänlaisena oravanpyöränä. Ensin tulivat ravit ja toto. Niissä menestyminen mahdollisti ”oikean” bisneksen aloittamisen. Ja siinä menestyminen mahdollisti parempien hevosten ostamisen. Ja niilläkin Kuisla on päässyt tekemään tiliä.



"Mutta totosta kaikki alkoi. Sen avulla aloin vaurastua. Olen valtavan kiitollinen raviurheilulle."



Kuislan mukana lopulta ammatiksi muodostuneesta toto-harrastuksesta on ollut sittemmin valtava merkitys liike-elämässä menestymisessä.



"Monta yliopistoa olen käynyt, ja yhtä käyn nytkin, mutta toto on kovin, hyödyllisin ja opettavaisin yliopisto, jonka olen käynyt. Siinä on joutunut koville. Totossa on pitänyt harjoittaa muistia, nähdä vaivaa, laskea päässä suuria määriä asioita, opetella pelistrategiat... Se on ollut kognitiivisten taitojen prässäämistä vuodesta toiseen, kun on pitänyt käsitellä hirveä määrä tietoa", Kuisla tähdentää.



"Toto on ollut valtava treeni, ja se on kehittänyt minua ihmisenä suoriutumaan erilaisista asioista."



Kuislan mukaan monet hänen totossa oppimansa lainalaisuudet pätevät myös liike-elämässä.



"Bisneshän on myös pelaamista. Nykyään en edes pärjäisi totossa, sillä aikani ei riitä riittävään taustatyöhön. Mutta nykyään se sama tyydytys ja intohimo tulee liike-elämän puolelta. Siellä olen toteuttanut monia strategioita, jotka opin ravipelaamisesta. Yksi on juuri se, että pitää olla erilainen. Jos olet bisneksessä samanlainen kuin muut, et menesty. Kaikessa tätä ei tietenkään voi toteuttaa, mutta on tärkeää, että on vähän oma ajatus kaikesta."



Kuisla kertoo toimivansa hyvin samantapaisen kaavan mukaan niin muussa bisneksessä kuin hevosten hankkimisessa. Siinä kaavassa vahvat järkiperusteet ja tunne yhdistyvät.



"Ensin on oltava jokin näkemys asiasta. Sitä näkemystä vahvistaa kokemus, jonka olet asiasta kerännyt. Näiden jälkeen tulee tunne siitä, miten asia on tehtävä. Sitä voi kutsua intuitioksi. Kaikki ei kuitenkaan ole järjellä ratkaistavissa, jolloin ratkaisee intuitio; se, miltä jokin tuntuu. Ja päätöstä ei voi tehdä ennen sitä tunnetta", Kuisla selittää.



Hevosten hankinnassa kaikkein tärkein työkalu hänelle on video.



"Haluan aina nähdä videon ensin. En katso välttämättä edes sukua ennen videota, ettei minulle muodostu suvun takia mitään ennakkokäsitystä hevosesta. Jos hevonen näyttää videon perusteella hyvältä, katson suvun, että riittääkö se minulle. Se jälkeen agenttini, yleensä

Mario Zuaretti

, tarkastaa hevosen rakenteen ja terveydentilan."



"Ja sitten pitää tulla se tunne, intuitio, että tämän hevosen hyväksyn."


Hevosten manageri




Näkemystä ja kokemusta hevosista Kuislalla totisesti riittää. Ja kun tietoa piisaa, hän ei pitele kynttilää vakan alla. Kuisla katsoo kaikki hevostensa – nykyään ”20–30” starttihevosta – kilpailut ja pyrkii näkemään mahdollisimman paljon myös näiden treenejä. Ja hän katsoo ne tarkasti. Ja harjaantunut silmä myös näkee paljon asioita.



Reima Kuisla tarkkailemassa hevosia autonsa kyydistä on tuttu näky varsinkin Seinäjoella. Kuva: Riku Niittynen



Haastattelua edeltävänä yönä Kuislan omistama ori Appomattox on sijoittunut Meadowlandsissa maililla toiseksi huippuajalla 09,1. Kuisla on toki tyytyväinen urallaan yli 600000 euroa tienanneen 8-vuotiaan oriin esitykseen, mutta näkee myös hieman huolestuttavia asioita.

"Näin, ettei se ravaa niin hyvin kuin aiemmin. Hevosessa on nyt jotain laitettavaa. Olisiko oikea kinner. Ja ehkä vasemmassa etupolvessakin on jotain. Terveenä se olisi voinut mennä alle 09:n ja voittaa, hän arvelee lähtöä uudelleen katsoessaan."

Kuisla on jo ehtinyt lähettää arvionsa myös Appomattoxin nuorelle ruotsalaisvalmentajalle Lucas Wallinille.

"Soitetaanpa valmentajalle", Kuisla keksii.

Kello on Suomessa vähän vaille yksi iltapäivällä, eli Yhdysvaltain itärannikolla vähän vaille kuusi aamulla. Wallin ei vastaa.

"Siellä taitaa nuorikko nukkua vieressä, niin Lucas ei viitsi puhua", Kuisla arvelee.

Sitten Kuisla kertoo uudesta 3-vuotiaasta Ranskan-hankinnastaan, josta näki treenilenkillä kuvatun videon.

"Minulle tuli heti epäilykset, mitä hevosessa voisi olla vialla."

Kuisla näyttää hevosen valmentajan kanssa käymänsä viestienvaihdon, jossa hän epäilee tiettyjä etu- ja takajalkojen vaivoja ja arvelee, että kurkussakin voi olla jotain sanomista ja pyytää siksi ottamaan hevosesta verikokeet. Seuraavaksi hän näyttää valmentajalta saamansa eläinlääkärin diagnoosit ja kuvat tutkimuksista. Kaikki Kuislan epäilykset ovat pitäneet paikkansa. Arviot jalkojen kipeistä kohdista osuivat kohdilleen, ja hevosen kurkussa oli rakkuloita ja punoitusta. Siksi verikokeissakin osa arvoista oli pielessä.

"Epäilykseni pitivät täydellisesti. Tässä on oltava melkein eläinlääkärin taidotkin. Ja olen ihan varma, että samoin käy Appomattoxin kohdalla", hän sanoo lievää ylpeyttä olemuksessaan.

Näihin hetkiin kiteytyy paljon Kuislan persoonasta ja innokkuudesta. Tavallaan siitäkin, miksi hänestä on joskus puhuttu ”ravien Hjalliksena”. Kuisla on tunnettu nopeista päätöksistään ja siitä, että hän saattaa vaihtaa hevostensa valmentajia äkkiarvaamatta.

Kuislalla on näkemystä ja hän kertoo sen valmentajille, koska ajattelee hevostensa parasta ja haluaa auttaa.

"Jossain määrin sekaannun valmentajien toimintaan. En suoraan valmennukseen, mutta kommentoin vaivoista ja otan kantaa, että hevonen olisi tutkittava. Annan oman näkemykseni, jos siitä on apua. Leikillisesti voi sanoa, että toimin hevosteni managerina", Kuisla kertoo.

Siitä on varmasti apua, mutta jotkut valmentajat ovat kokeneet, että Kuisla puuttuu asioihin liikaa. Tällöin törmäyskurssin vaara on ilmeinen.

"Valitsen valmentajat pitkälti menestyksen perusteella. Ja pitää tietysti miettiä, kuka sopii millekin hevoselle. Mutta kyllä tulos tai ulos on yksi periaate", hän kertoo.

"Minähän sen Suomessa aloitin, että vaihdetaan valmentajia ja pidetään hevosia eri valmentajilla. Ennen oli perinteistä, että valmentaja tavallaan ”omisti” omistajan. Eli saman omistajan kaikki hevoset olivat samalla valmentajalla. Sehän on hassu ajatus. Omistajat eivät välttämättä ymmärrä hevosista mitään, ja silloin mennään vain valmentajan järjellä. Mutta minulla oli eri tausta. Minulla oli oma näkemys ja kokemus hevosista, ja ymmärsin, että joku tyyli tai paikka ei sovi jollekin hevoselle. Silloin on syytä vaihtaa paikkaa. Ja monelle valmentajalle olen sanonut, että nyt tämä tulos ei elätä meitä molempia", Kuisla sanoo.

Myös Kuislalla itsellään on valmennuskokemusta. Hän mm. voitti Seinäjoen valmentajaliigan vuonna 2013. Hänellä on oma vasta uusittu kuuden karsinan talli Seinäjoen radan läheisyydessä.

"Mutta en ole itse innokas ajamaan. Annan ohjeet ja kontrolloin hevosten terveydentilaa näkemäni perusteella. Lähdöt ja treenit pitää pystyä katsomaan. Voi olla, että ajan autolla hevosen takana, edessä tai sivulla, että näen sen tarkasti."

"Olen hyvin kriittinen omia hevosiani kohtaan. Usein näen niissä vain vikoja, ja aina haluan hevosen paremmaksi", hän selittää.

Kun lähes kaikki on jo saavutettu...


Kuislan huippuhevosten ja niiden ottamien suurvoittojen litania on Suomen mittapuulla käsittämätön. Yksittäisenä hevosena

Etain Royal

nousee tietysti aina Kuislasta puhuttaessa esille, mutta muuten olisi väärin ja turhaa ruveta nostamaan joukosta joitakin nimiä.



Suurvoittojensa listan mies luettelee mielellään itse.



"Olen saavuttanut Suomessa lämminveripuolella lähes kaiken mahdollisen. Suur-Hollola, Derby, Kriterium, Kymi GP, Prix d' Etain Royal, Suomen mestaruus, nyt tuli Finlandia-ajon voitto...

Guenoson

olin ostanut Ranskasta mutta myynyt eteenpäin ennen kuin se voitti St Michelin (2003). Sain 40% voittorahoista, mutta voittajaluettelossa ei näy nimeäni. Se voitto virallisesti puuttuu, ja siksi

DD's Hitman

osallistuu St Micheliin, jos on silloin kunnossa", Kuisla kertoo.



Myös ulkomailta on tullut suurvoittoja.

Southwind Vernon

voitti Italiassa ajettavan suuren 3-vuotiskilpailun Orsi Mangellin 2003.

Your So Vain

, jota Kuisla pitää tämän hetken parhaana hevosenaan, valloitti Hambletonian Maturityn 2014. Ruotsista vyöllä on mm. Åby Stora Pris, Olympiatravet ja muita isoja voittoja.

David Raymond

oli Hambon kakkonen 1998 vain Muscles Yankeelle hävinneenä ja otti lukuisia suurvoittoja...



Yksi päivä on jäänyt erityisesti Kuislan mieleen. 11. marraskuuta 2000 miehen hevoset voittivat kultadivisioonafinaalit Suomessa ja Ruotsissa noin tunnin sisään. Etain Royal oli ykkönen Solvallassa, Guenoso Kuislan kotiradalla Seinäjoella.



"Se oli erikoinen sattumus. Jos sellaista lähtisi yrittämään, tuskin onnistuisi", Kuisla sanoo.



Mutta mistä näin paljon saavuttanut mies vielä raviurheilussa haaveilee ja mikä miestä motivoi?



"Voi sanoa... että... en minä oikein voi enää tavoitella mitään."



"Mutta tietysti olisi hienoa, jos pärjäisi Elitloppetissa ja saisi osallistua Prix d' Ameriqueen. Siellä minulla ei ole koskaan ollut hevosta."



Aletaan päästä asiaan. Nyt Kuislalla on hevonen, jolla kumpikin haave – tai ehkä Kuislan tapauksessa pitää sanoa tavoite – on mahdollista toteutua. Kuisla kehuu Finlandia-ajon voittanutta, 1-vuotiaana 20000 USA:n dollaria maksanutta, DD's Hitmania niin vuolaasti, että kyseessä täytyy olla aivan poikkeuksellisen hyvä hevonen.



DD's Hitman lunasti Finlandia-Ajon voittajana paikkansa Elitloppetissa. Kuva: Anu Leppänen



"Minulla on vahva luotto hevoseen; nyt on erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä", hän sanoo.

"Hitman on sen tyyppinen hevonen, että sille kahden hiitin kilpailu voi sopia erittäin hyvin. Sillä on todella kova kapasiteetti, se on uskomattoman jaksava, ja sen kilpailupää on todella kova. Hevonen ei masennu mistään. Luonteensa ja psyykensä takia sitä kutsutaankin gangsteriksi."

"Lisäksi se on vähän sellainen, ettei ota käskemättä itsestään kaikkea irti. Se ei siis juokse itseään piippuun ensimmäisessä hiitissä. Siksi uskon, että Hitman pystyy hyvin juoksemaan kaksi hiittiä ja jopa parantamaan toiseen."

Kuisla huomauttaa, että DD's Hitmanin esityksen kovuutta Finlandia-ajossa ei ole täysin noteerattu.

"Se meni mailin 09,8, tuli maalin korvat kiinni ja piiska takana, täysin voimissaan. Ja hevonen ei edes käynyt sisäradalla koko matkalla."

"Toivoin Finlandiassa kovaa matkavauhtia ja selkäjuoksua, ja se meni juuri niin. Samanlainen on toiveissa Elitlopptissakin. Maailmassa ei ole hevosta, jonka perässä Hitman ei pysy. Se menee pitkään kovaa, sillä on hyvä maitohapon sietokyky ja optimaalinen, eteenpäin vievä juoksutekniikka."

"Sitä paitsi Finlandiassa Hitmanilla oli ensimmäisen kerran kunnon kärryt. Ennen sillä on ollut väärät kärryt, mutta nyt ajettiin minun kärryilläni. Ne eivät ole varsinaiset jenkkikärryt, mutta sellaiset, jotka nostavat hevosen etupäätä. Kärryillä on iso merkitys, kun kymmenen senttiä ratkaisee", Kuisla tähdentää.

Finaalissa kolmen joukkoon




Elitloppetissa Kuisla odottaa DD's Hitmania kolmen parhaan joukkoon. Hänen mukaansa se on silkkaa realismia.



"

Bold Eaglea

, maailman parasta hevosta, pidän vielä omaani kovempana. Mutta muista en ole vakuuttunut. Finlandiassa pidin

Propulsionia

suosikkina ja odotin omaani toiseksi. Mutta Hitman voitti Propulsionin, ja se on jo aika kova vertailukohta. Nyt pidän omaani jopa kovempana. Hitman pystyy lyömään myös

Resolven

. Ja mikä sitten on

Up And Quickin

päivän kunto", Kuisla pohtii.



"Lisäksi Hitmanilla on nyt sopivasti startteja alla. Viime syksynä se oli vähän vaivainen ja polvien jännekanavat leikattiin."



"Elitloppetissa, kuten kaikissa suurkilpailuissa, kaikki on tietysti pienestä kiinni. Mutta kaikki ei ole mennyt kohdalleen, jos Hitman ei ole finaalissa kolmen parhaan joukossa", Kuisla nostattaa suomalaisodotuksia.



Kuisla korostaa, että DD's Hitman osallistuu Elitloppetiin täysin Suomen edustajana. USA:ssa aprillipäivänä 2011 syntyneen oriin kaikki taustavoimat ovat suomalaisia. Hevosen valmentaja on Ruotsissa toimiva

Petri Puro

, lääkäri on

Meri Rantakallio

ja hoitaja

Laura Myllymaa

.



"Tietysti olisin mielelläni myös nähnyt Elitloppetissa Hitmanin rattailla suomalaiskuskin", Kuisla sanoo.



Kuisla oli mielessään miettinyt

Jorma Kontiota

, mutta tämä oli alustavasti lupautunut Elitloppetin toisen suomalaisedustajan,

Elian Webin

kuskiksi. Ajokiellon takia Kontiolta meni Elitloppet kokonaan sivu suun. Niinpä DD's Hitmania ajaa Finlandia-voitonkin ohjastanut

Ulf Ohlsson

, joka päätyi hevosen rattaille Vermoon sattuman oikkuna.



"

Johnny Takter

ei pystynyt tulemaan Finlandiaan selkävaivojen takia. Kun katsoin ohjastajalistaa, oli minuutissa selvää, että Ohlsson ajaa. Tosin hän sai tietää asiasta vasta noustessaan lentokoneesta. Eikä hän varmaan odottanut menestystä."



"Sellainen kirjoitamaton sääntöhän on, että voittanutta valjakkoa ei vaihdeta. Eli Ohlssonin piti ajaa Hitmania myös seuraavassa lähdössä. Niinpä kysyin häneltä viestillä, ajaisiko hän Hitmania myös Elitloppetissa, vai onko hänellä sinne joku  muu ajokki. Ohlsson vastasi, että hän ajaa mielellään, ja että hevonen oli Finlandiassa jättefin”, Kuisla myhäilee.


Osingot kuitataan elämyksinä




Vaikka Kuisla sanoo saavansa nykyään saman tyydytyksen liike-elämästä kuin aikanaan toton pelaamisesta, kaikesta aistii, että ravit ja hevoset ovat yhä miehen suurin intohimo. Hän kertookin viihtyvänsä kaikkein parhaiten ravimiesten kanssa kahvilla totobaarissa.



Kuisla on kokenut ja voittanut niin paljon, että suuretkaan kilpailut eivät juuri nosta miehen sykettä eikä hän intoudu suurtenkaan voittojen jälkeen riehakkaaseen elämöintiin ja tuuletteluun. Itse asiassa hän ei ollut edes paikan päällä todistamassa Finlandia-ajon voittoa, koska keskittyi yliopistoinsinöörin opintoihinsa.



"Minulla on ollut niin paljon huippuhevosia, että jollakin tapaa olen tottunut näihin suurkilpailuihin. Mikään kilpailu ei oikeastaan jännitä etukäteen. Kisan aikana voi tulla pieni jännitys, jos näkee, että omalla hevosella on mahdollisuus pärjätä. Mutta siksihän tätä harrastetaan, että saisi elämyksiä. Ja kyllä niitä tulee", Kuisla vakuuttaa.



Toinen seinäjokinen urheilumies, Veikkausliigassa pelaavan SJK:n omistaja

Raimo Sarajärvi

on todennut, että urheilubisneksessä osingot kuitataan elämyksinä. Toki Kuisla kuittaa hevostensa menestyksestä myös riihikuivaa, mutta eniten suurkilpailuissakin on Kuislalle kyse oman näkemyksen mittaamisesta ja pyrkimyksestä saavuttaa asetettu tavoite. Tietyllä tapaa näyttämisen halusta, kuten yli 30 vuotta sitten Gloria Speedin kanssa.



"Aina tavoitellaan parasta. Kilpaileminen ja tason mittaaminen muita huippuja vastaan on ehkä kaikkein kiinnostavinta. Ja kun voittaa, se on todella hieno juttu. Silloin kaikki on mennyt nappiin", Kuisla yrittää selittää kilpailemisen viehätystä.



"Olisi ylipäätään mukavaa kiertää näin hyvän hevosen kanssa kesällä Suomen suurkilpailuja. Avoimet huippukilpailut ovat aina mielenkiintoisia ja tuovat hevosille brändiarvoa", hän lisää.



Kuislalla on jo mielessään hahmotelma DD's Hitmanin kilpailuohjelmasta.



"Jos Hitmanilla on Elitloppetin jälkeen kaikki hyvin, seuraava tavoite on Oslo GP. Ja sitten kesällä St Michel. Mutta nämä ovat tällaisia omistajan suunnitelmia. Useinkaan ne eivät lopulta toteudu", Kuisla muistuttaa.



Kappas. Juuri näiden kolmen kilpailun kunniataulukoista Kuislan nimi vielä puuttuu...



"Hitman kuuluu nyt maailman absoluuttiseen huippuun, noin kymmenen hevosen joukkoon. Sen voi ilmoittaa mihin tahansa lähtöön, eikä se häpeä missään porukassa. Ensin pitää päästä osallistumaan, ja mitä sitten voi syntyä...", Kuisla miettii jättäen lauseen kesken.



"Voi olla, että syksyllä pidetään kilpailutaukoa ja aletaan tähdätä Prix d' Ameriqueen. Hitman on sellainen allround-hevonen, että voisi pärjätä sielläkin", Kuisla pohtii.



Mutta nyt käsillä on Elitloppet. Siellä Kuisla on, tietysti, paikalla. Ja saattaa jossakin kohtaa ihan pikkuisen jännittääkin. Nyt edes opinnot eivät estä matkustamista Tukholmaan.



Niin. Miten ihmeessä upporikas liikemies ehtii ja viitsii vielä kaiken muun touhuamisen lisäksi opiskellakin?



"Ihan harrastuksena. Tavoite on vielä jatkaa diplomi-insinööriksi. Voi niistä opinnoista olla vähän hyötyä bisneksissänikin. Ja ainakin voin näyttää 20-vuotiaille kaksospojilleni mallia", Kuisla sanoo.



Älköön kukaan ihmetelkö, jos Kuisla hevosineen vielä jonakin päivänä valloittaa Elitloppetin, Oslo GP:n ja St Michelin. Jos ei muuten niin silkasta näyttämisen halusta.



Reima Kuisla on Kari Lähdekorven tapaan aktiivinen kaveri hevosmarkkinoilla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tellmeastory starttaa sunnuntaina Vincennesissä

Voitti toisenkin lähtönsä – karmea epäonni kohtasi seuraavana päivänä

Kontio sai 11000 täyteen

Gallup
Uusin TalkKari
Katso video