Uutiset

Vierasblogi: Faktaa pöytään - vai pelkkää fiktiota?

Anu Leppänen
Vierasbloggaaja Marja Mahlamäki jatkaa keskustelua tunnistusskandaalista.

Hevosurheilijat ovat intohimoista porukkaa, ja erityisen intohimoisiksi he tulevat, jos joku toinen tuntuu saaneen etua tai erikoisoikeuksia. Silloin oikeutta ja tasapuolisuutta kovalla äänellä kailottavat "rehelliset ravim...äsh, ei kun henkilöt" rynnivät keskustelu-areenoille rummuttamaan teesejään. He somettavat, twiittaavat ja toitottavat kaikkialla kuinka valtava vääryys on tapahtunut, ja se johtaa koko ravitoiminnan alasajoon.

Nyt kuulen sieluni korvin, että Ville T. vaatii jo äänekkäästi siirtymään asiaan – jos sellaista on. Okei okei, asia on tietysti tunnistusskandaali. Tai pikemminkin se, mitä siitä kirjoitetaan. Hämmästyttävän moni ammattilainenkin sepustelee tarinoitaan pelkästään vapaan assosiaation ja uskomustensa pohjalta. Some-melskaajat eivät faktoja tarkista, ja se tuntuu tarttuvan helposti myös mediatyöläisiin. "Fake news everywhere", tvisertää oranssi hallitsija.

Usko siihen, että joku eurooppalaisten ravimaiden yhteinen keskusjärjestö UET, joka ei saa aikaiseksi edes päätöstä yhteisistä doping-määräyksistä, olisi tuottanut - tai pystyisi tuottamaan - yleiseurooppalaisia hevoskuljetus- tai rekisteröintisääntöjä, on harhauskoa. EU-lainsäädäntöä kiinnostavat vain eläimet, jotka ensin tapetaan ja sen jälkeen syödään. Sitä paitsi UET ja EU menevät monen jutuissa sekaisin. Sen verran kannattaa muistaa, että EU säätää niitä lakeja.

Lukekaa, hyvät ystävät ja kylänmiehet, ne lait ja asetukset läpi. Ja kirjoittakaa vasta, jos tai kun tiedätte, mistä kukin pykälä löytyy. EU-lainsäädäntöön uppoutuessa (= upotessa) voi kyllä moni tarina jäädä tekemättä.

Sitten on vielä Ranska, jonka "oma" ravurirotu ja sille maksettavat huimat palkinnot aiheuttavat, ettei sinne voi rekisteröidä "maahan muuttaneita", ei-ranskalaissukuisia ravureita. "Ei nyt, eikä koskaan", ranskalaiset vakuuttavat.

Siis eurooppalaisten yhteisistä rekisteröintisäännöistä on turha unelmoida. Jokaisen maan omienkin määräysten seuraamisessa voi olla vaikeuksia, kuten Suomessa on käynyt ilmi. Hyvässä tapauksessa voisi ajatella, että pienemmillä hevosmäärillä operoivat ravimaat saisivat liberaalimmalla rekisteröintipolitiikalla ikäluokkiin enemmän varsoja ja ikäluokkakisoihin parempaa tasoa. Tai oman Elitloppet-edustajan kuten Tanska tänä vuonna.

Missään tapauksessa sellaista lakia, asetusta tai muuta sääntöä ei ole olemassa, että rekisteröimätöntä varsaa ei saa kuljettaa ilman emää tai muita sukulaisia. Varsat liikkuvat mukanaan vain syntymätodistus. Rekisteröitäessä otetaan DNA-näyte, joka varmistaa että syntymätodistus ja varsa kuuluvat yhteen.

Muuten pidän omituisena, että muinaista ravurikasvatuksen yhteisprojektia Neuvostoliiton kanssa käytetään tässä käsiaseena. Hanke ja sen ehdot olivat täysin julkisia. Jokaisella rohkealla kasvattajalla oli tasapuolisesti tilaisuus luovuttaa tammansa mukaan useamman vuoden kestäneelle matkalle Donin tai Volgan tai jonkun ison joen mutkaan. Se, että "sisäpiiriläisten" tammat olivat hyvin edustettuina, johtui siitä, että meiltä muilta ei löytynyt tarpeeksi riskinottokykyä!

Ihan lehti-ilmoituksellahan niitä tammoja haettiin. Porkkanana oli astuttaminen täysamerikkalaissukuisella Sorrentolla (Reprise) 12,6a, joka oli Kultakengän kakkonen 1989 ja voitti Lahdessa jollain volttiajalla 14,4 ja tienasi 105 000 markkaa. Sukuposti tietää voittosummaksi 134 550 euroa. Neuvostoliiton eliittiori.

Näin toteaa vaatimattomasti menestynyt, mutta kauan yrittänyt ravihevoskasvattaja ja ravitoimittaja Marja Mahlamäki

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hippos palauttaa takaisin loputkin tunnistussakot

Hippos ei valita hoviin – tunnistusskandaali ei silti vielä ohi

Hippos harkitsee tutkintapyyntöä poliisille asiakirjojen väärentämisestä

Gallup
Uusin TalkKari
Katso video