Maaseudun Tulevaisuus

Riistapellon vilske näkyy talvellakin

Riistapelto on kaikkea muuta kuin joutomaata. Siihen uppoaa työtä, aikaa ja rahaa.
Kari Salonen
Asla Välimäki on kaivanut esiin lumesta riistaa varten kasvatetun kyssäkaalin.

Lumen keskeltä on helppo löytää riistapellon paikka. Sorkkien jäljet täplittävät puolen hehtaarin kaistan, vaikka muutama tunti aikaisemmin lumivaippa peitti tienoon. Paikalla on vilskettä. Sen todistaa myös riistakamera.

Lumesta törröttää rehukaalin paksuja varsia. Ne ovat hirvien ja kauriiden suurta herkkua. ”Tässä on käyty herkuttelemassa, eikä olla oltu seikkailemassa kantatien liikenteen seassa”, Virttaan Eräveikkojen jahtipäällikkö Janne Välimäki naurahtaa. Hän on yhdessä Rytömäen tilaa viljelevän veljensä Hannu Välimäen kanssa hoitanut riistakaistaa pelloillaan jo useamman vuoden ajan. Miehet ovat tyytyväisiä tuloksiin, vaikka aikaa, työtä ja rahaa on kulunut laskematon määrä.

”Viime kesänä rehukaali kasvoi mahtavan kokoiseksi. Jahtikausi meni hyvin ja kaatolupien määrä saatiin lähes täyteen”, Janne Välimäki sanoo. ”Täytyy olla todella innostunut metsästyksestä, että jaksaa paahtaa.”

Veljekset ovat kokeilleet ja hakeneet hyviä ratkaisuja. Riistakaistan paikkaa pellossa vaihdellaan. ”Ensin valittiin huonoin paikka ja tehtiin kaikki mahdolliset perusvirheet. Sitten perehdyttiin ja tutkittiin, panostettiin kunnolla ja onnistuttiin”, Janne Välimäki sanoo.

 

Tarkka paikka
 

Eräveikkojen 7 000 hehtaarin metsästysalueella on toinenkin riistapelto, parin hehtaarin alue metsän keskellä autiotalon pihapiirissä. ”Hyvä paikka tarjoaa hirville ja peuroille päivälepopaikan, puhdasta vettä ja ruokaa”, suojaista riistapeltoa vuosikaudet hoitanut Jukka Lähteenmäki sanoo. ”Paikka on loistava. Hirvien polut eivät kulje viljelypeltojen kautta, ja se on kaukana vilkkaasti liikennöidyiltä maanteiltä.”

Aluetta kehitetään asukkaiden kanssa.

”Etu on yhteinen. Metsästäjät hoitavat riistakantaa ja ohjaavat riistaeläinten liikkeitä niin, että ne jättävät tuotannolliset viljapellot rauhaan.”

”Hirvi syö keskimäärin 40 kiloa ruokaa päivässä. Kun pidämme ruokinnan käynnissä, jäävät lähiseudun metsävahingotkin pienemmiksi.”


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsästäjäliitto: Lyijyn käyttökielto on perusteltu kosteikoilla, missä on näkyvää vettä – turvepohjaiset metsät pitäisi jättää kiellon ulkopuolelle

Video: "Ei varmasti jaksa kukaan metsästää, jos ei koskaan saa saalista – silti 95 prosenttia on sitä kaikkea muuta"

Metsästäjäliiton kesäleirille ehtii vielä ilmoittautua – luvassa muun muassa houkuttelupyyntiä ja jousimetsästystä