LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

Ötökät rynnivät ruokalautaselle, kun EU sallii hyönteiset elintarvikkeeksi

Ensimmäiset hyönteiselintarvikkeet tulevat markettien hyllyille ensi vuoden lopulla, kun EU:n asetus uuselintarvikkeista muuttuu.
Riitta Mustonen
Nacho-annoksen päällä on marinoituja ja paistettuja kotisirkkoja.

Keväiset jauhomatorullat, sirkat maissilastujen kanssa, mehiläisentoukkasalaatti — Topi Kaireniuksen kehittämä hyönteismenu saattaa olla arkipäivää muutaman vuoden päästä.

Toistaiseksi hyönteisruoka on harvojen harrastus, koska hyönteisiä ei EU:ssa saa myydä elintarvikkeena. Yksityiskäyttöön niitä saa kasvattaa ja niin Kaireniuskin tekee. Hän syöttää jauhomatoja pienpanimostaan jäävällä maltaalla ja viimeistelee maun vielä loppukasvatuksessa syöttämällä madoille humalaa.

Kairenius innostui hyönteisistä viisi vuotta sitten, kun lapsilla oli allergioita ja vaimo oli kasvissyöjä. Hän aloitti villeistä heinäsirkoista ja kaivoi tietoa netistä. Nykyisin hän kasvattaa hyönteisiä syötäväksi.

Hyönteisvillitys käynnistyi maailmalla vuonna 2013, kun FAO julkaisi raportin, jonka mukaan myös länsimaissa tulisi höydyntää hyönteisruokaa. YK:n mukaan jo kaksi miljardia ihmistä Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tekee näin.

Hyönteissyöntiä perustellaan ekologisuudella, sillä hyönteisten kasvatus kuluttaa vähemmän luonnonvaroja kuin lihantuotanto, vie vähän tilaa ja hyönteisiä voi ruokkia ruokajätteillä ja sellaisilla rehukasvien osilla, joita eläimet eivät syö.

Toistaiseksi vain muutama länsimaa on innostunut ötököistä. Suomi kulkee kärjessä Hollannin ja Belgian jälkeen. Meillä muutama yritys kasvattaa hyönteisiä koeluontoisesti ja tutkimushankkeissa kehitetään hyönteiskasvatusta teolliseksi.

Toistaiseksi hyönteismurkina on vielä kallista, koska kasvatus on käsityövaltaista. Kilo jauhomatojauhetta maksaa 50—60 euroa. Kairenius arvelee, että hinta laskee, kun tuotantoa pystytään automatisoimaan.

"Eikä jauhetta tarvita paljon, sillä se on niin ravinteikasta", hyönteiskokki huomauttaa.

Kairenius on kiertänyt festivaaleilla maistattamassa ötököitä ja huomannut, että suomalaiset ovat innokkaita kokeilemaan, toisin kuin vaikka virolaiset tai saksalaiset. "Olen syöttänyt tuhansia suomalaisia ja vain muutama on kieltäytynyt."

Kaireniuksen mielestä hyönteisruoka asettaa jopa vegaanien motiivit puntariin. "Hyönteisiä voi kasvattaa ekologisemmin kuin esimerkiksi soijaa. Esimerkiksi siipikarja voisi tulevaisuudessa syödä ulkomailta tuodun soijan sijaan Kouvolassa kasvatettua hyönteisproteiinia."

Tähän asti uuselintarvikeasetus on kieltänyt myymästä hyönteisiä elintarvikkeena. Tätä on kierretty myymällä esimerkiksi sirkkajauhetta keittiösomisteena.

Uuselintarvikeasetus on vuodelta 1997 ja sen mukaan tuotteella pitää olla 25 vuotta tutkimushistoriaa EU:n sisällä ennen kuin sitä saa myydä elintarvikkeena.

Uusi asetus on hyväksytty vuonna 2015 ja se tulee voimaan vuoden 2018 alussa. Hakemuksia voi jättää jo sisään ja käsittelyprosessin jälkeen uudet elintarvikkeet saattavat olla markkinoilla vuoden 2018 syksyllä, Kairenius uskoo.

Juttua korjattu 22.3.: Nykyinen uuselintarvikeasetus on vuodelta 1997, ei 1977.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa viime vuonna vain kolme ja puoli kiloa asukasta kohti – tuontikalaa upposi yli yhdeksän kiloa

Onko sinullakin vaikeuksia syödä suosituksen mukaisesti hedelmiä ja vihanneksia? Tutkija kertoo, mistä se johtuu

Nyt on haussa Suomen taitavin kalaruokakokki

Yle: Virolaiset pelkäävät nyt kalaa – superaggressiivinen listeria sairastutti kymmeniä ja tappoi kuusi