Kun viljelijä Tero Rovio kävi kaupassa, hän huomasi oudon seikan — nyt Loimaalta rynnistetään joukolla koirien ruokakupeille

Vaikka raakaruoka on nostanut suosiotaan, Rovio Pet Foodsilla uskotaan nappuloihin. ”Nappula on hygieeninen ja ekologinenkin vaihtoehto, sillä sitä ei tarvitse pakastaa”, vertaa toimitusjohtaja Tero Rovio. Tehtaalla koiranruoka tehdään itse alusta loppuun. Kuva: Rami Marjamäki

Kun loimaalainen kananmunantuottaja Tero Rovio viisi vuotta sitten tarkasteli kaupoissa myytäviä koiranruokia, hän huomasi oudon seikan: Vain murto-osa kuivaruuista oli suomalaista alkuperää.

Raaka-aineiden puutteesta tilanne ei voinut johtua.

Suomesta vietiin lihateollisuuden sivuvirtoja muualle Eurooppaan, jossa niitä jalostettiin lemmikkien ruuaksi. Kestämätöntä touhua, hän pohti.

Länsinaapurista näki, että asiat voisivat olla toisinkin. 70 prosenttia ruotsalaisista koirista syö ruotsalaista koiranruokaa.

Ruotsi pystyi kilpailemaan globaaleja koiranruokajättejä vastaan. Miksei siis Suomikin pystyisi?

Kotimaisista raaka-aineista tehdyt Werraton-koiranruuat ovat Rovio Pet Foodsin suosituimpia tuotteita. Kuva: Rami Marjamäki

Ysitietä ajellessa viiden vuoden takainen aika tuntuu melkein muinaishistorialta.

Loimaasta on tullut lyhyessä ajassa kotimaisen lemmikinruuantuotannon keskittymä. Valikoima kasvaa huimaavalla tahdilla.

Kauimmin Loimaalla on toiminut Rauh!-niminen yritys, joka valmistaa koiran puruluita.

Entinen HK:n teurastamo Mellilässä ehti olla tovin tyhjillään, mutta nykyisin siihen on asettunut kotimainen Dagsmark.

Vanha teurastamo sopii hyvin raa’an lihan käsittelyyn, summaa toimitusjohtaja Riikka Koskenohi.

Siipikarjanlihaa saadaan läheiseltä Naapurin maalaiskanan tuotantolaitokselta.

Alun perin Dagsmarkin kylässä Pohjanmaalla vuonna 2016 perustettu lemmikinruokatehdas näyttää tänä vuonna kipuavan ensi kertaa voitolliseksi.

Se on ottanut aikansa: Tehtaan perustaminen vaatii miljoonainvestointeja, Koskenohi painottaa. ”Myynti vetää ja kulut on saatu minttiin.”

Dagsmark tunnetaan erityisesti maakunta-sarjastaan, joihin kuuluvat esimerkiksi Lappi ja Häme.

Märkäruuat valmistetaan alusta loppuun Loimaan tehtaalla.

Monet raaka-aineet löytyvät läheltä. Esimerkiksi siipikarjanlihaa saadaan läheiseltä Naapurin maalaiskanan tuotantolaitokselta.

Karvaisen ruokamaailman keskittymä jatkuu Loimaalta alle 100 kilometrin päässä sijaitsevaan Lietoon. Alueella toimii lemmikkiruokien sopimusvalmistajan Premium Pet Foodin tehdas.

Dagsmark käyttää Premium Pet Foodia nappuloiden osalta yhtenä alihankkijanaan.

Tehtaalla tuotetaan nykyisin myös muun muassa kotimaiset Jahti- ja Vahti-koiranruuat. Jahti ja Vahdin tuotanto siirrettiin keväällä takaisin Suomeen Saksasta.

Loimaan pohjoispuolelta taas löytyy Nokia, jonne ollaan avaamassa isoa lemmikinruokatehdasta. Tšekkiläiseen konserniin kuuluva Vafo Finland aikoo valmistaa Kolmenkulman yritysalueella muun muassa Hau Championin kuivaruokaa.

Tero Rovion perustama tehdas sijaitsee aivan ysitien kupeessa. Sisään astuessa tulijaa ei odota koruton konttori, vaan valoisa lounasravintola Laakee Deli.

Rovion kädenpuristus on kuin rehusäkkejä nostelleella farmarilla ainakin.

Kotona potpottaa 50 000 munivaa kerroslattiakanalassa. Lisäksi tilalla viljellään viljaa.

Kotitilastaan hän ei ole luopumassa, mutta rinnalle on kovaa vauhtia kasvamassa toinen leipäpuu.

Rovio Pet Foodsilla on kaksi koiranruokasarjaa: Werraton ja huokeampi Rehti. Firman nimi on aiemminkin herättänyt tulijoissa kysymyksiä. ”En ole vaatinut Roviota tilille oman nimeni käyttämisestä”, Tero Rovio leukailee pelinkehittäjäyhtiöön viitaten. Kuva: Rami Marjamäki

Rovio Pet Foodsilla tuotanto alkoi marraskuussa 2020. Helpommankin ajankohdan voisi aloitukseen kuvitella.

Lemmikkien ruokiin korona ei kuitenkaan vaikuttanut samalla tavalla kuin esimerkiksi matkustamiseen, hän kertoo. ”Parhaisiin kavereihin panostetaan.”

Lemmikkiä kohden käytetty rahamäärä on kasvanut vuosi vuodelta.

Hiljattain täällä investoitiin laajennukseen, jonka ansiosta tehdas voi tuottaa vuodessa jopa 15 miljoonaa kiloa koiranruokaa.

Näyttää jopa siltä, että tänä vuonna hän pääsee maksamaan itselleen palkkaa.

Jos tehdas toimisi täydellä kapasiteetilla ja kaikki tuotanto suuntautuisi kotimaan markkinoille, kuivaruokamäärä kattaisi liki 40 prosenttia kotimaan kulutuksesta, Rovio kertoo.

Viime vuonna Rovio Pet Foods tuplasi liikevaihtonsa. Siitä suuren osan haukkasivat investoinnit. Kuluvalle tilikaudelle tavoitteena on 100 prosentin kasvu.

Jossakin vaiheessa toimitusjohtajaa hirvitti, mutta nyt olotila on rauhallisempi. Näyttää jopa siltä, että tänä vuonna hän pääsee maksamaan itselleen palkkaa ja saa muutaman lomapäivän.

Kuluvalle tilikaudelle Rovio Pet Foodsin tavoitteena on yli 100 prosentin kasvu. Yritys keräsi suunnatulla osakeannilla 1,6 miljoonaa euroa rahoitusta, jonka turvin tuotekehitykseen on panostettu. Kuva: Rami Marjamäki

Rovio Pet Foodsin kilpailuetuna on erityinen raaka-aine: kotimainen kananmuna.

Munat tulevat Rovion kotitilalta sekä lähellä sijaitsevalta Kiekun pakkaamolta.

Munien aminohappokoostumus on Rovion mukaan koiran tarpeisiin nähden erinomainen ja hiilijalanjälki matala.

Tuotannossa hyödynnetään esimerkiksi säröisiä munia, jotka eivät kelpaa kaupoille.

Munat ovat arvokas raaka-aine, joita maailmanlaajuisesti hyödynnetään koirien kuivaruuissa vasta vähänlaisesti. Paikallisesti saatavuutta ovat Euroopassa ravistelleet esimerkiksi lintuinfluenssaepidemiat.

Kiloon Werraton-kuivaruokaa menee noin neljä kiloa kananmunia.

”Ihmiset huolehtivat lemmikeistään nykyisin paremmin kuin koskaan.”

Loimaan ympäristöstä saadaan koiranruokiin myös muun muassa kuorittua kauraa, pellavaa, härkäpapua ja ohraa.

Vähintään 90 prosenttia kaikista tehtaan käyttämistä raaka-aineista on kotimaisia, Rovio kertoo.

Toimitusjohtajan oma labradorinnoutaja Sulo on toiminut matkan varrella makutuomarina. Ruokaa on tosin tullut maisteltua turhankin innokkaasti: tällä hetkellä Sulo syö Werrattoman kevytruokaa.

Rovio valmistaa myös kissanruokia, mutta valikoima on suppeampi.

Rovio Pet Foodsilla kuivaruokien tuotannossa hyödynnetään esimerkiksi säröisiä munia, jotka eivät kelpaa kaupoille. Kuva: Rami Marjamäki

Mutta miksi kaikki ovat juuri täällä, Loimaalla?

”Tämä on logistisesti hyvä paikka ja työvoimaa on saatavilla”, Rovio summaa.

Kolmen lemmikkiruokiin erikoistuneen yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto Loimaalla oli viime vuonna 13 miljoonaa euroa, kertoo Loimaan yritysneuvoja Paula Avellán.

Yritykset työllistivät 45 ihmistä ja kausityöntekijät päälle. ”Tämän kokoiselle kaupungille se on ihan merkittävää”, Avellán jatkaa.

”On hieno juttu, että yritykset ovat näinkin hyvin vallanneet markkinoita. Huomaa, että suomalainen koiranomistaja arvostaa kotimaista ruokaa.”

Loimaa on myös osa Suomen vilja-aittaa, jonka ansiosta raaka-aineiden saatavuus toimii.

Kun kustannuskriisi iski pandemian perään, Roviolla päätettiin tuoda markkinoille myös huokeampi vaihtoehto, Rehti-koiranruokasarja. Kuva: Rami Marjamäki

Suomalaisen elintarviketeollisuuden laatu on Dagsmarkinkin myyntivaltti.

Toimitusjohtaja Koskenohi uskoo, että kotimaisuudesta on tulossa enemmän sääntö kuin poikkeus.

”Ihmiset huolehtivat lemmikeistään nykyisin paremmin kuin koskaan. Suomalaiset osaavat tulevaisuudessa kaivata suomalaista ruokaa myös kissalleen ja koiralleen.”

Myös mahdollisuus saada maaseutupitäjässä maaseudun yritysrahoitusta on houkutin, jota esimerkiksi Rovio on hyödyntänyt.

Samantyyppisten yritysten verkosto tuo myös mahdollisuuksia yhteistyöhön.

Siihen Koskenohi uskoo. "Varmasti tulee muitakin tehtaita, mutta se tekee vain hyvää alalle. Kun toimijat ovat lähekkäin ja ketjut lyhyitä, se palvelee kaikkia.”