Suurin osa marjoista jää poimimattomana metsiin – marjakasville itselleen on parempi päätyä eläimen kuin ihmisen ravinnoksi

Marjanpoiminta on paitsi kaupallista toimintaa, myös suosittu ajanviete. Suomalaisista lähes 60 prosenttia marjastaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kukaan ei tarkkaan tiedä, paljonko Suomen luonnon marja-aarteesta poimitaan kotitalouksien ja teollisuuden tarpeisiin, sillä luontoäiti ja säiden herra pitävät vuosittaisen marjasadon määrän visusti omana tietonaan.

Kotitalouksien poimimia marjasaaliita voidaan arvailla vain suuntaa-antavasti, mutta myyntiin päätyneiden marjojen määrät toki tiedetään. Vuonna 2022 luonnonmarjoja tuli myyntiin 18 miljoonaa kiloa, ja tästä saaliista lähes puolet oli poimittu Etelä- ja Länsi-Suomessa, eli siellä, missä valtaosa ihmisistäkin asuu.

Suomen kaupallisesti tärkeimmät marjat ovat puolukka, mustikka ja lakka. Esimerkiksi vuonna 2022 mustikkaa päätyi myyntiin yli 9 miljoonaa, puolukkaa yli 8 miljoonaa ja lakkaa vajaat 300 000 kiloa. Myyntiin päätyneistä marjoista yli 90 prosenttia oli ulkomaisten poimijoiden keräämiä, ja poimintatuloa marjoista kertyi vähän yli 20 miljoonaa euroa.

Arvioiden mukaan ihmiset poimivat 3–10 prosenttia syötävien luonnonmarjojen kokonaissadosta. Poimittujen marjojen määrä voi kuulostaa hurjan pieneltä, mutta pitää muistaa, että Suomi on melkoisen metsäinen maa.

Suomen pinta-alasta noin 75 prosenttia on metsää, mikä tekee maastamme Euroopan Unionin metsäisimmän, ja maamme satoisimmat marjathan kasvavat nimenomaan metsissä. Ihminen ja marjapoimuri eivät siis kerta kaikkiaan ehdi joka mättäälle.

Ihmiset voisivat toki poimia enemmänkin marjoja, kunhan eivät kaikkia poimi. Marjakasvin kannalta ihmisten käyttöön päätynyt marja on nimittäin hukkaan heitetty, sillä ihminen ei levitä marjan siemeniä, vaan vetää ne lopulta vessasta alas jätevedenpuhdistamon huoleksi tai antaa teollisuuden puristella siemenistä kaikenmaailman öljyjä.

Marjan kannalta onkin hyödyllisempää päätyä marjoja syövän eläimen ruuansulatukseen ja levitä sitä kautta lähiseudulle.

Marjanpoiminta on paitsi kaupallista toimintaa, myös suosittu ajanviete. Suomalaisista lähes 60 prosenttia marjastaa, ja keskimäärin marjassa käydään 8 kertaa vuodessa. Lukemat ovat pysyneet suunnilleen samoina vuosituhannen alusta lähtien.

Luonnonmarjojen poimiminen onkin hyödyllistä monella tapaa: luonnossa liikkuminen on itsessään hyväksi terveydelle, ja terveellistä on myös marjojen nauttiminen osana ruokavaliota. Tutkimustieto kummastakin aiheesta lisääntyy jatkuvasti.

Lähteet: Ruokaviraston Marsi 2022 -raportti, Neuvonen ym.: Luonnon virkistyskäyttö 2020