Ruoka

Teini-ikäisenä Arja Elina Laine asui kaurasiilossa – Nyt hän on kirjoittanut lempiviljastaan kirjan

Suomalainen teollisuus on satsannut viime vuosina valtavasti kauran tuotekehitykseen, kun yhä useampi muuttaa ruoka­valiotaan vegaaniseen ja ilmastoystävälliseen suuntaan.
Kari Salonen
Arja Elina Laine sanoo kauran olevan monipuolinen ja muuntaumiskykyinen vilja. Vuonna 2020 kaurapuuro on trendikästä urheilijoiden ruokaa.

Suosikkivilja. Kotitalous­opettaja-yrittäjä Arja Elina Laine ei kirjoittanut kirjaa kaurasta siksi, että se on muodissa, vaan siksi, että se on aina ollut hänelle kaikkein merkityksellisin vilja.

Nykyään hän arvostaa kauraa vielä enemmän, koska tietää sen terveyshyödyt ja ilmasto­ystävällisyyden.

Kauraan liittyy rakkaita muistoja lapsuudesta. Koti­tilalla Varsinais-Suomen Koskella kauraa viljeltiin eläinten rehuksi.

Toisinaan Laineen isä nakkasi pari säkillistä valkoisen kupla­volkkarin kyytiin. Laine ja hänen veljensä pääsivät mukaan kylämyllylle, jossa kaurasta jauhettiin hiutaleita.

Aamuisin äiti sitten keitti puuron oman navetan lehmien maidosta.

Laine oli jo lapsena innokas leipuri, mieluisimpia leipomuksia olivat tahmaiset kaurakeksit ja kauraiset omenapaistokset. Hän muistaa, kuinka kulki pellolla ja poimi röyhystä jyviä suuhunsa. Kun niitä pureskeli, tuli niistä kuin purkkaa.

Onpa Laine asunut kaurasiilossakin. Kaura tuoksui bändijulistein vuoratussa huoneessa. Omaa tilaa kaipaavalle teinille isän rakentama kesäkoti oli mieluisa.

Kun Laine päätti kirjoittaa kaksi vuotta sitten ensimmäisen kirjansa, oli selvää, että sen aiheena olisi kaura. Toki sekin vaikutti, että kaura kiinnostaa nyt ennennäkemättömän paljon. Ihmiset kaipaavat kootusti reseptejä, joissa voisivat käyttää elintarviketeollisuuden kehittämiä uusia kauratuotteita.

Laine on ehtinyt työurallaan moneen mukaan. Jo nuorena hän tiesi haluavansa kotitalousopettajaksi. Hän on kuitenkin tehnyt paljon muutakin kuin opettanut ruuanlaittoa.

Vuosia Laine työskenteli myllyalalla. Hän on tehnyt esimeriksi laboratorioanalyysejä, tuotekehitystä, kuluttajaneuvontaa ja ruokaviestintää.

Vuodet toivat ymmärrystä kaurankäsittelyn teollisesta puolesta, kuinka esimerkiksi hiutalointi tai höyrytys tehdään.

Työuran alkuvaiheessa Laineen työtehtäviin kauralaboratoriossa kuului aistinvarainen arviointi. Hän kehittyi työssään todella tarkaksi ja alkoi erottaa jo päivän vanhan kaurahiutaleen juuri hiutaloidusta.

Laine on tuttu myös television ruokaohjelmista. MTV:n verkkosivuilla hän piti 14 vuotta Arjan Leivontanurkkaa. Viisi vuotta hän on työskennellyt yrittäjänä: pitänyt esimerkiksi kokkauskursseja, luennoinut ja tehnyt reseptejä.

Reseptejä, niitä on syntynyt paljon. Laine laskee keksineensä parituhatta koko työuransa aikana. Hän kertoo niiden vain putkahtavan mieleen. Tärkeintä on, että hänen suunnittelemansa resepti on toimiva, tulos herkullinen ja kauniin näköinen.

”Minusta olisi tylsää tehdä samaa ruokaa monta kertaa. Yksi lapsistani sanoi lukio­ikäisenä, ettei kukaan muu tule maistelemaan elämässään näin paljon kuin hän on jo maistellut. Silloin minulla oli ohrareseptivaihe, ja hän olisi mieluummin syönyt pastaruokia”, Laine kertoo ja nauraa.

Ennen ideoita tuli esimerkiksi matkojen lisäksi ruokakirjoista ja -ohjelmista, nyt verkko on ehtymätön lähde. Pohja­ideoita Laine muokkaa, esimerkiksi risotot ovat toimineet Kaurakirjan kaurattojen innoittajana.

”Resepteillähän ei ole tekijänoikeuksia, mutta olen tarkka, että resepti on omannäköiseni”, hän sanoo.

Kaura on jokaiselle suomalaiselle tuttu. Yhä uudet sukupolvet aloittavat kaurapuurolla aamunsa. Mutta viime vuodet kaura on ollut paljon muutakin kuin puuroa, siitä on tullut proteiini lautasille.

Markkinoille on tullut valtava määrä erilaisia kauratuotteita. Lihan tapaan käytettävien kauravalmisteiden lisäksi kauppoihin on ilmestynyt esimerkiksi kaurasuklaata ja -öljyä.

Suomalainen teollisuus on satsannut viime vuosina valtavasti kauran tuotekehitykseen, kun yhä useampi muuttaa ruoka­valiotaan vegaaniseen ja ilmastoystävälliseen suuntaan.

Myös terveellisyys on yksi suurista tämän hetken ruoka­trendeistä. Viime vuosina tehty tutkimus on kyennyt osoittamaan kauran terveellisyyden monin tavoin.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on hyväksynyt kauralle neljä terveysväittämää 2000-luvulla: ensiksi kaura edistää veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina, toiseksi kauran sisältämä beetaglukaani alentaa veren kolesterolia, kolmanneksi beeta­glukaani auttaa hillitsemään veren glukoosi­pitoisuuden kohoamista aterian yhteydessä ja neljänneksi kauran kuidut osallistuvat ulostemassan lisäämiseen, mikä parantaa vatsan hyvinvointia.

Laineen kirjassa on satakunta reseptiä. Mukana on perinteisiä ohjeita – kaurakekseille ja sämpylöille on omansa – mutta myös kokonaan uudenlaisia kauraruokaideoita. Laineen resepteissä kaura ei kuulu vain aamupalalle tai leivontaan, vaan se on myös pääruokien monipuolinen raaka-aine.

Kirjassa on esimerkiksi kaura­peston ohje, joka valmistuu kauraöljystä ja -voimajauheesta.

Uutta ovat myös risotto­tyyliset lounaspuuroreseptit. Kauraisen perunapuuron päälle tulee sipuli-sienilisuke.

Laine kertoo lounaspuurojen olevan trendiruokaa juuri nyt Yhdysvalloissa.

Kun kauraa kokkaa päivälliseksi, se tarvitsee kaverikseen paljon nestettä. Myös maustaminen voi olla runsasta, pippurit, chili ja sitruuna sopivat kauran kanssa, Laine kertoo. Hän uskoo, että kaurasta olisi vielä opittavaa.

”Moni voisi käyttää kauraa nykyistä monipuolisemmin, kaura ei ole vain hiutaleita. Kaurasuurimoita voi hyvin käyttää riisin sijaan. Suomalaisella osaamisella hallitaan myös täysin kaurasta tehdyn leivän valmistaminen”, hän sanoo.

Laineen oma suosikkiresepti on jo ehtinyt vaihdella. Resepti, jossa käytetään viikolla ylijäänyttä kauraleipää äyriäisannospaistoksiin, on ollut useana viikonloppuna perheen nopeasti valmistuva herkullinen alkuruoka.

Laine uskoo, että tulevat vuodet tuovat yhä uusia kaurainnovaatioita: kauran pieniä ainesosia käytetään jo nyt ihovoiteisiin ja kauran kuoresta kehitetään paperia, polttoainetta sekä ksylitolia. Hän ajatteleekin, ettei kauran nousukiito ole loppumassa, vaan että viljalla on edessään valoisa tulevaisuus.

”Uskon, että kauratuotteita tulee seuraavien vuosien aikana vielä lisää, koska Suomessa hallitaan kauratuotteiden valmistus niin hyvin”, Laine sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Sentään jotain positiivista koronan keskellä: Hurja kysyntä yllätti niin rajusti, että Suomen suurin pastavalmistaja on ottanut käyttöön jopa yövuorot

Broileri vahvistaa asemaansa suomalaisten ruokapöydissä – joka kolmas syöty lihakilo on broileria

Jauhelihakastike perunamuusilla osoittautuu edulliseksi ratkaisuksi – vatsa täyteen hintaan euro ja kymmenen senttiä

Pääsiäisen ikuisuuskysymys ruokakaupassa: Riittääkö kotimainen lammas?