Onko korona-ahdistus pilannut ruokarytmisi ja saanut sinut popsimaan herkkuja aiempaa enemmän? Ravitsemusterapeutti kertoo, miten ongelmasta pääsee eroon - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Ruoka

Onko korona-ahdistus pilannut ruokarytmisi ja saanut sinut popsimaan herkkuja aiempaa enemmän? Ravitsemusterapeutti kertoo, miten ongelmasta pääsee eroon

Ruoka on nopea mielihyvän tuottaja, mutta sen vaikutus ei kuitenkaan ole kovin pitkäkestoinen.
Jaana Kankaanpää
"Sen sijaan, että söisit pizzan joka perjantai palkintona rankasta viikosta, mieti, voisiko pizzapäivä olla keskiviikko. Ruuan ei koskaan tarvitse olla palkinto tai lohduttaja, vaan siitä voi iloita ja nauttia tunteista riippumatta", ravitsemusterapeutti korostaa.

Korona-ahdistuksen keskellä yksi jos toinenkin meistä on saattanut huomata, että käsi hamuaa aiempaa useammin kohti jäätelöpurkkia, suklaalevyä tai karkkipussia. Tämä salakavala ilmiö on nimeltään tunnesyöminen.

"Uhkaavissa tilanteissa toisilla menee ruokahalu kokonaan, toiset puolestaan alkavat syödä mielihyvää tuottavia ruokia. Mielihyvää tuottavat ruoat on usein opittu aiempien kokemusten kautta, ja niiden tavoitteena on tuottaa turvan tunnetta stressaavassa ja ahdistavassa tilanteessa", Terveystalon ravitsemusterapeutti Kirsi Englund taustoittaa tiedotteessa.

Ikävä asia on se, että ruoka on nopea mielihyvän tuottaja, mutta sen vaikutus ei kuitenkaan ole kovin pitkäkestoinen. Kun vaikutus hiipuu, on jäljellä vain entinen ahdistus ja sen seurana usein myös epäterveellisestä syömisestä johtuva katumus sekä syyllisyys. Tällainen tilanne voi kiihdyttää syömistä entisestään.

"Tunnesyöminen on ilmiö, jossa ikäviä ajatuksia ja kehon tuntemuksia halutaan välttää tai hiljentää syömällä jotakin sellaista, joka tuo hetkeksi hyvän olon. Ruoasta saa tietenkin nauttia ja sitä voi käyttää myös mielihyvän lähteenä, mutta jos syöminen alkaa olla ainoa keino säädellä ja käsitellä hankalia tunteita, aletaan liukua haitallisen käyttäytymisen puolelle", Englund sanoo.

Jos huomaa, että ahdistus lisää herkuttelun tarvetta, Englund kannustaa kiinnittämään ensimmäisenä huomiota esimerkiksi syömisen säännöllisyyteen, riittävään uneen ja liikunnan määrään.

Perustarpeista huolehtiminen nimittäin auttaa pitämään syömisen hallinnassa.

"Mielitekoja ilmenee enemmän, kun on syönyt, nukkunut tai liikkunut liian vähän", Englund kertoo.

Toinen askel ongelman ratkaisussa on se, että tiedostaa ahdistuksen herättämän tunteen. Tällöin voi miettiä, pystyykö sanoittamaan kokemaansa tunnetta itselleen sekä sitä voiko tunnetta sietää tekemättä mitään.

Ideana tiedostamisessa on se, että epämääräinen tunnemöykky rinnassa painaa herkästi, mutta tunnistetun ja kohdatun tunteen voima usein lievenee tiedostamisen myötä.

"Pohdi myös, liittyykö tunnesyömiseen esimerkiksi tylsistyminen töissä tai koetuksella oleva parisuhde. Kun arkeen kuuluu mukavaa tekemistä, mielekästä työtä ja toimivia ihmissuhteita, on syömiseen liittyviä mielihalujakin helpompi lähteä työstämään", Englund vinkkaa.

Kolmas askel on se, että pysähtyy mieliteon äärelle. Herkkuhimon iskiessä kannattaa siis pysähtyä kuulostelemaan, miltä kehossa tuntuu.

"Onko nälkä tai jano, väsyttääkö, onko olo stressaantunut? Mitä todella tarvitsen?", ravitsemusterapeutti listaa pohdittavia kysymyksiä.

Ahdistuksen tunteen hetkellä voi puhua itselleen rauhoittavasti tai tehdä jotakin, jolla saa palautettua turvan tunteen, kuten vaikkapa neuloa, mennä kävelylle tai tehdä rentoutumisharjoituksen.

"Kun tunteiden tunnistamista oppii tekemään ja tunteita elämään läpi, tunnesyömisen tarve vähenee kuin huomaamatta", Englund sanoo.

On hyvä pohtia myös sitä, antaako itselleen luvan nauttia ruuasta vain silloin, kun kokee raataneensa sen eteen. Jos ruoka toimii jatkuvasti palkintona tai lohdukkeena, syömiseen liittyvä nautinto vähenee.

"Sen sijaan, että söisit pizzan joka perjantai palkintona rankasta viikosta, mieti, voisiko pizzapäivä olla keskiviikko. Ruuan ei koskaan tarvitse olla palkinto tai lohduttaja, vaan siitä voi iloita ja nauttia tunteista riippumatta", Englund korostaa.

Tarvittaessa on myös syytä hakea apua. Jos tunnesyöminen tuntuu ongelmalta, johon kaipaa apua, kannattaa hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

Lue lisää:

Henkistä jaksamista kannattaa vaalia korona-arjen keskellä: "Pidä yhteyttä läheisiin, jaa myötätuntoa myös itseä kohtaan"

Koronan aiheuttamaa stressi heikentää helposti syömisen hallintaa: "Mitä tänään syötäisiin -kysymyksen kanssa kamppailu johtaa herkästi ruokavalion kapenemiseen"

Huolettaako korona? Nämä 8 vinkkiä auttavat pitämään pään kasassa poikkeusoloissakin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Atrian logo menee uusiksi – brittiläisen toimiston kanssa tehty uudistus alkaa näkyä kuluttajille elokuusta lähtien

Korona peruutti ruokamessuja maailmalla, Food from Finland siirtyi webinaareihin

Peltiruoka sopii etäpäivään ja ison porukan ruokkimiseen

Ruissalon Maininki -ravintola Turussa avautui ensin Netflixin miljoonille katsojille – ja maanantaina ruokailijoille