Ruoka

Osalle suomalaisista perusruuan valmistus on vaikeaa, Marttaliiton asiantuntijat kertovat – "Saatetaan osata tehdä herkkuruokaa, mutta ihan arkiruokaa ei"

"Maalla usein marjastetaan, sienestetään ja metsästetään, joten ruokaa on normaalistikin pakkasessa ja näin varastot ovat paremmat."
Jaana Kankaanpää
Arja Hopsu-Neuvonen ja Kaisa Härmälä Marttaliiton koekeittiössä. Samassa paikassa järjestetään myös kaikille avoimia ruokakursseja.

Maaliskuussa koronakriisin alkaessa suomalaiset joutuivat vetäytymään koteihinsa. Kaupoissa suositeltiin käymään mahdollisimman harvoin ja koko perheen kaikki ateriat oli kokattava kotona. Mitä kotiin tulisi siis varata? Moni mietti siivoustakin uudella tavalla.

Usealle tuli mieleen mistä tietoa voisi saada: Martoilta. Maailman terveysjärjestö WHO julisti pandemian 11. maaliskuuta. Seuraavana päivänä liiton verkkosivujen katselumäärät nousivat 70 prosenttia tavanomaisesta.

Etenkin kotivara-sivuja katseltiin. Kun viime vuonna vastaavaan aikaan sivua vilkaisi parikymmentä ihmistä, oli luku nyt melkein kolmessakymmenessä tuhannessa.

Sivun pallukkalistaus toimi monen kauppalistan pohjana: säilykkeitä, näkkileipää, pähkinöitä, huoneenlämmössä säilyvää maitoa, myös jotain herkkua kuten sipsiä tai suklaata oli hyvä varata.

Siitä millä tolalla suomalaisten varautumistaidot ja ylipäätänsä keittiö- ja kodinhoitotaidot ovat, osaavat kertoa liiton asiantuntijat.

Marttaliiton kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä on tehnyt ruokaan ja ravitsemukseen liittyvää neuvontatyötä Marttaliitossa parikymmentä vuotta. Hänen alaansa on myös ruokavaikuttaminen, varautuminen ja kotivara.

Hänen kollegallensa Arja Hopsu-Neuvoselle tuli viime syksynä täyteen 40 vuotta järjestön palveluksessa. Hänen erikoisalaansa ovat ruoka, reseptiikka, sienet ja muut luonnontuotteet.

”Moni on varmasti viime viikkojen aikana konkreettisesti huomannut, että taito suunnitella ja tehdä tavallista kotiruokaa on hyvä osa kotivaraa. Tavallisista ruoka-aineista syntyy hyvänmakuista, terveellistä ja kaiken lisäksi edullista ruokaa. Monen meistä täytyy nyt pitää kukkaron nyörit hyvinkin tiukalla”, Arja Hopsu-Neuvonen sanoo.

Se, kuinka hyvä kotivara kaapeissa on, vaihtelee todennäköisesti eripuolilla Suomea.

”Maaseudulla varaudutaan jo lähtökohtaisesti eri tavalla, johtuen siitä, että kaupat ovat kaukana. Maalla usein marjastetaan, sienestetään ja metsästetään, joten ruokaa on normaalistikin pakkasessa, ja näin varastot ovat paremmat”, Härmälä sanoo.

”Uskon, että monelle nuorelle kaupunkilaiselle kokemus on ollut herättävä. Heidän ei ole tarvinnut varautua, kun lähikaupat ovat yötä myöten auki.”

Yleisesti ottaen neuvontatyössä näkyy, että ihmisten lähtökohdat ovat erilaiset. Kaikilla perustaidot eivät ole hallussa, toiset taas kehittävät ruuanlaiton erikoistaitojaan.

”Osalle perusruuan valmistus on vaikeaa. Saatetaan osata tehdä herkkuruokaa, mutta ihan arkiruokaa ei. Käsitystä arki- ja juhlaruuan eroista ei ole. Ennen arkena syötiin vaatimattomammin ja viikonloppuna oli vähän parempaa. Nyt viikonloppuruuan pitäisi olla jokapäiväistä”, Härmälä sanoo.

Suomalaisten osaamista kohtaan Arja Hopsu-Neuvonen on kannustava. ”Jos on innostunut, niin jokainen osaa.”

Moni asia on asiantuntijoiden työuran aikana muuttunut. Hopsu-Neuvonen muistelee, että jo hänen aloittaessaan 1980-luvulla kasvisten käyttöä pyrittiin lisäämään suomalaisten lautasille. Nykyään puhutaan paljon niiden lisäämisestä ilmastosyistä.

Kaisa Härmälä pohtii neuvonnan tyylin muuttuneen. ”Nykyään ei heristellä sormea ja sanota, että tee niin tai näin, vaan neuvotaan pehmeämmin, jotta ihmisten oma motivaatio saisi tekemään oikeita päätöksiä.”

Kysymykset Martoille lisääntyivät, kun Suomi koki laman 1990-luvulla. ”Tämä johtui varmaankin siitä, että Martat liitetään vahvasti taloudellisuuteen. Tuolloin Martat julkaisivatkin ensin Penninvenyttäjän käsikirjan ja sitten Penninvenyttäjän keittokirjan”, Hopsu-Neuvonen sanoo.

Ennen ruokakursseilla saatettiin opetella laittamaan pitopöytä ja leivottiin maakuntaleipää. Nykyään aiheeksi toivotaan pinnalla olevia asioita: kansainvälistä keittiötä ja esimerkiksi kuinka uusia kasvisproteiinivalmisteita saisi käyttöön tai mitä valmistaa hyönteisistä.

”Noudatamme valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia. Punnitsemme ovatko trendiruuat sellaisia, joita Marttojen kuuluu edistää”, Härmälä sanoo.

Martoilta on aina kaivattu neuvoja perusruuanlaittoon, esimerkiksi kuinka valmistaa kastike. Myös kalankäsittelykurssit ovat aina olleet kysyttyjä. Kun tahdotaan tietää perinneruuista, kysytään Martoilta.

Härmälä ja Hopsu-Neuvonen uskovat, että peruskotitalousneuvontaa tarvitaan, eikä sen tarve ole häviämässä mihinkään: kaikilla on koti, josta on pidettävä huolta ja ruokaakin oppii vain tekemällä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Neljän ruokayrityksen vientirinki oli tammikuussa jo lähtökuopissa Hongkongiin – "Nyt odotamme Kiinassa uudenvuoden juhlinnan päättymistä", sanoo Snellmanin vientivastaava

Söin täällä: Suomalainen hevonen tekee viimeisen palveluksensa herkkusuun lautasella

Hammaslääkärilehti: Kasvijuomien runsas käyttö voi aiheuttaa kariesta

Maailman helpoimpaan suklaamousseen tarvitaan vain kaksi raaka-ainetta