"Pannaanko ohrasta olutta vai syötetäänkö se sioille?" – Ruoka päätyy ihmisten ravinnoksi parhaiten, jos viljelijät tietävät etukäteen, mitä kuluttajat haluavat - Ruoka - Maaseudun Tulevaisuus
Ruoka

"Pannaanko ohrasta olutta vai syötetäänkö se sioille?" – Ruoka päätyy ihmisten ravinnoksi parhaiten, jos viljelijät tietävät etukäteen, mitä kuluttajat haluavat

Alkutuotannon osuutta hävikkiin voi pienentää lisäämällä keskustelua ruokaketjussa, MTK:n vilja-asiamies uskoo.
Carolina Husu
Viljelijät tekevät päätöksiä nopeastikin, mutta koska Suomessa saadaan vain yksi viljasato vuodessa ja uuden opetteluun menee aikaa, niin vuosi on lyhyin aika suunnanmuutoksiin, muistuttaa Max Schulman.

Kun leivän tie tilauksesta toimitukseen vie 20 tuntia, niin viljan viljelyssä suunnanmuutos vaatii vähintään vuoden.

"Ihmiset ovat erkaantuneet alkutuotannosta eivätkä enää ymmärrä viljelyn sykliä", MTK:n vilja-asiamies Max Schulman totesi Motivan hävikkiseminaarissa keskiviikkona.

Viljelijän pitäisi osata valita paras mahdollinen viljelykasvi, jolle on kysyntää. Olisi arvioitava määrää ja laatua ja valittava omalle pellolle sopiva lajike. Pitää olla myös kasvinjalostusta, joka huomioi kaikkien tarpeet ja vielä ilmastonmuutoksenkin.

Viljelijä tekee sopimuksen, mutta aina tavara ei kelpaa, vaan se siirtyy toisen käyttötarkoitukseen. "Onko se sitten hävikkiä vai ohjaamista parhaimpaan käyttötarkoitukseen? Pannaanko ohrasta olutta vai syötetäänkö se sioille, jos se ei kelpaakaan oluenpanoon?", Schulman kysyy.

Viljan kulutuksessa saattaa tapahtua suuriakin muutoksia nopeasti, kun ihmiset esimerkiksi innostuvat kauratuotteista ja jättävät muita viljatuotteita vähemmälle. "Onneksi viljaa ja valkuaiskasveja voi varastoida yllättävän pitkään. Aina ei tiedä, tuleeko satoa neljä vai kuusi tonnia hehtaarilta, mutta sato säilyy ja viljelijä voi tehdä varastointisopimuksia, joilla tasataan kysynnän huippuja."

"Mutta silloinkin tarvitaan tietoa, mitä laatuja myllyt tarvitsevat, että voi lajitella eriä", Schulman korostaa.

Tuotetuotteissa ja kasviksissa hävikin hallinta on haastavampaa, että tilaukset ja toimitukset ajoittuisivat kohdalleen.

Schulman kannustaa kehittämään työkaluja paikallisten tilojen kanssa. Kaiken ei tarvitsisi aina kiertää tukun kautta. "Olisi hyvä lyhentää myös tiedonkulun ketjua."

Pitäisi pohtia myös, miten saadaan kuluttaja osaksi ketjua. "Löytyisikö vaikka sovellus, johon kuluttaja voisi kirjata, mitä on ehkä ostamassa? Just in time -tapa toimia ruokaketjuun."

Schulman visioi myös sellaista myymäläleipomoa, jossa kuluttaja kauppaan tullessaan voisi valita kolmesta leivästä, minkä aikoo ostaa, ja leipomon kohdalle tullessa juuri se leipä on paistettu hänelle.

Parhaillaan vietetään Hävikkiviikkoa.

Lue lisää:

Suomi aikoo puolittaa ruokahävikin vuoteen 2030 – Luke haastaa kaikki keinot käyttöön

Kauppojen ruokahävikkiä torjutaan muutenkin kuin hukka-alella: tuotteita menee ruoka-apuun, rehuksi, bioetanoliksi tai vaikka mehuksi

Tämä suomalaisten suosikkielintarvike on yllättäen hävikkiykkönen – ruuan haaskaamisesta valmistui tuore tutkimus

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruotsalaiset sianlihantuottajat katsovat toiveikkaina itään – Filippiinit antoi vihdoin tuontiluvan

Ethän ostanut tällaista jauhelihapakettia? Lidlin myymälöissä myynnissä olleessa tanskalaisessa naudanlihassa on taas havaittu salmonellaa

Suurin muutos Suomen ruokamarkkinoilla on tapahtunut kohti helppoutta, ei lihan käytön vähentämistä, lihatalo kommentoi

BBC: Mies kuoli syötyään liikaa lakritsia