Ruoka

Kaupallisesti arvokkaimpien kalalajien kärkikaksikko tasainen – uusi laji kiilasi kärkeen hiuksenhienolla erolla

Kuhasaalis kasvoi edelleen viime vuosien ennätysmääristä.
Jere Lauha
Jos muikun mädin arvo lasketaan muikkusaaliiseen mukaan, muikku on edelleen kaupallisesti arvokkain kala. Muikku ja kuha muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta.

Kuha ja muikku olivat Suomen sisävesien arvokkaimmat saalislajit 2019, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan.

Kaupalliset kalastajat saivat vuonna 2019 saaliiksi sisävesiltä 6,4 miljoonaa kiloa kalaa. Saalis oli reilut miljoona kiloa suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta yhtä suuri kuin kaksi vuotta sitten.

Rapusaalis oli 729 000 rapua, mistä lähes kaikki oli täplärapua. Sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliin arvo oli 17,5 miljoonaa euroa, mikä on kaksi miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tiedot käyvät ilmi Luken sisävesien kaupallisen kalastuksen vuoden 2019 saalistilastosta.

Muikku on ollut sisävesien tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan, mutta vuonna 2019 kuhasaaliin arvo ylitti hienoisesti muikun arvon. Luvut pyöristäen muikkusaaliin arvo oli 5,7 miljoonaa euroa, ja kuhasaaliin 5,8 miljoonaa euroa. Ero on kuitenkin vain muutama kymmenen tuhatta euroa.

"Kuhasaalis kasvoi edelleen viime vuosien ennätysmääristä, ja kuha oli nyt ensimmäistä kertaa arvoltaan sisävesien tärkein laji, jos muikun mädin arvo jätetään huomioimatta. Ero kuhan ja muikun arvossa oli hiuksenhieno", kertoo yliaktuaari Mika Rahikainen Lukesta.

Muikun mädin arvo oli kuitenkin 376 000 euroa, ja tässä katsannossa muikku on edelleen ykkönen. Suurimmat kuhasaaliit kalastettiin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Yhdessä nämä kaksi lajia, muikku ja kuha, muodostivat kolme neljännestä sisävesien kaupallisen kalastuksen kalansaaliin arvosta. Saaliin arvo lasketaan kalastajien saaman arvonlisäverottoman hinnan ja saaliin määrän tulona.

Siika oli sisävesien kolmanneksi arvokkain saalislaji, kuten edeltävänäkin vuonna. Siikasaaliin arvo oli 1,1 miljoonaa euroa, ja se on kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. Valtaosa sisävesien kaupallisesta siikasaaliista pyydystetään Lapista. Saaliin määrällä mitattuna kolmanneksi merkittävin laji oli särki, jonka saalis oli 786 000 kiloa.

Täplärapu oli sisävesien neljänneksi tärkein saalisresurssi, arvoltaan 888 000 euroa. Täplärapusaalis notkahti hieman vuonna 2018, mutta kasvoi 716 000 yksilöön vuonna 2019.

Lähes koko saalis on pyydystetty Säkylän Pyhäjärvestä, Etelä-Saimaalta, Päijänteeltä sekä Hämeen ja Pirkanmaan järvistä. Jokirapua saadaan sieltä, mistä täplärapua ei pyydystetä merkittävästi: Etelä- ja Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Lapista, ja myös Keski-Suomesta ja Pohjanmaalta.

Vuoden 2019 lopussa Ely-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä oli 1 598 kaupallista kalastajaa. Osa heistä ei kuitenkaan kalastanut lainkaan, ja monen kalastajan saaliit olivat pieniä.

Lue lisää:

Lakiuudistus pakotti sisävesien kalastajat rekisteriin – tilastoitu kuhasaalis pomppasi

Täplärapu leviää, jokirapu hupenee – tutkija: "Rapuruton torjunta alkaa olla joka kansalaisen asia, jotta jäljellä olevat jokiravut eivät kuolisi ruttoon"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Joka neljäs talous ei osta joulukinkkua lainkaan – valtaosa kinkun hankkivista haluaa kotimaisen

Fazerin kauraa hyödyntävä ksylitolitehdas on vuoden 2020 Tähtiteko

Selvitys koulujen korona-ajasta: Kouluruokailuja järjestetty laittomasti jakamalla ruokarahaa ja maskit valtaosalla hankkimatta

Löytyvätkö nämä tuotteet ostoskoristasi? K-ryhmä listasi ensi vuoden 15 nousijaa