Ruoka

Kohtaa karppi tai törmää töröön – uteliaat uiskentelijat tuijottavat tulijaa Kotkan Maretariumissa

Kotkan Maretariumissa näet uiskentelemassa suomalaiset kalalajit, nekin, joita et tiennyt edes olevan.
Kari Salonen
Kaloista on parissakymmenessä vuodessa tullut Sari Saukkoselle kuin työkavereita.

Heti sisäänkäynnin edessä kävijää tuijottelevat huuli pyöreänä karpit. Tsekkiläisten jouluherkkuja on istutettu Suomen vesiin, ja myös täällä Kotkan Maretariumissa niitä on kävijöiden ihmeteltävinä noin kuudenkymmenen muun kalalajin lisäksi.

Tai karpit ovat ihmettelemässä kävijöitä, sillä Maretariumin toimitusjohtajan Sari Saukkosen mukaan kalat ovat erittäin uteliaita. Ne uivat katsomaan, kuka lasin takaa niitä tuijottaa.

"Siksi kehitellään aina uusia vieheitäkin kalojen houkuttelemiseksi", Saukkonen ahkerana kalastajana tietää.

Maretariumissa pääsee näkemään ihan läheltä ja jopa alhaaltapäin, miten kalat uivat ja miten esimerkiksi sorva eroaa särjestä tai taimen lohesta.

”Kaikki Suomen kalalajit ovat syötäväksi kelpaavia”, Saukkonen opastaa ja neuvoo myös kalastamaan ja syömään kaloja, sillä siten voi auttaa rehevöityneitä vesistöjä voimaan paremmin. Kalastus on vesiensuojelua.

Maretarium avattiin vappuna 2002, ja siellä käy noin 30 000 ihmistä vuodessa. Se on keskittynyt Suomessa eläviin kaloihin, kun taas Helsingin Sealifessa ja Särkänniemessä on myös eksoottisempia kalalajeja.

Näin talvella Maretariumissa on melko viileää, sillä kalat elävät täällä Suomen vuodenaikojen mukaan. Altaiden veden lämpötila vaihtelee – suuressa Itämeri-altaassa se voi kylmänä talvena laskea jopa lähelle nollaa.

Kalat ovat vaihtolämpöisiä, joten niiden lämpötila on sama kuin veden. "Siksi ne tuottavat tehokkaasi lihaa. Niillä ei mene energiaa lämmön tuottamiseen", Saukkonen toteaa.

Maretariumissa on 22 kala-allasta. Kun noustaan karppien luota yläkertaan, edessä uivat nieriät. Taimenesta nieriän erottaa siitä, että sen vatsapuolen evä on valkoinen.

Kari Salonen
Kirjolohen kaverina polskii puronieriä.

Helmikuun sanotaan olevan paras madeaika, mutta Saukkonen kumoaa käsityksen. "Made on herkullisinta kesällä, mutta se ei kestä yhtään säilytystä lämpimässä veneen pohjalla. Siksi sitä syödään talvella."

Saukkosen oma suosikki on ahven, Suomen kansalliskala. Maretariumin suurin ahven kasvoi melkein 2,7-kiloiseksi. "Piti oikein hieraista silmiä, että onko se kuha vai ahven." Maretariumissa kalat saavat elää niin kauan, kunnes ne kuolevat vanhuuteen. Jos kala sairastuu ja sen elämä näyttää vaikealta, se saa eutanasian.

Viereisen altaan suutaria Saukkonen kehuu myös hyväksi ruokakalaksi, samoin särkeä, joka on aivan erinomainen. Moni sekoittaa särjen sorvaan, joka näyttää vähän samalta, mutta särjen erottaa sorvasta siitä, että särjellä on hailakan oranssit evät, kun sorvalla ne ovat kirkkaan oranssit. Särjellä on usein myös punaiset silmät, mutta ei aina.

Kari Salonen
Hauki ja lahna uivat samassa altaassa.

Koronan takia Maretariumin ryhmävierailut on jouduttu perumaan. Viime keväänä ovet suljettiin 2,5 kuukaudeksi, mutta kesällä kävijöitä riitti paljon.

Saukkonen on johtanut paikkaa alusta asti. "Ajattelin, että seitsemän vuotta on maksimi, mutta tämä on niin mielenkiintoista. Kalat ovat kuin työkavereita."

Osa kaloistakin on uiskennellut altaissa alusta asti, esimerkiksi isot ankeriaat, karpit ja ahvenet. Nimiä niille ei kuitenkaan ole annettu. "Jotta kalat pysyisivät luonnonvarana", Saukkonen perustelee.

Lue myös:

Tšekinmaalla tapetaan karppi joulupöytään – katso video kalojen siirrosta kasvatuslammikoista myyntialtaisiin

Akvaariossa kuhisee

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Video: Mehutölkki hyppää hyllystä ja alkaa ladella mainoslauseita – kyseessä on uusi "hyllypuhuja", jonka esittely herättää lähinnä ärtymystä

Suomi loi ensimmäisenä alan yhteiset suuntaviivat ruokahävikin vähentämiseen

S-ryhmä aloitti ruuan halpuutuksen Virossa – pääpaino virolaisissa tuotteissa, mutta joukossa myös "joitain suomalaisia"

Söin täällä: Kalaravintola Kotkassa vietti koko kesän kestäviä meripäiviä, mutta korona karkotti talven kävijät