Ruoka

Valtaosa suomalaisesta naudanlihasta tuotetaan maitotiloilla – tunnetko yleisimmät liharodut?

Jokaisella liharodulla on omat syöntikykyyn, kasvupotentiaaliin ja rasvanmuodostukseen liittyvät erityspiirteensä, jotka ovat perimän ja rodunjalostuksen tulosta.
Itäsuomenkarja eli kyyttö, aberdeen angus, ylämaankarja ja charolais ovat esimerkkejä Suomessa emolehmäkarjana kasvatettavista roduista.

Nautarotuja voi olla vaikea erottaa toisistaan, mutta ylämaankarjan tunnistaa pitkästä turkistaan ja komeista sarvistaan. Naamakarvoista naudoille muodostuu usein hauskan ilmeikäs otsatukka. Kyseessä on yksi Suomessa kasvatettavista liha­karjaroduista.

Kaikkiaan meillä kasvatetaan yhtätoista eri lihakarjarotua.

Yleisimmät rodut ovat aberdeen angus, blonde d’aquitane, charolais, hereford, highland cattle eli ylämaankarja, limousin ja simmental.

Jokaisella liharodulla on omat syöntikykyyn, kasvupotentiaaliin ja rasvanmuodostukseen liittyvät erityspiirteensä, jotka ovat perimän ja rodunjalostuksen tulosta.

Monet lihakarjarodut pärjäävät karuissakin oloissa.

Vaativiin laidunnusoloihin sopivat esimerkiksi Suomen alkuperäisrodut, itä- ja länsisuomenkarja ja lapinlehmät. Niiden liha on maukasta, ja tuotteiden ostaminen tukee rotujen säilymistä.

Liharotujen kasvatuksessa on käytössä emolehmämalli, jossa naudat elävät laumana ja lehmät hoitavat ja imettävät vasikoitaan noin puolen vuoden ajan.

Emolehmät eivät ole sidottuja navettaan kuten lypsykarja, joten ne voidaan viedä laiduntamaan tärkeisiin kulttuuri­maisemiin, esimerkiksi hoitamaan kansallispuistojen rehevöityneitä kohteita. Laidunnus on tärkeää myös luonnon monimuotoisuudelle, sillä perinneympäristöissä asuu monia uhanalaisia lajeja.

Maitokarjaan verrattuna liharodut ovat meillä vähemmistö. Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisesta naudanlihasta tulee markkinoille maidontuotannon sivutuotteena.

Yhteensä naudanlihaa tuotetaan noin 80 miljoonaa kiloa vuodessa.

Maun lisäksi suomalaisen pihvin myyntivaltti ovat ympäristönäkökulmat: lihan hiilijalanjälki ja vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Naudanlihan hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin muiden lihojen, ja globaaliin tuotantoon liittyy paljon myös muita ongelmia. Monissa maissa naudat kasvatetaan lihaksi mahdollisimman nopeasti soijalla, viljalla tai maissilla, jolloin ne kilpailevat ruuasta ihmisten kanssa.

Ympäristön kannalta suomalainen pihvi on usein paras mahdollinen valinta.

Makeasta vedestä ei meillä ole puutetta, eikä ylilaidunnus uhkaa ekosysteemejä.

Koska suomalaista naudanlihaa tuotetaan pääasiassa maidontuotannon sivutuotteena, sen hiilijalanjälki on monia muita maita pienempi. Lisäksi Suomessa ja Ruotsissa suurin osa nautojen ravinnosta on aiv-rehua, johon kasvatettavan nurmen viljely sitoo hiiltä.

Markkinoinnissa ympäristönäkökulmilla on Atrian liha­liiketoiminnanjohtajan Markku Hirvijärven mukaan merkitystä lähinnä Ruotsissa. Ranskassa tai Italiassa pohjoismaista pihviä ei haluta nostaa esiin moittimalla omaa tuotantotapaa.

Maailman suurin naudanlihan viejä on Brasilia, joka on viime vuosina kompastellut kohusta kohuun. Sademetsähakkuiden lisäksi esiin on tuotu pahoja hygieniaongelmia. Maan suurimmat lihanjalostajat olivat väärentäneet lihojensa todistuksia vuonna 2017, ja myytäväksi oli päätynyt jopa mädäntynyttä lihaa.

Hirvijärvi kertoo, että brasilialainen nauta on yhä monissa paikoissa tunnettua ja arvostettua. Suurin osa viennistä menee Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA:n) mukaan Aasiaan.

Meillä kotimaisen lihan arvostus on viime vuosina noussut.

”Suurimpia syitä suosia kotimaista lihaa on, että sitä pidetään turvallisempana valintana kuin tuontilihaa”, Snellmanin lihanjalostuksen tuoteryhmä- ja strategiajohtaja Juuso Reinikainen kertoo.

”Halutaan tukea kotimaista työllisyyttä ja elinkeinoa. Kotimaisen lihan ostaminen tuntuu usein myös ympäristöllisesti ja eettisesti paremmalta valinnalta.”

Suomalainen pihviliha on kansainvälisesti verraten huippulaatuista. Kun sen maine vakiintuu, kannattaisiko lihantuotannossa panostaa erityisiin pihvirotuihin?

”Periaatteessa näissä roduissa on mahdollisuuksia, mutta oikean myyntikanavan löytämiseen on tehtävä työtä”, Hirvijärvi pohtii.

”Ratkaisujen on oltava tarpeeksi isoja kattaakseen esimerkiksi ravintolan tai kauppaketjun tarpeet. Pienestä erästä voidaan saada hyvä hinta sisä- tai ulkofileelle, mutta paahtopaisti, kulmapaisti ja muut vastaavat jäävät käsiin. Fileiden varaan ei voi rakentaa koko ruhon hintaa.”

Suomessa saadaan kasvatettua maailman parasta nautaa jo normaalitavalla, Hirvijärvi muistuttaa.

Hän kokee, että runsaan rotu- ja kasvatusmallivalikoiman sijaan kannattaisi panostaa edelleen perusasioihin: maidontuotantoon ja nurmiruokintaan.

”Meidän on keskityttävä kokonaisuuteen ja tuotava julki sen laadukkuutta.”

Lue lisää:

Huippupihvejä tuotetaan Suomessa aivan tavallisilla lypsykarjatiloilla – kansainvälisesti palkittu liha löytää syöjänsä Euroopan huippuravintoloista

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT:n lukijat himoitsevat banaanipusuja takaisin – mokka nousi ylivoimaisesti Suukkojen ykkösmauksi

Kerrosviljelmä kasvattaa versoja ja yrttejä keskellä Vantaan kaupunkia – "Tyhjältä pöydältä aloitettiin, kaikki on opittu kantapään kautta"

Tutkimus: Suomalaiset pitävät ruisleipää kiinnostavimpana leipänä

Korona-aika kiritti kotimaisen ruuan myyntiä: K-ryhmän Tuottajalle kiitos -tukisumma on noussut yli viiteen miljoonaan euroon