Ruoka

Suomi loi ensimmäisenä alan yhteiset suuntaviivat ruokahävikin vähentämiseen

Ruokahävikkitiekartan tavoite on vähentää hävikkiä ketjun kaikissa vaiheissa.
Sanne Katainen
Ruokahävikkiä yritetään vähentää esimerkiksi erilaisten kännykkäsovellusten, kuten ResQ.n avulla.

Luonnonvarakeskus (Luke) on laatinut yhteistyössä elintarvikealan toimijoiden kanssa kansallisen ruokahävikkitiekartan, jonka tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ketjun kaikissa vaiheissa.

Tiekartta muodostuu kuudesta keihäänkärjestä, joissa linjataan keinoja ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Keihäänkärjet jakaantuvat vapaaehtoisiin ja lainsäädännöllisiin ohjauskeinoihin, koulutukseen ja tiedottamiseen, teknologioihin ja liiketoimintamalleihin, ympäristö- ja tuotemuotoiluun, tutkimukseen sekä yhdessä tekemiseen.

Jokainen keihäänkärki sisältää tarkempia ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä ratkaisuja.

Tiekarttaa ylläpidetään ja päivitetään Tiekartta-hankkeen sivustolla.

”Kyse on jatkuvasti päivittyvästä tiekartasta. Tavoitteena on, että alan toimijat ilmoittavat tiekarttasivustolle omissa organisaatioissaan toteuttavia ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi. Näin lukuisista toimenpiteistä tehdään kaikille näkyviä”, kertoo Luken tutkija Inkeri Riipi.

Tiekartta-sivulle linkitetään ratkaisujen lisäksi tietoa tutkimushankkeista, kehitysprojekteista ja poliittisista linjauksista. Alan toimijat voivat ilmoittaa hävikin vähentämiskeinoista tutkija Inkeri Riipille (inkeri.riipi@luke.fi).

”Tiekartta ei ole vain lista yksittäisiä hävikkiratkaisuja, vaan ennen kaikkea päämääränä on edistää alan toimijoiden yhteistyötä”, täsmentää tutkija Hanna Hartikainen. ”Mottomme on: yhdessä enemmän, hävikkiä vähemmän.”

Hävikkiratkaisujen vaikuttavuutta on tarkoitus myös arvioida. ”Järjestämme alan toimijoiden yhteisiä työpajoja, joissa luodaan tapoja arvioida, johtavatko ratkaisut hävikin vähentymiseen”, Riipi painottaa. Lisäksi ruokahävikin kokonaismäärää seurataan koko Suomen kattavalla ruokahävikin seurantajärjestelmällä.

Tiekarttaa on työstetty kaksi vuotta. Se on syntynyt työpajojen, asiantuntijahaastattelujen, kirjallisuusanalyysien ja tutkimusryhmän yhteispanoksena.

Työ jatkuu Luken ohjauksessa Elintarvikejäte- ja hävikkiseuranta -hankkeessa. "Suomen tiekartta on kansainvälisestikin hyvin ajankohtainen ja uraauurtava, sillä tiedossamme ei ole, että ihan yksityiskohtaisia hävikkitiekarttoja olisi vielä juurikaan julkaistu muualla maailmassa", erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri sanoo.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa vähittäiskaupan ja kuluttajien ruokahävikki ja vähentää sen syntyä koko elintarvikeketjussa. Euroopan komission päätöksen mukaan jäsenmaiden on raportoitava elintarvikejätteensä komissiolle vuodesta 2020 lähtien. Ruokahävikkitiekartta on osa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtävää työtä.

Lue myös:

Kouluruokahävikin hävittämiseen monia keinoja: Nurmijärvi kokeilee ResQ-sovellusta, Joroisilla ylimäämä lahjoitetaan nuorisotilan kävijöille

Hävikkifoorumi aikoo hävittää hävikin ruokaketjun yhteisvoimin – "Jokainen suomalainen tuottaa noin 23 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Tämä ei voi enää jatkua"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kansainvälinen indeksi: Suomen elintarviketurva on paras – ruoka ei loppunut kesken, vaikka korona tyhjensi kauppojen hyllyt

Kuntien ruokahankinnat keskittyvät – kilpailutus on osattava, jos mielii pitää eurot pyörimässä omalla paikkakunnalla tai edes omassa maassa

Munakkaasta saa näyttävän rullan, jonka makua voi vaihdella herkullisilla täytteillä – tässä neljä hyvää ohjetta suolaiseen ja makeaan rullaan

Hävikkiruoka kelpasi asiakkaille – Lidl myi viime vuonna 6 miljoonaa kiloa hukkatuotteita