Ruoka

Kalastuksen talo kohensi Vaasan Kalarannan ja kala on entistä kysytympää, mutta kalastajista on pulaa

Kala-ala yhdisti Vaasassa voimansa, kun Kalarantaan nousi puolitoista vuotta sitten Kalastuksen talo.
Johannes Tervo
Guy Svanbäck ja Marina Nyqvist iloitsevat siitä, että kalastuselinkeino on päässyt näyttävästi esiin Kalastuksen talossa.

Vaasalaiset käyvät kaupungin edustalla ahkerasti pilkillä, mutta jos "pimplaus" ei innosta, niin kalaa saa myös Kalastuksen talosta, joka seisoo tyylikkäänä kalan selän muotoisena puurakennuksena Vaasan Kalarannassa. Puolitoista vuotta sitten valmistuneessa puurakennuksessa toimivat herkkukauppa Fiskdisken, lähiruokaravintola HEJM ja Pohjanmaan kalastajaliitto, joten tarjolla on kalaruokaa sekä kielelle että mielelle.

Kalastuksen talo on erikoisasiantuntija Guy Svanbäckin pitkäaikainen haave ja uran huipennus. Palaset loksahtivat kohdalleen Svanbäckin työuran loppumetreillä, kun keittiömestari Michael Björklund suunnitteli kalaravintolaa Vaasaan ja samanaikaisesti Vaasan kaupunki mietti Kalarannan alueen kehittämistä.

Kaupunki järjesti suunnittelukilpailun, ja sen voitti idea, jonka takana olivat Pohjanmaan kalastajaliitto, Michael Björklund, tuottaja Johanna Stenback, Köttdisken Malax ja Ann Charlotte Hästön arkkitehtitoimisto.

Rakennus rahoitettiin kokonaan yksityisin varoin ja se avattiin heinäkuussa 2019.

Kalarannassa oli aiemminkin kalastukseen liittyvää toimintaa, kuten kalatukku ja savustamo, ja kesäravintola, mutta kaupunki halusi elävöittää rantakaistaletta ja saada sinne ympärivuotista toimintaa.

"Tämän on tarkoitus olla vaasalaisten toinen olohuone", Svanbäck luonnehtii. Suunnitelmissa oli järjestää talon ympärillä säännöllisiä yleisötapahtumia, mutta heti alkuvaiheessa korona löi jarrut päälle. On edettävä pandemian ehdoilla.

Vaikka markkinoita ei ole nyt pystytty järjestämään, niin Kalastuksen talossa käy silti vilske. Ravintola Hejmissä asiakkaita on riittänyt mukavasti, tosin harvennetuilla asiakaspaikoilla.

Ravintolan ravintoloitsija Simon Selinille paluu kotikaupunkiin Vaasaan oli unelmien täyttymys. "Olin vain odottanut, koska tulee puhelu, että nyt olisi loistoaika perustaa ravintola Vaasaan."

Selinin ja keittiömestari Mattias Åhmanin johdolla ravintola tarjoaa modernilla otteella tehtyä ruokaa paikallisista raaka-aineista. Åhman on voittanut Vuoden kokki -kisan vuonna 2017 ja Selin on kilpaillut mestaruudesta kaksi kertaa, joten tarjolla on huipputason ruokaa.

HEJM ei ole pelkästään kalaravintola, vaan nimenomaan suomalaisen ja pohjalaisen lähiruuan ravintola. Suosituimmassa annoksessa on perunaa ja hauenmätiä, kyssäkaalia ja karviaista. Paikallista kalaa on aina listalla.

Johannes Tervo
Simon Selinistä on tosi hienoa, että pohjoismainen ruoka on noussut ravintolamaailman huipulle. "Tähtiravintolat maailmalla katsovat, mitä pohjoismaalaiset tekevät. Kun me käytetään soijaa ja inkivääriä Aasiasta, niin ne käyttävät tyrniä ja lakkaa, että saavat erikoisefektin ruokaansa."

Herkkukauppa Fiskdisken myy sekin monipuolisesti kalaa, mutta myös muita alueen herkkuja ja noutoruokaa.

Yrittäjä Isabella Asplundilla on toinen kauppa Maalahdessa, ja hän on tyytyväinen päästyään myös Vaasan keskustaan.

"Kun perustin Maalahden kaupan, oli niin outoa, ettei Maalahdessa voinut ostaa tuoretta ahventa, vaikka niitä kalastetaan siellä. Tavallisesta kaupasta sai vain Norjan lohta ja kalapuikkoja", Asplund kertoo lähtötilanteesta.

Fiskdisken myy kotimaista kalaa monessa muodossa ja lisäksi suomalaista lihaa ja lähialueen herkkuja.

Kaupassa on muutama asiakaspaikka, mutta koronan takia ruoka-annoksia myydään nyt vain asiakkaan mukaan. "Kaikki tehdään täällä, omassa keittiössä. Tällaisia palvelutiskejä, missä ruuat tehdään itse, ei ole monia", Asplund kehaisee.

Johannes Tervo
Isabella Asplundille on tärkeää, että Pohjanmaan rannikolla myydään omalla alueella pyydettyä ja jalostettua kalaa.

Talon toisessa päädyssä Pohjanmaan kalastajaliitossa on tarjolla tietoa kalasta ja kala-alasta. Liitto tekee työtä kalastuselinkeinon eteen. Ala on vaikeuksissa, kun kalastajien ja saaliiden määrät vähenevät kaiken aikaa.

Toiminnanjohtaja Marina Nyqvistin mukaan elinkeinon suurimmat ongelmat aiheutuvat hylkeistä ja merimetsoista. Liitto yrittää vaikuttaa lainsäädäntöön, että näiden eläinten määriä pystyttäisiin nykyistä paremmin hallitsemaan.

"Ihmiset haluavat syödä kalaa ja etenkin särkikalat kiinnostavat. Mutta kalastajia ei ole tarpeeksi"; Nyqvist toteaa.

Guy Svanbäckin aloittaessa liiton toiminnanjohtajana 30 vuotta sitten Merenkurkussa oli 350 kalastajaa. Nyt heitä on runsaat sata ja keski-ikä on 57 vuotta.

"Toisaalta korkea keski-ikä kertoo siitä, että kalastus on elämäntapa. Kalastaja jatkaa kalastusta, vaikka pääsee eläkeikään, ja lopettaa vasta, kun kuolee", Svanbäck miettii.

Svanbäck on vielä mukana kalatalouden innovaatio-ohjelmassa, jossa yritetään löytää kalalla uusia käyttötapoja. Kun esimerkiksi turkistarhaus vähenee ja sitä myötä kalarehun käyttö, niin kalasta kehitellään kalaproteiinia ja kalaöljyä.

"Kalaproteiini voisi olla lisänä tuotteissa, joihin tarvitaan lisää sitkoa. Kalajauhoa voidaan käyttää ravintolisissä, jopa kosmetiikassa. Islannissa kalannahasta tehdään haavansidonta-aineita", Svanbäck mainitsee.

"Kalastus on pieni elinkeino, mutta sillä on kerrannaisvaikutuksia, kuten kalanpyydysteollisuutta ja kalakauppiaita. Keskustelunaiheena se on aina ajankohtainen."

Johannes Tervo
Kalatalouden innovaatio-ohjelmassa mietitään kalalle uusia käyttötapoja. Kalannahkakin voidaan hyödyntää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

MT:n lukijat himoitsevat banaanipusuja takaisin – mokka nousi ylivoimaisesti Suukkojen ykkösmauksi

Kerrosviljelmä kasvattaa versoja ja yrttejä keskellä Vantaan kaupunkia – "Tyhjältä pöydältä aloitettiin, kaikki on opittu kantapään kautta"

Tutkimus: Suomalaiset pitävät ruisleipää kiinnostavimpana leipänä

Korona-aika kiritti kotimaisen ruuan myyntiä: K-ryhmän Tuottajalle kiitos -tukisumma on noussut yli viiteen miljoonaan euroon