Ruoka

Miksi ruokakeskustelu nostaa tunteita? Sosiaalipsykologi löytää monta syytä

Mielipiteillä ruuan ilmastovaikutuksista, kasvissyönnistä tai vaikka eläinten kasvattamisesta voi saada aikaan todellisen some-sodan.
Juho Leskinen
Ruokakeskustelun kärjistymistä voisi ehkäistä korostamalla syömisen monipuolistamista ja kohtuullisuutta, korostaa Hanna Konttinen.

Ruokakeskustelu on monipuolistunut ja monimutkaistunut. Siinä missä muinoin puhuttiin lähinnä siitä, onko ruokaa riittävästi, nykyisin ruokakeskustelu poukkoilee milloin eläinten oikeuksissa, milloin parhaissa laihdutusneuvoissa.

Sosiaalipsykologian dosentti Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta on tutkinut, miksi ruokakeskustelu on niin tunnepitoista. Hänen mukaansa siihen on monta syytä.

Ruoka tulee lähelle ihmistä, sillä jo vastasyntyneellä elämä ja ruoka kietoutuvat tiiviisti yhteen.

"Ruoka on ristiriitainen asia, sillä se tuo terveyttä, mutta myös sairautta. Ruoka voi tarkoittaa elämää, mutta myös kuolemaa. Ruoka tulee osaksi itseä", Konttinen toteaa.

Toisin sanoen perustarpeen tyydytys voi myös uhata terveyttä, mikä tuottaa ahdistusta.

Lisäksi ruokaympäristö on viime vuosikymmeninä monipuolistunut hurjasti. Valintamahdollisuuksia on yllin kyllin, syöminen on yksilöllistynyt ja sosiaaliset normit höllentyneet.

"Ruuasta on tullut osa elämäntapaa ja kulutuskulttuuria. Se on osa identiteettiä ja jopa sen rakennusväline. Siksikin ruuan kautta voi nousta vahvoja tunteita", Konttinen selittää.

Ihmisen ruokasuhde on muuttunut niin, että enää ruoka ei pelkästään tyydytä nälkää, vaan siitä haetaan mielihyvää. Varsinkin naisten ruokasuhteeseen liittyy myös laihduttamista, ja herkkujen syöminen yhdistyy syyllisyyden tunteisiin.

"Lisäksi Ilmastoasiat, kestävä kehitys ja eläinoikeuskysymykset ovat polarisoineet keskustelua. En yhtään ihmettele, että ruokakeskusteluun liittyy vahvoja tunteita."

Konttinen puhui Fazerin järjestämässä tilaisuudessa, missä kerrottiin kasvipohjaisten tuotteiden markkinoista. Fazerin tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat kasvipohjaisiin tuotteisiin muita pohjoismaalaisia myönteisemmin. Vain harvassa kuluttajassa tuotteet herättävät negatiivisia tunteita, vaikka ärhäkän some-keskustelun perusteella niin voisi luulla.

Konttista tulos hämmästyttää, mutta hän toteaa, että ilmastoahdistuksen ja ruokavalintojen yhteyttä ei ole juurikaan tutkittu. Ei esimerkiksi tiedetä, että tuleeko ihmisille jo huono omatunto eläinperäisten tuotteiden syömisestä samaan tapaan kuin vaikka sokerin syönnistä.

"On ihmisiä, joissa tämän tyyppiset ilmiöt nostavat päätään, mutta on myös ryhmiä, joissa suhtaudutaan negatiivisesti kasvipohjaisiin tuotteisiin ja korostetaan lihansyönnin tärkeyttä."

Konttinen toivoo, että ruokakeskustelun polarisoituminen eli kärjistyminen eri leireihin vähenisi. "Että nähtäisiin, miten monin eri tavoin voi koostaa terveellisen ja ekologisen ruokavalion. Ei kaikkien tarvitse ryhtyä vegaaneiksi, mutta jos iso joukko ihmisiä muuttaa ruokavaliota vaikka vain vähän, niin se on jo iso asia."

Keskustelun kärjistymistä on kuitenkin vaikea estää, koska sosiaalisen median algoritmit suosivat kärkkäiden mielipiteiden nousua pinnalle, Konttinen huokaa.

Lue myös:

Suurin osa aikoo valita ravintolassa punaista lihaa niin kuin ennenkin, mutta broileri on vahva haastaja

Vaikuttaako se oikeasti johonkin, jos neljästä lihapyörykästä yksi korvataan kasvispyörykällä?

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tutkimus: Suomalaiset pitävät ruisleipää kiinnostavimpana leipänä

Korona-aika kiritti kotimaisen ruuan myyntiä: K-ryhmän Tuottajalle kiitos -tukisumma on noussut yli viiteen miljoonaan euroon

Kymmenen ruokapalvelua mukaan kestävyysohjelmaan – ammattikeittiöt kehittävät muun muassa malleja hävikin vähentämiseksi ja vegaani- ja kasvisruuan lisäämiseksi

Kärsitkö puutteesta? Yksipuolinen ruokavalio kostautuu näiden ravintoaineiden puutoksena