Ruoka

Tutkimus: Maltillinen 50:50-ruokavalio hyödyttää terveyttä ja ilmastovaikutuksia – "Ruokavalio on kokonaisuus, eikä yksittäinen tuote tee siitä hyvää tai huonoa"

Politiikkasuositus: Joukkoruokailussa ja julkisissa ruokapalveluissa voisi käyttää kasviproteiinituotteita nykyistä laajemmin.
Markku Pulkkinen
Palkokasveilla on merkittävä osuus kasvisproteiinien tuotannossa. Kuvassa kotimaista härkäpapukasvustoa.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen sekä tavoitteet hiilineutraaliuteen tai jopa -negatiivisuuteen edellyttävät pikaisia toimia myös ruokajärjestelmässä. Tutkimustulokset osoittavat, että jo maltillisella muutoksella kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota pystymme vaikuttamaan positiivisesti sekä omaan terveyteemme että ilmastoon.

ScenoProt-hanke on julkaissut viimeaikaisiin tutkimuksiin perustuvan politiikkasuosituksen päätöksentekijöille ja elintarvikeketjulle.

"Maltillinen muutos tarkoittaa ruokavalion eläinproteiinien osittaista korvaamista kasviproteiineilla. Esimerkiksi puolet kasviperäistä ja puolet eläinperäistä olisi monelle mahdollinen ruokavalio. Maltilliseen muutokseen on mielekästä pyrkiä, koska se on realistista toteuttaa ja turvallinen niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin", sanoo ScenoProt-hankkeen johtaja Anne Pihlanto Lukesta.

Suositukset päätöksentekijöille ja elintarvikeketjulle ovat seuraavia:

"Joukkoruokailussa ja julkisissa ruokapalveluissa on voitava käyttää kasviproteiinituotteita nykyistä laajemmin. Nykyiset tuotteet on pääosin suunnattu kuluttajamarkkinoille."

"Kehitetään teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyönä kasvipohjaisia tuotteita, jotka vetoavat paremmin myös poikiin ja miehiin. Kehitetään käyttövalmiita ja helppokäyttöisiä kasvipohjaisia tuotteita nykyistä kilpailukykyisempään hintaan."

"Keskustelu ruokavalioista ajautuu helposti ääripäiden kinasteluksi. Saatavilla olevaa tietoa on hyödynnettävä laaja-alaisesti, kun muodostetaan mielipiteitä ja haetaan pohjaa päätöksiin. Ruokavalio on kokonaisuus, eikä yksittäinen tuote tee siitä hyvää tai huonoa."

Tulokset maltillisen muutoksen terveys- ja ympäristövaikutuksista perustuvat ScenoProt-hankkeessa tehtyyn kliiniseen interventiotutkimukseen, jossa vertailtiin proteiininlähteiltään kolmen erilaisen ruokavalion terveys- ja ilmastovaikutuksia.

Interventiossa 136 suomalaista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta. Niistä yksi vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota, jossa noin 70 prosenttia proteiineista saadaan eläinkunnan tuotteista ja vain 30 prosenttia kasvikunnasta. Toisessa ruokavaliossa puolet proteiineista tuli kasvi- ja puolet eläinkunnan tuotteista ja kolmannessa eläinproteiinin osuus oli 30 prosenttia ja kasviproteiinin 70.

Puolet kasvi- ja puolet eläinproteiinia sisältävän ruokavalion (50:50) noudattaminen oli tutkimushenkilöiden mielestä helppoa, kun taas voimakkaammin kasvispainotteinen ruokavalio oli työläämpi noudattaa ja vatsavaivojen takia joillekin koehenkilöille vaikeaa.

Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa ScenoProt-hankkeessa tavoitellaan nykyistä monipuolisempaa ja kotimaisempaa proteiinijärjestelmää. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Lue lisää:

Euroopan kasviproteiinituotteiden suosio kasvaa – ei vielä syrjäytä lihaa lautasilta

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kymmenen ruokapalvelua mukaan kestävyysohjelmaan – ammattikeittiöt kehittävät muun muassa malleja hävikin vähentämiseksi ja vegaani- ja kasvisruuan lisäämiseksi

Kärsitkö puutteesta? Yksipuolinen ruokavalio kostautuu näiden ravintoaineiden puutoksena

Perheyrityksen havupuu-uutejuomasta vuoden terveystuote – tavoitteena kotimaan kasvu, kysyntää myös ulkomailla

Vuoden 2020 gluteeniton tuote tehdään kotimaisesta täysjyväkaurasta – vuoden gluteeniton yritys on ansioitunut pitkäjänteisessä tuotekehityksessä