Ruoka

Hävikkihyllyllä käy vilske – myös punalaputetut tuotteet sujahtavat yhä vilkkaammin ostoskassiin

K-ryhmä kertoo ruokakaupoissaan syntyvän hävikin vähenneen viime vuonna liki kymmenenneksen.
Jaana Kankaanpää
Sushsi-annosten valmistuksesta jäävä ylijäämäriisi on osoittautunut menekkituotteeksi sushispydäri-annoksina eräässä K-Supermarketissa.

K-ruokakaupoissa syntyvän hävikin vähentyminen on ollut monen tekijän summa. Koronavuoden kysynnän kasvun ohella laskua ovat kiihdyttäneet K-ryhmän tiedotteen mukaan toimet ruokahävikin pienentämiseksi.

Esimerkiksi kymmenistä K-kaupoista löytyvät hävikkihyllyt ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi kamppailussa ruokahävikkiä vastaan.

’’Kaupalla syntyvän ruokahävikin määrä on puolittunut hävikkihyllyn myötä. Syynä on varmasti helppous ja vaivattomuus – asiakkaat löytävät nyt yhdestä hyllystä ne tuotteet, joiden päiväys on lähestymässä. Myös henkilökunnan pelisilmä on hävikkihyllyn myötä kehittynyt ja nyt tiettyjen tuotteiden hinnat osataan alentaa ajoissa’’, kertoo K-Supermarket Lasihytin kauppias Erkki Zaiedman.

K-kaupoissa pohditaan myös paljon, miten omaa hävikkiä voisi hyödyntää uusiksi tuotteiksi. Hävikkiin päätyvät hedelmät, vihannekset ja leivät voivat olla uusien hillojen, mehujen, smoothien ja jopa oluen raaka-aineita.

’’Kauppamme oma hävikkituote sushispydäri syntyy sushiriisin ylijäämästä. Tuote on saavuttanut lyhyessä ajassa suuren suosion ja noussut kaupan top 50-listalle’’, kertoo Zaiedman.

Yli 90 prosenttia K-ruokakauppiaista lahjoittaa lähellä viimeistä myyntipäivää olevaa ruokaa paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka jakavat sen ruoka-apuna sitä tarvitseville. K-ruokakauppojen syömäkelvottomasta ruokahävikistä sen sijaan syntyy yhteistyössä energiayhtiö Gasumin kanssa biokaasua, joka hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa.

K-ryhmän tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä vuoden 2016 tasolta vähintään 13 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Myyntikiloihin suhteutettu ruokahävikki on vuoteen 2020 mennessä laskenut noin 11 prosenttia vuoden 2016 lähtötasosta. Ennätys tehtiin viime vuonna, kun ruokahävikki laski yhdeksän 9 prosenttia.

’’Tärkein keino ruokahävikin vähentämiseen on valikoimien hallinta. Muita keinoja ovat tehokas kuljetus- ja myymälälogistiikka, omavalvontajärjestelmä sekä henkilökunnan koulutus. Esimerkiksi K-ryhmän keskusvaraston hävikkihedelmistä, vihanneksista ja marjoista syntyvään Hyvis-mehuun on hyödynnetty jo yli 20 000 kilon edestä myyntiin kelpaamattomia hävikki-hevejä’’, kertoo päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.

Ruokahävikin vähentäminen linkittyy K-ryhmän ilmastotavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2025 ja vähentää päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä. K-ryhmä käynnistää yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa K-ruokahävikkitiekartan valmistelun maaliskuussa.

K-ryhmän toteuttama Ruokailmiöt 2021 -tutkimus osoittaa, että harkittu kuluttaminen on yksi suurimmista arjen valintoihin ja ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Jopa 92 prosenttia harkitsevista kuluttajista kertoo pyrkivänsä vähentämään ruokahävikkiä.

Lue lisää:

Löytyvätkö nämä tuotteet ostoskoristasi? K-ryhmä listasi ensi vuoden 15 nousijaa

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kansainvälinen indeksi: Suomen elintarviketurva on paras – ruoka ei loppunut kesken, vaikka korona tyhjensi kauppojen hyllyt

Kuntien ruokahankinnat keskittyvät – kilpailutus on osattava, jos mielii pitää eurot pyörimässä omalla paikkakunnalla tai edes omassa maassa

Munakkaasta saa näyttävän rullan, jonka makua voi vaihdella herkullisilla täytteillä – tässä neljä hyvää ohjetta suolaiseen ja makeaan rullaan

Hävikkiruoka kelpasi asiakkaille – Lidl myi viime vuonna 6 miljoonaa kiloa hukkatuotteita