Ruoka

Grillimakkaran suosiolle kesäruokana on syynsä – entä mikä kesäherkku liittyy asfaltoituun ympäristöön?

Ruoka liittyy vahvasti suomalaisten kesärituaaleihin.
Jarkko Sirkiä
Jos kesän ruuanlaittoa pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se voisi olla ”yksinkertainen", sanoo ruokakulttuurin professori Taru Lindblom.

Ei Suomessa turhaan puhuta kesä-Suomesta, sillä kesäaikaan maassa on muista vuodenajoista poikkeava olemisen ja elämisen meininki, kertoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom.

”Koronarajoituksistakin on puhuttu nimenomaan kesän kautta, eli että tsempataan nyt pimeään vuodenaikaan, jotta kesällä on vapaampaa.”

Kesään liitettävät adjektiivit liittyvät nimenomaan vapauteen, keveyteen ja harmaasta arjesta poikkeavaan menoon. Lindblom huomauttaa, että myös kesäruokia leimaa erityisesti se, miten ne poikkeavat perusarjen makaronilaatikoista.

Tietenkään koko Suomi ei syö samalla tavalla kesällä, kuten koskaan muulloinkaan. Tulotaso ja suhtautuminen ruokaan määrittävät syömisiä vuodenaikaa enemmän, kuten myös ruokakulttuurin ajallinen muutos. Jo pelkästään ruokakaupat näyttävät hyvin erilaisilta nyt kuin muutama vuosikymmen sitten.

Lindblom pohtii, että jos kesän ruuanlaittoa pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, se voisi olla ”yksinkertainen”. Vaikka ruokakaupasta ja ulkoilmatorilta saisi aivan samaa varhaisperunaa, torilta ostamiseen liittyy vahvasti ajatus luonnollisesta ja prosessoimattomasta ruuasta.

Suomalaisten innostus oman maansa kesäantimista hakee vertaistaan.

”Kun näillä leveyspiireillä maasta vihdoin puskee jotain, se on premium-tuote verrattuna vaikka hollantilaisiin mansikoihin tai ruotsalaiseen varhaisperunaan”, Lindblom kuvailee.

Yksinkertaisuus koskee myös ruuanlaittovälineitä ja ruuanlaittoon käytettävää aikaa. Tähän liittyy Lindblomin mukaan vahvasti mökkikulttuuri, sillä perinteisesti mökeillä ruuanlaitto-olosuhteet ovat yksinkertaisemmat kuin kotona.

Lisäksi suomalaisten kesäruuat ovat vahvasti itse valmistettuja. Harvalle kesä on juuri se aika, jolloin tulisi erityisesti syötyä ravintoloissa.

”Kansalliseen kesäruokakuvastoon liittyy vahvasti mökki, grilli ja makkara, ja siitä grillailutilanteesta haaveillaan jo kuukausia ennen kesää”, Lindblom huomauttaa.

Puolet grillimakkaroista myydäänkin Suomessa touko–elokuussa. Tälle on muutama käytännönläheinen syy.

Ensinnäkin grillaaminen ei pakota ketään pysymään kauhan varressa sisällä, vaan grillaamalla saadaan maksimoitua ulkona vietetty aika. Toiseksi grilliruuan valmistaminen on sen verran helppoa, että kokkia voidaan vaihtaa lennosta vaikka saunavuorojen välillä.

Lindblom huomauttaa, että suomalaisten keskimääräistä kesänviettoa leimaa maallepako. Nykymökeissä voi tietenkin olla ihan samat varusteet kuin kotonakin, mutta ennen niin ei ollut.

”Makkarahan on ollut hyvinkin järkevä ratkaisu ruokailuihin, sillä se säilyy paremmin kuin vaikka tuore liha.”

Makkara on hyvin demokraattinen ruoka. Ensinnäkin makkaraa ja makkaraa muistuttavia, kasvispohjaisia elintarvikkeita on tarjolla joka makuun. Toiseksi Suomen epävakaassa kesäsäässä kaikki altistuvat samoille tuulenpuuskille ja sadekuuroille ulkona grillaillessaan riippumatta siitä, minkä hintainen grilli ruuanlaittovälineenä on.

Jos kesän ensimmäinen grillimakkara on yksi kesäkauden avausrituaali, niin on myös ensimmäinen jäätelökioskista ostettu jäätelö. Lindblom kehottaa pohtimaan, millainen ero näihin kahteen kesäravintoon liittyy.

”Irtopallojäätelöhän ei ole perinteinen mökkireissujen ruoka, vaan se liittyy enemmänkin asfaltoituun ympäristöön.”

Jos Suomeen kesää odotetaan innokkaasti jo alkuvuonna, myös kesästä luopuminen on suorastaan rituaalinen toimitus.

”Juhannuksen jälkeen surraan päivän lyhenemistä, ja kesän mittaan yksi kerrallaan luovutaan mansikoista, herneistä ja perunoista ja siirrytään ajatuksissa uuteen malliin”, Lindblom tiivistää.

Suomalaisten kesäherkut

  • Jopa 90 prosenttia Suomen kotitalouksista grillaa edes toisinaan. Yleisin grillauspaikka ovat oma piha, terassi ja mökki.
  • Suomen suosituin grilliherkku on makkara. Touko–elokuussa suomalaiset syövät 60 miljoonaa pakettia grillimakkaraa, eli 52 prosenttia vuoden myynnistä.
  • Puolet grillaa kaasugrillillä ja noin 20 prosenttia hiiligrillillä.
  • Juhannus on Alkon toiseksi vilkkain myyntisesonki.
  • Roseeviinien kysyntä lähes nelinkertaistuu ja kuohuviinien kysyntä kasvaa noin 80 prosenttia kesäkuukausina.
  • Longdrinkien ja siidereiden myynti kasvaa kesäkuukausina yli 50 prosenttia.
  • Lähteet: HKScanin tiedote 1.4.2020, Alkon tiedote 17.6.2019
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Moni korvaa aamupalan kahvilla – niin ei kannattaisi tehdä, koska aamupalassa piilee tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita

Rantaterassilla pitää saada kalapurilainen

Helteet palaavat, huolehdi nestetasapainosta – ravitsemusterapeutti neuvoo, mitä asioita nesteytyksessä kannattaa ottaa huomioon

Lähikala ui merestä klassikkoannokseen