Ruoka

Hirvensydänkeitto oli tyrmätä nuoren naisen, joka nousi ennätysajassa Paistinkääntäjien Suomen järjestön johtoon

Johanna Hornborg-Ojalasta tuli valtavouti alle nelikymppisenä. Hän haluaa muuttaa "vanhojen ukkojen salaseuran" ruokaharrastajien ja -ammattilaisten yhteiseksi hauskanpidoksi ruuan äärellä.
Carolina Husu
Paistinkääntäjien jäsenyys sopii Johanna Hornborg-Ojalan mielestä ihmiselle, joka pitää ruuasta, arvostaa hyviä raaka-aineita ja ammattilaisuutta ja haluaa tavata uusia ihmisiä monipuolisesti. Jäsenistä vajaa puolet on ammattilaisia.

Kun Johanna Hornborg-Ojala, 40, yli kymmenen vuotta sitten tapasi miehensä tädin ja kertoi, että he ovat menossa Paistinkääntäjien tilaisuuteen, täti tokaisi: "Sehän on vanhojen ukkojen salaseura, mitä sä sinne menet?"

Hornborg-Ojala valittiin kolme vuotta sitten Suomen Chaîne des Rôtisseurs -järjestön eli Paistinkääntäjien killan puheenjohtajaksi. Hän sai vedettäväkseen järjestön, jonka yleisessä mielikuvassa oli vieläkin korjattavaa.

Kyse ei ole mistään elitistisestä salaseurasta, vaan Ranskassa ruokakulttuurin vaalimiseksi perustetusta järjestöstä, jonka tavoitteena alunperin oli nuorten ruoka-alan ammattilaisten taidon kehittäminen.

Sittemmin toiminta on kehittynyt ja levinnyt eri maihin ja myös Suomeen, joka on nykyisin kolmanneksi suurin jäsenmaa USA:n ja Saksan jälkeen ja väkilukuun suhteutettuna suurin 2 100:lla jäsenellään.

"Tämä on ainut järjestö, joka yhdistää ammattilaiset ja harrastajat tasavertaisina. Meillä on kokkauspajoja ja illallisia, ja annamme kiitosten kautta palautetta ravintoloille. Nuorille kokeille ja saliammattilaisille järjestämme kilpailuja ja teemme yhteistyötä oppilaitosten kanssa", Hornborg-Ojala luettelee.

Nainen ja vieläpä alle nelikymppinen oli harvinaisuus Chaîne des Rôtisseurien valtavoutina. Hornborg-Ojalasta tuli Suomen järjestön vetäjä kolme vuotta sitten, kun edellinen valtavouti äkillisesti menehtyi. Innokas ruokaharrastaja otti haasteen vastaan.

Hornborg-Ojala liittyi itse jäseneksi noin kymmenen vuotta sitten, kun Lahdessa asuvat vanhemmat pyysivät häntä mukaan paistinkääntäjien tilaisuuteen.

Tytär lähti, mutta kauhistui huomatessaan, että tarkoitus oli valmistaa hirvensydänkeittoa. "En ollut ikinä valmistanut tai syönyt minkään eläimen sydäntä, mikä on sinänsä noloa. Mutta se oli erittäin hyvää, ja siellä oli tosi hauska tunnelma, oli eri ikäisiä ihmisiä, ammattilaisia ja harrastajia, ja kaikki tapahtui rennolla otteella", Hornborg-Ojala muistelee.

Hän liittyi jäseneksi. Kahden vuoden päästä häntä pyydettiin järjestön tiedottajaksi, ja siitä polku eteni puheenjohtajaksi.

Heti alkuun tehtävänä oli uusia järjestön strategia. Mietittiin, mikä tuo aitoa lisäarvoa jäsenille. "Mieleenpainuvat tilaisuudet tietysti, mutta myös kokkaustyöpajat. Pitää olla mielekästä tekemistä, jokaiselle jotakin ja eri hintaisia tilaisuuksia. Yksi tilaisuus vuodessa voi maksaa yli sata euroa, mutta pitää olla myös alle kolmenkympin hintaisia."

Ruokakulttuuria kritisoidaan Hornborg-Ojalan mielestä Suomessa liikaa. "Ruokakulttuurimme on aika nuorta, mutta korkeatasoista. Me ollaan siitä innostuneita ja halutaan verkottua sen ympärille."

Suomen ruokakulttuuria leimaa neljä vuodenaikaa. Kausittaisuus näkyy, perinteitä on pystytty säilyttämään ja niistä ollaan ylpeitä. "Harvassa maassa käytetään näin paljon luonnosta saatavia raaka-aineita. Jokainen voi hyödyntää niitä, ja sekin kasvattaa arvostusta."

Ruokakulttuurin kehityksen voi havaita myös ravintoloissa ja muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. "Esimerkiksi Ylivieskassa ravintola Pikkuveli on loistava paikka, sillä henkilökunta tekee työtä suurella intohimolla."

Haasteena Hornborg-Ojala pitää huoltamoketjujen ravintoloiden leviämistä teiden varsille. "Jos siellä mennään määrä eikä laatu edellä. Toki nopealle ruuallekin on aikansa ja paikkansa, mutta jos ne haluavat laajentaa vaikka joulu- ja äitienpäivälounaisiin, niin toivoisin, että laatu olisi etusijalla."

Carolina Husu
Käätyjen väri kertoo, onko kyseessä harrastelija vai ammattilainen ja kuuluuko esimerkiksi järjestön hallintoon.

Ruuasta innostuneen asenteen Hornborg-Ojala peri lapsuudenkodista Hollolasta. Perheessä syötiin monipuolisesti kaikkea. Esimerkiksi naudan kieli on yksi lempiruuista.

"Mikään ei ollut lähtökohtaisesti pahaa. Periaatteena oli, että kaikkea maistetaan. Vanhemmat kannustivat tekemään ruokaa. Tuli tunne, että pystyy ja onnistuu, ja se on kantanut pitkälle. Meillä oli joka ilta viideltä yhteinen ateria ja silloin keskusteltiin perheen asioista."

Hornborg-Ojala on pyrkinyt noudattamaan samaa periaatetta omassa kodissaan, mutta aina se ei harrastusten takia onnistu.

"Koskaan ei ole 'juoksuruokaa' eikä juuri eineksiäkään. Paitsi jos olen itse reissussa ja mies saa valita", 7- ja 9-vuotiaiden poikien äiti nauraa.

Raaka-aineita ostaessaan Hornborg-Ojala suosii lähellä tuotettua ja kotimaista. "Tykkään poronlihasta ja riistasta. Poronfileet sienikastikkeessa on suurta herkkua. Kalaa syömme säännöllisesti, lihaa maltillisesti ja kasviksia varsinkin kesällä paljon."

Vaikka Hornborg-Ojala on nuoresta asti harrastanut ruokaa, ei hän koskaan ajatellut siitä itselleen ammattia, vaan lähti Tampereelle opiskelemaan hallintotieteitä ja päätyi markkinoinnin ja viestinnän tehtäviin.

"Mitä enemmän tutustun keittiö- ja salipuolen ammattilaisiin, sitä suurempi kunnioitus minulla on heitä kohtaan. On huikeaa nähdä esimerkiksi nuorten kokkien kilpailussa, kun alle kaksikymppiset saavat kolme tuntia ennen kisaa tietää raaka-aineet ja sitten he tekevät niistä kolmen ruokalajin aterian paineisessa tilanteessa."

Haastattelua tehdään helsinkiläisessä Alexanderplatz-ravintolassa, joka sai Rôtisseur-kilven elokuussa. Ravintolan tai ruokamyymälän kilpi tarkoittaa, että paikka on omassa luokassaan erinomainen.

"Kilpiravintolassa ruokaa valmistetaan intohimolla, raaka-aineita kunnioittaen. Yleensä esimerkiksi pelkkä lounasravintola ei saa kilpiä, vaan pitää olla a la carte -list", Hornborg-Ojala toteaa.

Kilpiravintoloita on Suomessa reilu sata ympäri Suomen ja niitä arvioidaan säännöllisesti, joten kilvet voi myös menettää. Ravintoloiden tasosta kertoo toinenkin luokittelu, Michelin-tähdet, mutta niitä on Suomessa vain muutamalla helsinkiläisravintolalla.

"Huippuosaamista on muuallakin, mutta ilmeisesti Michelin-tarkastajat käyvät vain isoissa kaupungeissa", Hornborg-Ojala hymähtää.

Carolina Husu
Ravintola voi saada Rôtisseurien kilven, jos se on omassa luokassaan erinomainen. Alexanderplatz Helsingin keskustassa on uusin kilpiravintola.

Viime vuosina Rôtisseurien toimintaan on liittynyt useita alle nelikymppisiä ruokaharrastajia. Hornborg-Ojalan mukaan se kertoo kasvaneesta ruokainnostuksesta: ihmiset tekevät mielellään ruokaa kaveriporukalla ja käyvät hyvissä ravintoloissa syömässä.

Viime viikonloppuna Turussa järjestettiin vuosikokous ja suurkapituli, jossa installoitiin eli otettiin jäseneksi noin sata uutta ihmistä. Jäseneksi liittyvä saa kaulaansa käädyt ja vannoo valan, jossa lupaa kunnioittaa ruuanvalmistusperinteitä, hyvää ruokaa ja ammattilaisia. Hänet lyödään jäseneksi miekalla.

Jäseniä toki eroaakin, mutta useimmiten he ovat iäkkäitä, yli 80-vuotiaita. Tosin viime vuonna erosi useita ammattilaisia – syynä todennäköisesti ravintoloiden vaikea taloustilanne.

Johanna Hornborg-Ojala, 40

Chaîne des Rôtisseurs -järjestön Suomen valtavouti eli puheenjohtaja.

Asuu Espoossa, kotoisin Hollolasta.

Perheessä puoliso ja 7- ja 9-vuotiaat pojat.

Ammatiltaan markkinointipäällikkö it-yrityksessä.

Lempiruokaa kaikki sienistä tehty. Inhokki hernekeitto.

Harrastaa gastronomian ja järjestötoiminnan lisäksi ratsastusta ja kaikenlaista liikuntaa.

Chaîne des Rôtisseurs

Kansainvälinen gastronominen järjestö. Suomeksi Paistinkääntäjien seura.

Suomen voutikunnassa noin 2100 jäsentä, joista miehiä 65 prosenttia. Jäsenten keski-ikä 55 vuotta.

Yhdistää ruoka-alan ammattilaiset ja harrastajat, kehittää ruoka-, juoma- ja ravintolakulttuuria.

Harrastajajäseneksi pääsyyn tarvitaan kahden jäsenen suositus. Jäsenmaksu 123 euroa vuodessa.

Myöntää myös kilpiä ravintoloille ja myymälöille. Kilpiravintoloita on Suomessa noin sata ja myymälöitä parikymmentä.

Lue myös:

Suomen Paistinkääntäjien valtavoudiksi valittiin historian nuorin ja ensimmäinen nainen: 37-vuotias Johanna Hornborg-Ojala

Paistinkääntäjä pyhittää aterian

Carolina Husu
Johanna Hornborg-Ojala sanoo olevansa kaikkiruokainen, mutta pitää erityisesti sienistä, syö kalaa säännöllisesti ja lihaa maltillisesti. Poronliha ja riista ovat hänen herkkuaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ahdistaako hukkaan menevä omenasato? Tässä vinkit pudokkaiden ja kolhiintuneiden omppujen käyttöön

Särjen kalastusaika käynnistyy vesien viilentyessä – kauppoihin on tullut paljon uusia luonnonkalatuotteita

Ruoka-alan edunvalvonta vahvistuu Suomen Yrittäjien ruokavaliokunnan voimin – "Monet maataloudessa toimivat yritykset ovat MTK:n rinnalla myös meidän jäseniä"

"Hitaiden" hämäläisten yrittäjien kiireettömyyttä korostava matkailutuote palkittiin valtakunnallisessa ruokamatkailukilpailussa – parhaaksi nousi metsäravintola Nielu