Ruoka

Maistuisiko sinulle hävikkiglögi? Uutuustuote on valmistettu kokonaan myyntiin kelpaamattomista omenoista

K-ryhmän tietojen mukaan kyseessä on Suomen ensimmäinen hävikkiglögi.
Riitta Mustonen
Hävikkiglögiä on myyty ennakkoon yli 9 000 pulloa.

K-ryhmä alkaa syksyn aikana myydä hävikkiomenoista valmistettua Hyvis-glögiä. Idea on sama kuin K-ryhmän ja mehuvalmistaja Thrstyn yhdessä kehittämässä Hyvis-mehussa, joka on valmistettu K-ryhmän keskusvaraston hävikkihedelmistä, -marjoista ja -vihanneksista.

Näihin hevi-tuotteisiin saattaa näet tulla kolhuja matkalla varastolle eivätkä ne täytä ulkonäkövaatimuksia. Syömäkelpoiset, mutta myyntiin kelpaamattomat omenat ovat kuitenkin K-ryhmän mukaan erinomaista raaka-ainetta hävikkiglögiin.

"Tänä jouluna K-kauppojen asiakkaat pääsevät nauttimaan hävikkiglögistä, joka on tietojemme mukaan Suomen, ellei jopa maailman ensimmäinen laatuaan’’, Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske kertoo tiedotteessa.

Jäsken mukaan Hyvis-glögiin päätyvät hävikkiomenat kulkevat tarkastuksen läpi, jolla varmistetaan niiden laatu ja soveltuvuus glögin raaka-aineeksi.

Hyvis-glögiä on myyty ennakkoon jo yli 9 000 pulloa, ja tuotteita tulee kauppoihin jo syksyn aikana.

’’Ajatus hävikkiglögistä syntyi työntekijältämme. Glögiä valmistetaan siitä syömäkelpoisesta omenalajikkeesta, josta hävikkiä on kulloinkin syntynyt – siksi maku ja väri voi vaihdella pulloittain. Kuinka paljon glögiä voidaan tuottaa riippuu siitä, miten paljon omenahävikkiä syntyy’’, kertoo Thrstyn yrittäjä Teemu Laine.

K-ryhmä on ottanut viime vuosina valikoimiinsa muitakin hävikkituotteita, kuten jo edellä mainitun Hyvis-mehun, sekä K-kauppojen hävikkiä hyödyntävät jäätelöt Bananasajäämä ja Abbelsiinijäämä.

K-ryhmän mukaan asiakkaat ovat olleet erittäin kiinnostuneita hävikistä valmistetuista tuotteista.

’’Ruokahävikki on suuri ilmaston kuormittaja ja siksi hävikin pienentäminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme. Hävikkituotteiden ostaminen on moderni ilmastotoimi – asiakkaat kokevat sen helpoksi ja konkreettiseksi tavaksi osallistua ruokahävikin vähentämiseen’’, Jäske kertoo.

’’Tärkeässä roolissa on ennakointi, kuten myyntiä ennustavat tilausjärjestelmät, tehokas logistiikka, henkilökunnan kouluttaminen ja pakkausominaisuuksien optimointi. Parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä tuotteita voidaan myydä alennettuun hintaan ja lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Vasta tämän jälkeen elintarvikekelvoton biojäte voidaan hyödyntää energiantuotannossa’’, Jäske jatkaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ahdistaako hukkaan menevä omenasato? Tässä vinkit pudokkaiden ja kolhiintuneiden omppujen käyttöön

Särjen kalastusaika käynnistyy vesien viilentyessä – kauppoihin on tullut paljon uusia luonnonkalatuotteita

Ruoka-alan edunvalvonta vahvistuu Suomen Yrittäjien ruokavaliokunnan voimin – "Monet maataloudessa toimivat yritykset ovat MTK:n rinnalla myös meidän jäseniä"

"Hitaiden" hämäläisten yrittäjien kiireettömyyttä korostava matkailutuote palkittiin valtakunnallisessa ruokamatkailukilpailussa – parhaaksi nousi metsäravintola Nielu