Ruoka

Tiedätkö, mistä ruokalan kukkakaali tai palsternakka on peräisin? – Tuontijuurekset jylläävät suurkeittiöissä, missä hinta ratkaisee eikä alkuperää tarvitse ilmoittaa

Mangoldia, keltajuurta, parsakaalia – suurkeittiön juuresvalikoima voisi olla nykyistä monipuolisempi ja kotimaassa kasvatettu, sanoo Margit Kojo.
Jaana Kankaanpää
Juuresmaa-opas haastaa ammattikeittiöitä korostamaan juuresten ja vihannesten kotimaisuutta, paikallisuutta ja monipuolisuutta.

Suomessa kasvavat avomaalla niin palsternakat, sellerit kuin parsakaalitkin, mutta suurkeittiöissä tarjonta rajoittuu muutamaan tuttuun lajiin ja jos erikoisempia on tarjolla, ne ovat ulkomailta tuotuja.

Kasvisruuan puolestapuhuja Margit Kojo on harmissaan tilanteesta. Hän on kirjoittanut aiheesta Suomi Juuresmaa -oppaan, jonka tavoitteena kotimaisen juures- ja vihannestuotannon edistäminen ja käytön monipuolistaminen.

Kojoa huolestuttaa myös avomaaviljelijöiden korkea keski-ikä. Miten kotimaisen tuotannon käy, jos nuoret eivät innostu alasta?

MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen jakaa huolen, mutta ymmärtää myös viljelijöitä. "Moni on kokeillut erikoistuotteita, mutta kun markkinat ovat kehittymättömät ja tavaraa jää käsiin, niin on lopettanut."

Ammattikeittiöt haluavat tuotteensa usein esikäsiteltyinä ja jopa esikypsennettyinä, mutta se vaatii viljelijältä investointeja laitteisiin. "Ja mikä hintakilpailukyky tuotteilla olisi? Kuntien budjetointi julkiseen ruokailuun on niin tiukkaa, että harva maksaa kotimaisesta lisähintaa", Virtanen pohtii.

Suurin osa viljelijöistä myy tuotteensa vähittäiskauppaan, mutta Virtanen kannustaa selvittämään myös, missä muodossa laitoskeittiöt haluavat juureksia ja muita kasviksia, sillä suurkeittiöpuolella määrät ovat isoja.

"Meillä on puhtausetu: tuotteet ovat salmonellavapaita, kasteluvesi puhdasta ja tuotanto laadukasta. Ei ole sellaisia riskejä kuin tuontituotteilla", Virtanen huomauttaa. Hän patistaisi budjettia miettiviä päättäjiä ottamaan huomioon kokonaisuuden, ettei laskettaisi vain annoksen hintaa tai kilohintaa.

"Jos tulee esimerkiksi salmonella, sen setviminen on tosi kallista."

"Kyllähän niitä kotimaisia avomaan vihanneksia käytetään, mutta hinta vaikuttaa. Hankinnat kilpailevat, ja valitettavasti kotimaisen hinta on liian korkea. Saatavuuskin voi heilahdella satokauden aikana, vaikka monella tuotteella on suhteellisen hyvä tilanne", sanoo Tuoreverkon toimitusjohtaja Marjut Soininen.

Soinisen mukaan kotimaisten raaka-aineiden käyttö on periaatekysymys. "Valmistajien, jotka pilkkovat ja esikäsittelevät tavaraa, pitäisi tuoda enemmän esille sitä, että me käytetään kotimaista. Varmasti asiakkaatkin arvostaisivat sitä, sillä nyt monet eivät edes tiedä, mistä raaka-aineet tulevat. Jos käytetään edullisempaa tuontitavaraa, niin ei kotimaisuus kehity."

Christer Finne viljelee Mustasaaressa erivärisiä porkkanoita, palsternakkaa, lanttua, naurista ja puna-, kelta-, valko- ja raitajuurta sekä juuripersiljaa yhteensä 3–4 hehtaarilla. Finne Farm pesee ja lajittelee kasvikset ja myy niitä oman tilapuodin ja kyläkauppojen lisäksi lähiseudun suurkeittiöille, ravintoloilla ja tukulle.

Finnen mukaan maukkaat ja mehukkaat juurekset menevät hyvin kaupaksi, jos keittiöt saavat itse määrätä, mistä tavarat ostetaan. "Mutta jos joku ekonomi hoitaa sisäänostot, niin ne ostavat yleensä halvimman erän ja usein ulkomailta."

Vuodetkin vaihtelevat, ja kuluva vuosi on ollut juuresten markkinatilanteelle hankala, sillä Finnen mukaan kaikesta tuntuu olevan pulaa kuivan ja kuuman kesän takia.

Tukkuporras ammattikeittiöiden ja viljelijöiden välillä on ratkaisevassa asemassa siinä, kuinka monipuolisesti ja paljon kasviksia käytetään, muistuttaa Kojo. Hän peräänkuuluttaa vuoropuhelua ja aktiivisuutta tukuilta satokausiajattelussa ja kotimaisuuden edistämisessä.

Suomi Juuresmaa -oppaaseen Kojo on haastatellut eri toimijoita avomaaviljelijöistä tukkuihin ja ammattikeittiöihin.

Suomi Juuresmaa -opas

Lue myös:

Suomi on hyvien vihannesten ja juuresten maa – "Niitä kuitenkin käytetään liian vähän"

Joko tunnet tämän peltojuurikkaan: ”Pysyy salaateissa rapeana ja freesinä, ei litisty eikä vetisty" – "Sopii myös lämpimiin ruokiin, voit käyttää samoin kuin keräkaalia"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Myrskylässä on seurattu keskustelua maatalouden tuotantokustannusten harppauksesta: "Haluan tukea kotimaista työtä ennemmin kuin työttömyyttä"

Näin pursotat kakkuun kauniit koristeet – myös ruusun voi tehdä pursottamalla

Mikä ihmeen Oddlygood? Kasviperäisten tuotteiden nimeäminen on Valiolle jatkuva haaste

Söin täällä: Kotkalaisravintolan yllätysmenussa yllättävin on pääruoka