LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ruoka

"Silloin melkein pyörryin!" – suomalaisen tekemä keittokirja valittiin Pariisissa kaikkien aikojen parhaaksi maailmassa

Tack för maten, mamma! -kirja toi Daniela Anderssonille maailmalla arvostetun keittokirjojen Oscar-palkinnon.
Annika Haapanen
Daniela Anderssonin kirja Tack för maten, mamma! on toistaiseksi ilmestynyt vasta ruotsiksi.

Inkoolainen Daniela Andersson oli vähällä pyörtyä, kun hän sai marraskuussa Pariisissa kuulla, että hänen tekemänsä keittokirja Tack för maten, mamma! oli valittu kaikkien aikojen parhaaksi keittokirjaksi kansainvälisessä Gourmand Cookbook Awards -kilpailussa Nordic-sarjassa. Voittoa on verrattu elokuvien Oscar-palkintoon, sillä kilpailuun osallistui yli tuhat kirjaa eri puolilta maailmaa.

Andersson oli matkustanut Pariisiin palkintoseremoniaan, koska hänen kirjansa oli valittu ainoana Suomesta palkittavien listalle. Tieto loppukilpailuun pääsystä tuli sähköpostitse reilu vuosi sitten.

Palkitsemistilaisuus siirtyi koronan takia marraskuulle, ja siihen oli kutsuttu vain palkittavat. Andersson sai vasta juhlassa kuulla, että tällä kertaa oli päätetty valita myös kaikkien aikojen eli kilpailun 25-vuotisen historian parhaat kirjat. Tack för maten, mamma! oli yksi niistä.

"Silloin melkein pyörryin. He olivat unohtaneet kertoa tästä toisesta voitosta etukäteen. Mun piti kirjoittaa kiitospuhe uusiksi – siellä kaikki palkinnonsaajat pitivät puheen ihan kuin Oscar-gaalassa."

Tack för maten, mamma! -kirjan idea oli Anderssonin lapsuudenystävän Tomas Landersin. Tämä oli pitkään toivonut, että joku tekisi kirjan hänen äitinsä resepteistä, jotka noudattavat vuodenkiertoa ja perustuvat läheltä saataviin raaka-aineisiin.

Andersson tarttui haasteeseen. Kirjalle löytyi rahoitus, ja Andersson alkoi viettää Carola Landersin kanssa aikaa Mariebergin eli Tomasin kotitalon keittiössä. "Kirjoitin ylös ja kuvasin samalla, kun Carola kokkaili omia tuttuja ruokiaan."

Kirjanteko vei Anderssonin sisältä keittiöstä myös ulos luontoon: kalaverkoille, rapumerroille, lintu-, jänis- ja peurametsälle. Joissain kuvissa kaivetaan perunoita kasvimaalta ja toisissa istutaan Landersin perheen kanssa kauniisti katetussa joulupöydässä.

Kalastuksessa ja metsästyksessä ei ollut Anderssonille mitään uutta. Hän on pienestä pitäen kulkenut isänsä mukana metsällä ja kouluttamassa koiria. Haastattelun jälkeenkin hän on lähdössä loppuviikolla peuranmetsästykseen. Syksyn hän vietti hirvijahdissa harmaan norjanhirvikoiransa Orvarin kanssa.

Ruuanlaittoon Andersson on puolestaan oppinut äitinsä kanssa. Tämä oli aikoinaan käynyt emäntäkoulun ja osaa loihtia vähistä aineksista jos jonkinlaista herkkua. Mutta jotain ennen kokematontakin kirjaa tehdessä tuli eteen.

"Mateen nylkeminen oli minulle uutta, sitä en ollut koskaan tehnyt. Ja parsa – Mariebergissa on sata vuotta vanha parsapenkki, mutta meillä ei kotona ollut koskaan omaa parsanviljelyä."

Nyttemmin Andersson on tehnyt jo useamman kerran mademuhennosta, ja mieskin rakastaa sitä. Mikä on kiva asia, sillä Anderssonin lempiruokaa on riista, ja puoliso ei syö lainkaan lihaa, vain kasviksia ja kalaa. Niinpä mies ei ole maistanut Anderssonin lempiruokaa, hirvestä tehtyä jääpaistia, jota vaimo tekee, jos kylään tulee paljon ruokavieraita.

"Hän ei myöskään nauti alkoholia, mutta minä rakastan samppanjaa", Andersson lisää.

Annika Haapanen
Harmaa norjanhirvikoira Orvarin kanssa Daniela Andersson käy metsällä niin Inkoossa, missä hän asuu, kuin Porvoossa, missä on hänen sukutilansa.

Sampanjasta on saanut nimensä Anderssonin yrityskin, Bubbalicious Media. Sana juontaa juurensa Dubaista, missä perhe asui kahdeksan vuotta sitten kolme vuotta. Sanaa "bubbalicious" käytettiin Dubaissa kuvaamaan sitä, kun joku oli ihanaa tai mahtavaa, kuplivan juoman arvoista.

Dubaissa, kuten muuallakin ulkomailla, Anderssonia kiinnosti maan ruokakulttuuri. Hän toi kotikeittiöön Suomeen sieltä erilaisia mausteita ja on kokeillut esimerkiksi shawarman valmistamista hirvenlihasta, kun se normaalisti tehdään kanasta tai lampaanlihasta. Hyvää tuli!

"Dubaissa kaipasin Suomesta erityisesti riistalihaa. En halunnut ostaa siellä naudanfileetä, kun tiesin, että se on todennäköisesti tuotu Brasiliasta ja kasvatettu antibioottien avulla. Myös ruisleipää piti aina pyytää Suomesta ystäviltä tuliaisiksi."

Anderssonin mielestä Suomea pitäisi markkinoida nykyistä paremmin ja kertoa, mitä aarteita meillä on. "Aina kun matkustamme, kaikki tietävät, missä Ruotsi on, mutta Suomesta kukaan ei tiedä mitään, ei myöskään siellä Pariisin palkintojenjaossa. Ruotsin huippukokit kyllä tiedettiin."

Andersson olisi aikoinaan halunnut opiskella kokiksi isän tädin esikuvan mukaan. Tämä kun oli Ruotsin suurlähetystössä töissä ja opetti tytölle kaikkia niitä hienouksia, mitä suurlähetystössä oli syöty.

Mutta isän mielestä kokin ammatti oli liian raskas. Niinpä tytär opiskeli valtiotieteen maisteriksi ja agrologiksi, koska halusi erikoistua hevosiin. Nuorena Andersson toimikin ratsuttajana Ruotsissa ja Kanadassa.

"Minusta ei siis tullut kokkia, mutta tuli ruuasta ja juomasta kirjoittava toimittaja." Isän poismenon jälkeen Andersson on ollut myös vastuussa pienen sukutilan hoidosta Porvoossa.

Annika Haapanen
Daniela Andersson rakastaa itsekin ruuanlaittoa, mutta kirjan ohjeet ovat peräisin Carola Landersin keittiöstä.

Omille lapsilleen, 12-vuotiaalle Emilialle ja 9-vuotiaalle Agnekselle, Andersson haluaa opettaa samoja arvostuksia kuin hänelle on opetettu. Tytöt ovat mukana metsällä ja teurastuksessa, kalastamassa ja kasvimaalla.

"Ja aina syödään yhdessä ja keskustellaan päivän tapahtumista ja myös ruuasta. Että lapset ymmärtävät, mistä maito ja vilja tulevat, että ne eivät ole vain S-marketista."

Perhe on matkustanut paljon, sillä perheenisä on kilpaillut purjehduksessa MM-tasolla ympäri maailmaa. "Yritämme mennä lasten kanssa mukana, että he saavat nähdä, miltä muualla näyttää, ja oppivat myös arvostamaan sitä, mitä meillä Suomessa on, puhdasta ja turvallista."

Anderssonin kirja on toistaiseksi saatavilla vain ruotsiksi. Siitä on otettu jo toinen painos, jossa kirjan kannessa komeilee leima Best in the World eli Maailman paras. Suomennoskin tulee, jahka joku kustantaja innostuu, Andersson toivoo.

Suuren kiitoksen kirjasta Andersson haluaa antaa paitsi Landersin perheelle myös kirjan taittajalle Eva Tordera Nuñolle, jonka ansiota on kirjan upea ulkoasu. "On ihanaa tehdä töitä ihmisen kanssa, joka tajuaa puolesta sanasta, mitä ajattelen, ja osaa tehdä sen näkyväksi."

Lue myös:

Makeeta on vuoden paras kotimainen keittokirja – leivonnan perustekniikat ja ammattilaiskikat oppii kuin huomaamatta, kiittävät Ruokatoimittajat

Maa- ja kotitalousnaiset keräsivät perinneherkut käyttöön – keittokirja toistaiseksi ilmaisena verkossa

Riitta Mustonen
Palkinnoksi kilpailusta tuli kunniakirja ja oikeus käyttää kirjassa leimaa: Best in the world eli maailman paras.

Daniela Andersson

  • 47-vuotias toimittaja ja valokuvaaja.
  • Kirjoittanut kirjan Tack för maten, mamma!, joka valittiin maailman parhaaksi pohjoismaiseksi keittokirjaksi Gourmand Cookbook Award -kilpailussa.
  • Perheessä puoliso Jacob Granqvist ja 12- ja 9-vuotiaat tyttäret.
  • Asuu Inkoossa, syntynyt Porvoossa.
  • Harrastaa ruuanlaittoa, ratsastusta, metsästystä, sisustamista puutarhanhoitoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

S-ryhmä tuo kauppoihin amerikkalaisen kasvipohjaisen ruokatuotesarjan, joka on noussut Britannian ykköseksi

Onko raha tiukassa? Kokeile Lottaruokaviikon pula-ajan reseptejä

Suomi mukana ensimmäisen kerran kansainvälisessä ruokakampanjassa – Pro Luomu sai EU:lta yli miljoona euroa luomutuotteiden menekin edistämiseen

Tiedätkö, mikä oleellinen ero on myymälässä olevalla Leipomolla ja Leipämöllä?