Ruoka

Tryffelit sopisivat metsänkasvatuksen sivubisnekseksi – kilohinta jopa tuhat euroa!

Tryffelinkasvatusta Juvalla pidettiin aluksi vitsinä, kunnes tarha alkoi tuottaa satoa. Suomesta saattaa vielä tulla tryffelimaa.
Sanne Katainen
Heli Valtonen (oik.) ja Salem Shamekh Juvan Tryffelikeskuksesta ovat ohjanneet kymmeniä koiria tryffelien etsintään. Sirkka Pylkkäsen tsekinpaimenkoira Pessi on yksi ohjatuista.

Maailman arvostetuin sieni tryffeli on niin voimakkaan makuinen, että vain muutama gramma antaa jo makua ruokaan.

Ruotsissa tuotetun tryffelin kilohinta oli viime vuonna 800 euroa. Juvan tryffelikeskuksen johtaja Salem Shamekh arvioi, että Suomessa hinta voisi olla jopa tuhat euroa. Yhtä puuta kohti satoa voi saada noin 300 grammaa vuodessa.

Shamekhin mukaan tryffeli sopisi metsänkasvatukseen sivubisnekseksi, koska se antaisi metsän varhaiskasvatuksen vaiheessa satoa eikä vaadi erikoiskoneita.

”Istutat tryffelillä tai kantarellilla siirrostettuja tammentaimia maahan, ja kassavirta alkaa jo kymmenen vuoden päästä. Laatu ja määrä paranevat kymmeniä vuosia, kunnes rihmasto alkaa taantua. Silloin metsä onkin jo hakkuukypsä.”

Shamekh lupaa lähettää ilmaisen rihmaston, jos joku haluaa kokeilla kasvatusta. Ehtona on, että raportoi tuloksista Juvalle. Nyt pohjoisimmat kasvattajat ovat Kokkolan Kannuksessa.

”Miksei jokaisella voisi olla tryffeliviljelmä omassa pihassaan?” Shamekh unelmoi.

Tryffelikeskuksessa Juvalla on lokakuussa korjattu satoa. Koirat ovat nuuhkineet ja kuopineet tammien juurilla, mistä on paljastunut mustia mukuloita.

”Ei mitään koirankakkaa, vaan aitoja tryffeleitä”, Shamekh iloitsee.

Kun Shamekh vuonna 2005 otti yhteyttä eri kuntiin, voisivatko ne ajatella tryffelitutkimusta, hänelle lähinnä naurettiin. Juvan kunnanjohtajakin kysyi ensin, vitsaileeko tohtori, mutta viikon päästä Shamekh kutsuttiin pitäjään kertomaan asiasta.

”Odotin viittä, kuutta ihmistä, mutta paikalle tuli 65”, Shamekh kertoo.

Näistä uteliaista valittiin kymmenen kasvattajaa. Saatiin hankerahaa, jonka turvin vuonna 2006 pantiin pystyyn ensimmäinen koetarha.

Tuli ankara talvi. Tryffelirihmasto oli tuotu Ranskasta ja istutettu tammentaimien juurille. Moni ennusti, että tammet kuolevat pakkaseen. Mutta ne selvisivät. Keväällä tuli silmuja.

Sitten epäiltiin, että rihmasto on paleltunut. Shamekh otti lokakuussa näytteitä juuristosta ja näki, että se on selvinnyt.

”Juoksin tarhassa onnellisena. Helsingin Sanomat kirjoitti, että Shamekh on onnellisin mies Suomessa. Ei niin, vaan koko maailmassa. Vuoret putosivat hartioiltani. Olin voittaja!”

Satoa tarhoista saatiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta ja kasvattajia on tullut lisää. Heitä on Suomessa jo yli kolmekymmentä.

Lisäksi Juvan tryffelikeskuksen ansiosta Latviaan on perustettu kaksi tarhaa, Liettuaan kaksi, Singaporeen yksi ja Qatariin yksi. Tarha on perusteilla Saudi-Arabiaan ja Abu Dhabin kanssa neuvotellaan.

”Lähi-idän maissa tryffeli on hyvin arvostettu, kuin vuosikertaviini. Jos tulee arvovieraita, heille tarjotaan tryffeliä”, Shamekh tietää. Tryffeli kuuluu herkutteluun.

”Tryffeli on tuonut Juvan maailmankartalle. Tieteellisissä artikkeleissa mainitaan Juva, ja täällä ovat vierailleet niin presidentit kuin muut merkkihenkilöt.”

Shamekhin haave on, että Juvasta tulee Suomen tryffelipääkaupunki, mistä johdetaan tryffelitutkimusta ja -tuntemusta.

Tryffelisieni tarvitsee isäntäpuun, joina Juvan tarhassa toimivat tammi, lehmus ja pähkinäpensas, mutta puu voi yhtä hyvin olla mänty, kuusi tai koivukin.

Rihmasto istutetaan puun juurelle. Kasvukaudella rihmasto vaatii hoitoa eli puun alusta on pidettävä rikkaruohoista vapaana ja sitä on kasteltava.

Yksi ensimmäisistä tarhoista oli Tertin kartanossa Mikkelissä, minne istutettiin 160 puuta.

”Kyllähän sitä pidettiin hullun hommana”, nauraa isäntä Matti Pylkkänen. ”Mutta niin vain satoa on saatu nyt kolmatta vuotta.”

Alussa kokeiltiin erilaisia katteita puiden juurille, mutta nyttemmin Pylkkänen on käynyt siimaleikkurilla putsaamassa puiden alustoja.

”Parin, kolmen päivän homma kesällä.”

Lokakuun lopulla Terttiin tulee kolme lajiin perehtynyttä leidiä opetettujen lagotto-koirien kanssa etsimään tryffelien itiöemiä maasta.

Shamekhin tavoitteena on kehittää tryffelin­viljelyyn tekniikka, joka toimisi ympäri Suomen. Suomessa kasvaa myös villejä tryffeleitä, jotka kuuluvat valkoisiin tryffeleihin.

”Kukaan ei tiedä, onko se parempaa kuin musta tryffeli, mutta siinä voisi olla mahtava potentiaali, koska sen satoa voidaan korjata jo heinäkuussa. Esimerkiksi Italiassa satokausi päättyy maalis-huhtikuussa ja alkaa myöhään syksyllä”, Shamekh toteaa.

Hän haluaisi tutkia tätäkin asiaa, mutta ei ole saanut asiaan rahoitusta.

Hän toivoo, että maatalousministeriö tukisi tryffelinviljelyä ja -tutkimusta kuten muutakin viljelyä. ”Meidän keskuksella on hyvä maine tiedepiireissä ja useita julkaisuja, mutta toimimme mitättömällä 40 000 euron budjetilla. Tarvittaisiin paljon enemmän”, Shamekh sanoo silmät palaen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kasvispainotteinen ravintola Inari sai Michelin-tähden – viisi suomalaista ravintolaa säilytti yhden tähtensä

Farm to Restaurant -hanke kehittää palvelua, joka antaa ravintoloille tietoa lähiruuasta ja helpottaa sen tilaamista

Valtteri Paltamaa kokkasi voittoon Jyväskylässä – seuraavaksi Pariisiin kisaamaan

Nestlé Suomen toimitusjohtaja yllättyi: täällä lihaa ja kalaa myydään tuoreena – yhtiö tarjoaa lihankorvikkeeksi pakastettua soijaa