Ruoka

Sirkkoja myydään nyt tukussa ravintoloille – "Meidän on syytä aloittaa muutos länsimaista ja näyttää suuntaa"

Pääkaupunkiseudulla sirkkoja on tarjottu jo opiskelijaravintolassa. Sirkoista saa myös hienon ravintola-annoksen.
Laura Kuivalahti
Kokki Henri Alén on yksi Entocuben sijoittajista. Hän on kehitellyt sirkkaruokia, kuten ruiskuoreen tehtyjä sirkkatäytteisiä tacoja. "Haluan olla paraatipaikalla ja saada ensimmäisenä tietoa. Ihan hyvä ei riitä, jos halutaan breikata ja tehdä muutos."

Entocuben Samu-sirkkatuotteita on alettu myydä tukussa ravintoloille. Pakastetut sirkat tulivat Heinon tukkuun myyntiin pari viikkoa sitten ja paahdetut sirkat tällä viikolla.

"Ravintolat ovat olleet todella kiinnostuneita sirkoista. Unicafen opiskelijaravintoloissa tarjottiin vähän aikaa sitten sirkka-härkäpapubolognesea ja sirkkapitsaa. Bologneselaari tyhjeni kolme kertaa", kertoo Entocuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.

Ruokakaupoissa on jo myynnissä sirkka-pähkinäsekoitusta sekä sirkkagranolaa.

Maaliskuun alussa pakastettuja sirkkoja myydään kokeilumielessä Vantaan Jumbossa lihatiskillä. Tarkoituksena on testata, onko tuotteelle kysyntää.

Pähkinäsekoituksen ja granolan sirkat ovat Belgiasta, sillä kotimainen tuotanto ei ole vielä tarpeeksi suurta. Tukulle Entocube pystyy tällä hetkellä myymään joitain kymmeniä kiloja sirkkaa viikossa.

Tällä hetkellä ongelma on sirkkojen huono saatavuus ja niiden korkea hinta. Kasvatus on vielä pitkälti käsityötä, mikä nostaa kustannuksia.

Tukku myy sirkkoja 70 euron kilohinnalla, tosin kiloon mahtuu 4 000 sirkkaa. Jos niitä käyttää vain ruuan koristelemiseen tai pienenä lisänä, saa määrän riittämään pitkäänkin.

"Jos sirkkoja aletaan syödä lihapullan tapaan, niin tuotantomäärät eivät vielä riitä. Mutta määrät kasvavat koko ajan", Karjalainen sanoo.

Entocube on kehittänyt kasvatuskontteja, joiden ansiosta sää ja maaperä eivät vaikuta sirkkojen kasvatukseen. Tämä mahdollistaa tuotannon kaupungeissa ravintoloiden yhteydessä, jolloin hävikkiruokaa voitaisiin ohjata sirkkojen ruuaksi. Toisaalta kasvatus onnistuu myös vaikka tyhjilleen jääneissä tuotantotiloissa maaseudulla.

Kontteja voisi viedä myös kehitysmaihin.

"Missiomme on maailman nälänhädän poistaminen", Karjalainen sanoo.

Vaikka monissa kulttuureissa hyönteisiä syödään jo, on viennissä myös omia haasteitaan. Kehittyvissä maissa monet vaurastuvat ihmiset suosivat länsimaisia ruokia ja kulutushyödykkeitä, ja lihaista pihviä pidetään hienona herkkuna.

"Jos haluamme saada muutosta aikaan myös kehitysmaissa, meidän on syytä aloittaa muutos länsimaista ja näyttää suuntaa. Hyönteiset eivät ole mikään viimeinen oljenkorsi, jota syödään kun kaikki muu on mennyt, vaan ne ovat herkullisia ja kiinnostavia", Karjalainen sanoo.

Karjalainen näkee, että EU-markkinat suomalaisille hyönteisille voivat avautua pian. Entocube on jättämässä yhdeksän muun eurooppalaisen yhtiön kanssa hakemusta, joka todistaa tiettyjen hyönteislajien olevan turvallisia.

"Todennäköistä on, että ihan viimeistään ensi vuonna tämä hakemus on käsitelty ja hyväksytty. Sen jälkeen koko EU-markkina aukeaa."

Tällä hetkellä Karjalaisen mukaan markkinat ovat auki Belgiaan, Iso-Britanniaan, Hollantiin, Itävaltaan ja Tanskaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hailuodon Panimo kulkee vastavirtaan – paikallisen maltaan lisäksi toiveissa olisi myös saarella kasvanut maatiaishumala

Ei tullut panimoa vaan mallastamo – paikallisuuden ja jälijtettävyyden arvo nousee myös maltaissa

Söin täällä: SicaPellen brunssilla kukkakaali on pihvi ja punajuuria piristävät punaherukat

Näin valitset viinit jouluruuille: Kaloille happoista valkoista, kinkulle kepeää punaista, nosta joulupöytään omat lempijuomat