Ruoka

Opetusneuvoksen resepti kouluruokailuun: Jonot pois, ruokailuun tunti ja opettajat pöytäseuraksi

Ruoka 13.02.2018

Maksuton kouluruokailu on Suomen ylpeydenaihe, mutta mikä neuvoksi, jos lapset eivät syö. Marjaana Mannisella on tähän keinot.


Kari Salonen
Kouluruuan tulisi kattaa noin kolmannes päivän energiantarpeesta.

Jos lapset eivät syö kouluruokaa, nälkä alkaa iltapäivällä kurnia ja tunnit ovat rauhattomia.

Kouluruokailusta vastaavalla opetusneuvos Marjaana Mannisella olisi tähän lääkkeitä.

Ensiksi pitäisi purkaa jonottaminen. Jos oppilas joutuu jonottamaan yli viisi minuuttia, hän helposti kääntyy kannoillaan ja hakee energiajuoman kioskilta.

Toiseksi oppilaiden pitää saada osallistua. Vaikuttaa ruokalistaan ja ruokasaleihin. Ruokailutilan tulisi olla viihtyisä – ei iso halli, vaan erilaisia pöytäryhmiä ja jopa loosseja, joihin voi vetäytyä.

Ruokalistalla olisi hyvä olla kaksi vaihtoehtoa, joista toinen kasvisruokaa, jotta oppilas voi valita.

Ehdoton kehittämisen paikka on myös ruokatunnin kesto. Mannisesta minimi on puoli tuntia syömiselle ja lisäksi vartin välitunti. Ihanne olisi tunnin ruokatunti puolenpäivän tiimoilla.

Jos ruokailu on aiemmin, iltapäivällä pitäisi tarjota välipala. Lapsen ruokailuvälit eivät saisi ylittää neljää tuntia.

Varsinkin pienille koululaisille on tärkeää, että opettaja syö heidän kanssaan. "Opettaja on töissä, kun lapset syövät. Hänen on mietittävä, miten hän itse syö ja miten keskustelee ruokapöydässä."

Mannisen mielestä kaikki kunnat voisivat tarjota kouluruuan opettajille luontaisetuna, jolloin opettajat maksavat siitä vain verotusarvon. "Ruokailu on oppimistilanne, josta opetushenkilöstö on vastuussa", hän linjaa.

Opetushallitus on tuottanut tukimateriaalia kouluruokailun kehittämistä varten, ja opetusneuvos kannustaa opetus- ja ruokapalveluhenkilöstöä yhteistyöhön. "Eivät nämä toteudu itsestään, vaan jonkun pitää innostua ja hoksauttaa. Monta asiaa voi tehdä ilman rahaa vain muuttamalla rutiineja."

Aiheeseen liittyvät artikkelit