Ruoka

Yritys syntyi vanhaan navettaan – Nyt mahlaa virtaa Pieksämäeltä Italiaan

"Meillä on koivikko ja vanha navetta, aletaanpa tuottaa mahlaa." Niin syntyi Mahla Forest ja Aino ja Juha Tarkiainen loivat itselleen työpaikat maaseudulle.
Aino ja Juha Tarkiainen ovat tehneet mahlasta itselleen elinkeinon. He keräävät mahlaa luomukoivikosta. Haaveissa on viedä luonnon ihmejuomaa Etelä-Koreaan asti.

Aino, 28, ja Juha, 29, Tarkiainen ovat toimen ihmisiä. Sairaanhoitaja Aino ja rengasasentaja Juha alkoivat seurustella vuonna 2011. Yrittäjäperheitten vesat miettivät, että elämä valuu käsistä vieraalle töitä tehdessä. "Ajateltiin, että mekin halutaan yrittää."

Juhan kotitilalla Pieksämäen Naarajärvellä oli tyhjä navetta ja luomukoivikkoa. Tarkiaiset keksivät alkaa mahlan tuotannon. Vuonna 2014 syntyi toiminimi Mahla Forest.

"Aloitettiin pienestä. Ensin tehtiin mahlasiirappia Altialle, joka käytti sitä Blossa-kausiglögiinsä", Aino Tarkiainen kertoo.

Vuonna 2016 Mahla Forest pääsi mukaan Suomen elintarvikevientiohjelmaan. Terra Madre -messuilla Italiassa löytyi ostaja. Kontakti ei jäänyt vain neuvotteluihin messuosaston takahuoneessa, vaan Tarkiaiset lennättivät ostajat Etelä-Savon metsään keräämään mahlaa.

"Ne olivat aivan hulluina siihen ja tuplasivat tilaukset. Italiaan on mennyt mahlaa nyt kaksi vuotta", Aino Tarkiainen riemuitsee.

Italiassa suomalainen mahla mielletään terveysjuomaksi, johon voidaan yhdistää esimerkiksi kaktusvettä. Vientimäärä on nyt noin 40 000 litraa vuodessa.

 

Tarkiaiset investoivat mahlakeruuseen noin 90 000 euroa: pastörointilaitteet, tankit, pullotuskoneet. Mahlan lisäksi he alkoivat tuottaa alihankintana havupuu-yrttijuomaa.

"Mitään starttirahaa emme ole saaneet. Alkutilanne oli hyvä, koska tilat olivat valmiina eikä vuokriin mennyt rahaa. Juhan isä oli myös suurena tukena alussa", nuoret kiittävät.

Kun mahlankeruu alkoi kannattaa, Tarkiaiset uskalsivat laajentaa.

"Haluttiin tarjota tuotteita vauvasta vaariin ja joka vuodenaikaan. Tuotiin markkinoille kuusenkerkkäkuohuva ja neljä limpparia, joista yksi on mahla-inkivääri. Kirsikkana kakun päällä äidin lanseeraama Boris-maitohappobakteerijuoma siirtyi meille", Aino Tarkiainen kertoo.

Maitohappojuoma onkin nyt yrityksen päätuote. Se valmistetaan punajuuresta, kaalista ja porkkanasta ja sekaan laitetaan puolukkaa, ruisleivän juurta ja omaa kaivovettä.

"Vesi on kaiken a ja o. Kaikissa juomissa meillä on oma kaivovesi, jossa ei ole mitään kemikaaleja tai lääkejäämiä. Vesi on yksi Suomen maaseudun valteista, sekin pitää vain osata käyttää hyväksi."

 

Mahlankeruu on parhaillaan käynnissä Pieksämäellä. Tarkiaisten oma luomukoivuala on neljä hehtaaria, ja hehtaarilta saa noin tuhat litraa mahlaa päivässä. Lisämahlan yritys ostaa alihankintana Karttulasta.

Mahla valutetaan letkulla koivuun poratusta reiästä pussiin, siirretään siitä tynnyriin, tuodaan tehtaalle, pastöroidaan ja siirretään jälleen tynnyreihin, kunnes se pullotetaan.

Mahla on Aino Tarkiaisen mukaan kuin keväinen virkistävä tervehdys luonnolta, kirkasta makeaa vettä suoraan koivusta.

Jos mahla alkaa vetää sakeaksi, siinä on jo liikaa bakteereja eikä sitä voi pullottaa. Eli se on pastöroitava saman tien.

Aino Tarkiainen käyttää mahlaa etenkin keväällä reippaasti. "Keho on pitkän talven jälkeen hapan. Mahla on kuin solujen luuta, se lakaisee kehon neutraaliksi. Nautin sitä janojuomana sellaisenaan tai levitän saunan jälkeen iholle. Mahlassa on paljon ksylitolia eli koivusokeria, joten sen purskuttelu tekee hyvää hampaillekin."

 

Ainon ja Juhan päässä kuhisee koko ajan uusia ideoita, kuten alkoholiton hunaja-orvokkikuohari ja kauramahlajuoma, jotka aiotaan tuoda markkinoille tänä vuonna.

"Kun saamme brändiä tunnetuksi, voimme investoida lisää. Viime vuonna liikevaihtomme oli jo 600 000 euroa. Mitä emme itse osaa, sen ulkoistamme, kuten ulkomaan markkinoinnin."

"Yrittäjän riski kannatti ottaa. Me uskomme Suomen maaseutuun."

 

Mahlaa koivusta

  • Mahla on lehtipuiden johtosolukoissa kasvukauden alussa virtaavaa maitiaisnestettä.
  • Ei saa valuttaa ilman maanomistajan lupaa.
  • Juoksutusaika on huhti-toukokuun vaihde eli siihen asti, kun koivuihin tulee silmut.
  • Mahlaa voi alkaa juoksuttaa, kun puun rungon halkaisija on 20 senttiä. Terve koivu kestää juoksutuksen ja korjaa itse haavansa.
  • Määrä vaihtelee puun latvuskoon ja kevään mukaan ja on noin viisi litraa päivässä.
  • On enimmäkseen vettä. Kuiva-ainepitoisuus noin 1 prosentti.
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Oma panimo lupia vaille valmiina käyntiin – omaa olutta alkaa virrata Tammiston Cittarin panimosta lähiviikkoina

Jäätelöannos grillissä tai lohi laudalla – kun hallitset nämä niksit, niin grillissä onnistuu melkein mikä vain

Söin täällä: Maha täyteen parilla eurolla – Helsingin seurakuntayhtymä myy kauppojen hävikkiruuasta tehtyjä lounaita

Grillimakkaran suosiolle kesäruokana on syynsä – entä mikä kesäherkku liittyy asfaltoituun ympäristöön?