Ruoka

EU alkaa kerätä tietoa ruokahävikin määrästä – Suomeen rakenteilla kansallinen seurantajärjestelmä

Ruoka 11.07.2018

Tähän asti ruokahävikkiä on seurattu Suomessa vapaaehtoisin voimin. Jatkossa EU:n jäsenmaat raportoivat ruokajätteen määrästä komissiolle.


Jaana Kankaanpää
Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa kehitetään helppokäyttöisiä ja EU-yhteensopivia tiedonkeruutapoja kansallisen ruokajätteen seurantaan.

Euroopan komissio valmistelee säädösluonnosta ruokajätteen mittaamisesta. Säädös velvoittaa jatkossa jäsenmaat raportoimaan vuosittain ruokajätteensä määrän komissiolle, tiedottaa Luonnonvarakeskus Luke.

Raportointivelvollisuus tulee voimaan vuonna 2020.

Tähän asti Suomessa on seurattu ruokahävikkiä vapaaehtoisin voimin. Tulevan raportointivelvollisuuden vuoksi Luke on aloittanut kolmivuotisen hankkeen, jossa rakennetaan ruokajätteen kansallista seurantajärjestelmää.

"Onneksi otimme Suomessa jo varaslähdön asiaan, olemme hyvässä vauhdissa ja etenemme yhteistyössä alan kanssa vapaaehtoiselta pohjalta ja luomme ruokajätteen ja -hävikin seurannalle hyvät valmiudet", toteaa hanketta pitkään alan kanssa valmistellut erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.

Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa kehitetään helppokäyttöisiä ja EU-yhteensopivia tiedonkeruutapoja kansallisen ruokajätteen seurantaan.

"On todella tärkeää, että ruokajätteen seurantamenetelmät ja -tiedot ovat yhdenmukaisia komission tulevan ehdotuksen kanssa. Siksi olemme näissä kansainvälisissä keskusteluissa mukana", hän jatkaa.

Luken hankkeen tavoitteena on tunnistaa keinoja, joilla voidaan vähentää ruokahävikkiä kokonaisvaltaisesti koko ruokaketjussa.

Ruokahävikkiä kartoitetaan vuoden 2020 loppuun mennessä laadittavalla tiekartalla. Sen avulla pyritään tunnistamaan ruokahävikkivirrat ruokaketjun eri osissa.

"Komissio tarvitsee tiekarttaa, jotta se voi arvioida ruokahävikin vähentämisen potentiaalin, jonka mukaan vähennystavoitteita asetetaan. On erityisen tärkeää, että pyritään sitouttamaan alan toimijat hävikin vähentämiseen."

Luke on jo aloittanut ensimmäisen maakunnallisen ruokahävikin tiekartan laadinnan Varsinais-Suomen alueella EU-rahoitteisessa Life IP Circwaste-hankkeessa.

"Työpajat ovat merkittävässä roolissa tiekartan laadinnassa, ja kaikki halukkaat ruokaketjun toimijat ovat tervetulleita työpajoihin", hankkeen projektipäällikkö, tutkija Inkeri Riipi kertoo.

"Tiekarttatyössä tulee korostumaan alun perin syömäkelpoinen ja vähennettävissä oleva ruokahävikki. Tässä mielessä olemme EU:n jätedirektiivin ja komission ajatuksia edellä, joka keskittyy ehdotuksessaan lähinnä kokonaisruokajätteeseen, johon sisältyvät niin syömäkelvottomat kuin syömäkelpoiset osat", Riipi jatkaa.

Ruokahävikin seuranta ja tiekartta -hankkeessa ovat mukana maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Elintarviketeollisuusliitto, Päivittäistavarayhdistys ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, sekä niiden jäsenyrityksiä.

Lue lisää ruokahävikin seurannasta:

EU ohjaamaan ruokahävikin seurantaa ja vähentämistä