Ruoka

Elintarvikevienti palautui viime vuonna pakotteita edeltäneeseen aikaan – tämä vuosi näyttää taas synkältä

Ruoka 12.07.2018

Elintarvikekaupan alijäämä kasvoi viime vuonna 3 500 miljoonasta noin 3 700 miljoonaan euroon.


Jaana Kankaanpää
Ruoka kallistuu kulutuksen kasvun ja tuotantokustannusten nousun vetämänä, Luke kertoo.

Suomen elintarvikeviennille viime vuosi oli vihdoin valopilkku neljän laihan vuoden jälkeen. Elintarvikkeita kaupattiin ulkomaille noin 1 600 miljoonan euron edestä, mikä veti viennin arvon Venäjän pakotteita edeltäviin lukemiin, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.

Kasvulukujen takaa löytyvät elintarvikkeiden kallistuminen kansainvälisillä markkinoilla sekä suomalaisille tuotteille avautuneet uudet markkinat, kertoo tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta.

Kasvusta huolimatta kuluva vuosi ei lupaa hyvää elintarviketeollisuudelle. Tammi–maaliskuussa viennin arvo oli kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Elintarvikekaupan alijäämä kasvoi viime vuonna 3 500 miljoonasta noin 3 700 miljoonaan euroon. Alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Elintarvikkeita tuotiin Suomeen viime vuonna 5 205 miljoonan euron arvosta, mikä on runsaat viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtuu etenkin tuontituotteiden kallistumisesta.

Ruoka kallistuu rivakasti, Luke kertoo. Toukokuussa kuluttajat maksoivat elintarvikkeista 2,4, prosenttia edellisvuotta enemmän. Erityisesti vihannekset, hedelmät, marjat, voi ja lihavalmisteet ovat kallistuneet. Vihannekset kallistuivat peräti 13 prosenttia edellisvuodesta.

Niemen mukaan tuontituotteiden kallistuminen on vähentänyt tuonnin aiheuttamaa hintakilpailua kotimaan markkinoilla. Tämän seurauksena suomalainen maatalous ja teollisuus ovat kyenneet osittain siirtämään kustannustensa nousua kuluttajahintoihin.

Lisäksi kuluttajilla on aikaisempaa enemmän rahaa käytettävissään: Kauppa käy eikä ostopäätöksiä tehdä pelkän hinnan perusteella.

Vuosina 2014–2017 elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat lähes neljä prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos oli samalla ajanjaksolla tasan kaksi prosenttia, joten ruoan hintakehitys oli useita vuosia yleistä inflaatiokehitystä hidastava tekijä, Luke kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit