Ruoka

Suomalainen kadotti tuntuman tuoreeseen ruokaan – "turvallisuus ei enää tärkeintä"

Ruoka 09.08.2018

Väitöstutkija testasi: Ihmiset hämmästyivät, kun saivat kerrankin tuoretta lounassalaattia pussissa muhineen sijasta.


Johannes Tervo
Tommi Kumpulainen väitteli viime perjantaina tohtoriksi ruuan tuoreuden kokemuksista. Seinäjoen torilla hänelle esitteli vihanneksia myyjä Auratar Alvari.

Suomalaiselta on kadonnut tuntuma aidosti tuoreeseen ruokaan, jos tuoretta väitöskirjaa on uskominen.

Ja miksipä ei olisi.

Lounastajat ovat tottuneet kauhomaan lautasilleen linjastosta salaattia ja pitävät sitä tuoreena ja terveellisenä.

Mutta: jos salaatti vaihdetaan oikeasti tuoreeseen salaattiin, haarukka pysähtyy.

”Ruokailija ihmettelee, että tässä on nyt jotakin outoa”, diplomi-insinööri Tommi Kumpulainen kertoo.

Se ”outo” on tuoreus. Yleensä salaatti on aikaa sitten poimittua, pestyä, pilkottua ja viikonkin muovi­pussissa muhitettua. Vaikka sitä yritettäisiin tuoreuttaa vaikkapa kylmän veden avulla, aito tuoreus ei tietenkään palaa.

Turun yliopiston Seinäjoen yliopistokeskuksessa viime perjantaina väittellyt Kumpulainen tutki elintarvikealan väitöskirjassaan ihmisten kokemuksia ruuan tuoreudesta ja lähiruuasta ja sitä, kuinka niihin voidaan vaikuttaa.

Kumpulainen sekä kyseli että testasi. Lounas­linjaston perusteella vaikuttaa siis siltä, että suomalaisten käsitys ruuan tuoreudesta on harhainen.

Myös Seinäjoen kouluissa tehdyssä testissä ilmeni, että vasta tieto tuoreudesta eli kyltti lähituotannosta tomaatin, kurkun ja salaatin vieressä lisäsi kulutusta, sokkotarjoilu ei. Lähiruoka-tiedon nähtyään syömistään lisäsivät yläkoulun ja lukion oppilaista eniten yläkoulun pojat. Ehkä heidän lähtö­tasokin oli muita alempi, mutta muille nuorille alkuperätiedolla ei ollut vaikutusta.

Eräässä testissä Kumpulainen havaitsi, että jos annoksen kala on tuoretta, ruokailija pitää myös pakastekasviksista tehtyä lisuketta tavallista tuoreempana. Niinpä tuoreuden kokemukseen kannattaisikin ehkä panostaa vaikkapa vaihtamalla edes osa tarjottavista priimaan.

Tuoreudesta kannattaa siis kertoa, ja sillä voi erottautua ja vauhdittaa myyntiä.

”Suomalaiselle ruuan tärkein ominaisuus ei ole enää turvallisuus, vaan siltä haetaan myös elämyksellisyyttä, vaikka sitten työpaikan lounaslinjastossa. Sekä teollisuus että ateriapalvelut voivat tuoreuden avulla erottua kilpailijoistaan.”

Ja vaikka ruokamuoteja tulee ja menee, tuoreus ja lähiruoka ovat säilyttäneet houkuttelevuutensa.

Lähiruoka voi olla etenkin pienemmille valmistajille markkinavaltti, sillä ihmiset sanovat usein arvostavansa lähiruokaa. Etenkin epäitsekkäät, konservatiivit ja isojen kaupunkien ulkopuolella asuvat arvostavat sitä sekä aluetalouden, yrittäjyyden että moraalin kannalta.

Kaupungeissa taas ostetaan lähiruokaa suosituista suoramyyntipiireistä.

Kumpulaisen mukaan alkuperä on ihmiselle merkittävä tuotteissa, joita hän muutenkin arvostaa: korkeakouluopiskelijoista naiset pitivät tärkeänä lähituotantoa leivässä ja miehet lihassa.

Lue myös: Roiskeläppä ja maksalaatikko eivät peräänny – Myydyimpien valmisruokien kärki muuttuu hitaasti

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT