Ruoka

Pienjuustola ei saa enää käyttää tuotteissaan veta-nimeä

Ruoka 31.08.2018

Evira katsoo nimen olevan liian lähellä fetaa.


Juha Sinisalo
Riitta Saloniemi sanoo, ettei todellakaan ole ratsastanut kreikkalaisen fetan maineella. "En ole koskaan kokenut tuontijuustoja arvokkaammiksi kuin omiani."

Laitilalainen Saloniemen juustola on vuosikaudet myynyt kypsytettyjä juustojaan veta-nimellä. Keskiviikkona tuli tieto, ettei nimi kelpaa – Eviran mukaan se on liian lähellä kreikkalaista feta-juustoa.

Yrittäjä Riitta Saloniemi hermostui.

"Kun aikanaan aloimme tehdä juustolle uusia pakkauksia, olimme yhteydessä valvoviin virkamiehiin ja pakkausmerkinnät tarkistettiin moneen otteeseen", hän kertoo.

Silloin veta-nimeä ei kritisoinut kukaan, nyt se ei sovikaan.

Juustopakkausten uusiminen käy kalliiksi.

"Minulla on neljä tuotetta veta-nimen alla. Pelkkä värilaattojen tekeminen uusia pakkauksia varten maksaa 2 000 euroa ja sen päälle pakkausten valmistuskulut", hän laskee. "Siitä tulee usean tonnin kuluerä."

Pienyrityksessä on niukasti työvoimaa. "Jos joudumme liimaamaan uusia tarroja olemassa olevien laatikoiden alle ja päälle, meille tulee työvoimapula."

Saloniemen juustola on suomalaisen pienjuustolatoiminnan uranuurtajia. Toimintaa on takana jo 20 vuotta ja yrityksen tuotteet tunnetaan laajalti.

Aikanaan yrityksen valikoimassa on ollut fetaksi nimettyjä juustoja. Kun kreikkalainen feta sai nimisuojan, nimestä oli luovuttava.

Salaattijuusto-nimeä ei haluttu ottaa käyttöön, koska se tuntui liian epämääräiseltä, Saloniemi kertoo.

"Salaattijuusto voi olla esimerkiksi piimäjuusto tai tuorejuusto. Halusimme, että nimestä kävisi ilmi, että kyseessä on kypsytetty juusto."

Nimi vaihdettiin vetaksi, joka sopii hyvin alueen murteeseen.

Saloniemi ei missään vaiheessa ole ajatellut, että asiakkaat saattaisivat sekoittaa nimen kreikkalaiseen fetaan.

"Meidän juusto on höylättävää ja vakuumissa, feta taas on aivan eri tuote: murenavaa, hapanta ja yleensä suolaveteen säilöttyä."

Saloniemi korostaa, ettei ole sotajalalla ketään vastaan, vaan haluaa herättää keskustelua.

Hän ei kiistä, etteivätkö veta ja feta olisi sanoina lähellä toisiaan. Mutta se harmittaa, että asiaan puututaan nyt eikä ennen tuotteen markkinoillesaattamista.

Paikallisia viranomaisia hän ei halua moittia. "Kyllä terveystarkastajan päätehtävä on varmistaa, etteivät tuotteet vaaranna terveyttä, eikä miettiä nimisuojaa."

Ennen kaikkea Saloniemi perää tasapuolisuutta. "ABC:llä saadaan kyllä myydä häränlihaa, vaikka se ei sitä todellakaan ole. Sitten joihinkin asioihin puututaan tosi tiukasti."

Hän on keskustellut asiasta MTK:n ruoka-asiamiehen Anni-Mari Syväniemen kanssa.

Myös Syväniemi toteaa, että pakkausten uusiminen olisi pienyritykselle kohtuuton kuluerä. "Saa aika hiton monta juustoa myydä, että sen saa katettua."

On valitettavaa, ettei valvonnassa ole huomattu puuttua veta-nimitykseen aiemmin, Eviran ylitarkastaja Mika Varjonen toteaa.

Hänen mukaansa on kiistatonta, että veta-sanan käyttö Suomessa valmistetussa juustossa on määräysten vastainen – selkeästi viittaus kreikkalaiseen feta-sanaan.

"Kuluttaja yhdistää nämä kaksi tuotetta samankaltaisiksi ainesosiltaan, alkuperältään tai muulla perusteella. Kuluttajan valintojen perusteet eivät ole aina tietoisia, vaan ne usein perustuvat mielleyhtymiin."

Varjosen mukaan nimisuoja-asiat ovat nyt tapetilla, koska Suomessa tehtiin asiasta EU-tarkastus vuoden 2015 lopulla. "Saimme palautetta, ettei nimisuojan valvonta ole riittävää. Siksi tänä vuonna on menossa asiaa koskeva valvontaprojekti."