Ruoka

Tunnetko jo hollantilaisen keittiön? Maan ruokalähettiläs haluaa nostaa huspotit ja pannekoekit kaikkien tietoisuuteen

Ruoka 02.09.2018

Christian Weij'llä on lisäksi unelma: rakentaa paikka, missä ihmiset saavat kokea ruuan sen kasvatuksesta lautaselle. Unelmalla on jo nimikin: SmaakPark eli Makupuisto.


Riitta Mustonen
Christian Weij haluaa nostaa lähiruokaa. Hän itse hankkii raaka-aineet pääosin paikallisilta sopimustuottajilta.
Christian Weij haluaa nostaa lähiruokaa. Hän itse hankkii raaka-aineet pääosin paikallisilta sopimustuottajilta.
Hollanti on pikkelöinnin eli etikkasäilönnän konkari, kun sen laivastossa ruoka piti saada säilymään pitkien merimatkojen ajan. Nyt pikkelöinti on taas muotia ja Christian Weij on kirjoittanut siitä kirjan.
Hollanti on pikkelöinnin eli etikkasäilönnän konkari, kun sen laivastossa ruoka piti saada säilymään pitkien merimatkojen ajan. Nyt pikkelöinti on taas muotia ja Christian Weij on kirjoittanut siitä kirjan.

Kun turisti matkustaa Hollantiin, hän harvoin saa syödäkseen perihollantilaista ruokaa. Pikemminkin askeleet vievät indonesialaiseen riisipöytään tai käteen tarttuu pikaruokakioskista majoneesilla maustettu ranskanperunatötterö.

Keittiömestari Christian Weij haluaa asiaan muutoksen, ja häntä tukee jopa maan hallitus.

"Olemme kirjanneet, mikä on todella hollantilaista. Sitä on kausiruoka ja kestävyys", Weij määrittelee.

Hän kertoo 80/20-säännöstä: 80 prosenttia ateriasta on kasviksia, 20 prosenttia lihaa tai kalaa. 80 prosenttia raaka-aineista tulee sesongista, 80 prosenttia on paikallista ja 80 prosenttia kestävää.

Kesällä Weij oli esittelemässä ideoitaan Lontoossa, missä ihmiset yllättyivät, että on olemassa hollantilainen keittiö. Se on monelle tuntematon.

"Nyt on muotia esimerkiksi korealainen kimchi, mutta sehän on meille tuttua hapankaalia ja siihen käytetään myös espanjalaista paprikaa, joka on samaa kuin hollannin punainen paprika. Meillä on ollut paprika kauemmin kuin Aasiassa. Helposti ihannoimme muualta tullutta ja pidämme omaa ruokaamme liian yksinkertaisena", Weij pohtii.

Hollantilaisen ruuan lähettilääksi nimitetty Weij väittää kuitenkin, että hollantilainen keittiö, Dutch cuisine, on jo brändi. Sen ydintä ovat esimerkiksi yhdessä astiassa kypsennettävät padat eli potit, kuten stamppot tai hutspot, joiden pääraaka-aine on peruna ja lisäksi padassa voi olla lihaa ja muita kasviksia.

Tyypillisiä Alankomaan tarjottavia ovat myös ohukkaat, matjessilli ja erilaiset juustot, joita voidaan tarjota pikkunaposteltavina sinapin kera.

Eden kaupunki, mistä Weij on kotoisin, sijaitsee keskellä Hollannin ruokalaaksoksi nimettyä aluetta. Ede-Wageningenin aseman viereen on nousemassa Maailman ruokakeskus World Food Center WFC eli paikka, missä elintarviketeollisuus, -tutkimus ja kuluttajat kohtaavat.

Ruokalähettiläs Weij'n visio liittyy maailman ruokakeskukseen ja sijaitsee samalla entisellä armeijan kasarmialueella kuin WFC. Weij aikoo rakentaa sinne makupuiston, SmaakParkin.

"Haluamme saada ihmiset katsomaan ruokaansa uusin silmin. Tänne voi tulla syömään ja juomaan vähän kuin pysyville ruokafestareille", Weij kertoo ja esittelee entistä urheiluhallia, johon on tarkoitus houkutella useita pieniä ruuan tekijöitä. Myös alkutuottajille varataan myyntikojuja.

Ulos istutetaan viljelmiä vajaalle hehtaarille ja kellarissa on Weij'n käymislaboratorio – mies on erikoistunut fermentointiin – missä kokit voivat käydä harjoittelemassa perinteisiä menetelmiä.

"Vaikka kestävyys ja terveellisyys ovat avainsanoja, niin emme halua nostaa sormea ja sanoa, että tee näin. Me vain opetamme, miten syntyy hyvää leipää ja juustoa, jolloin ihmiselle herää kysymys, että miksi se on niin hyvää."

Alueella on jo järjestetty villiruokafestareita, missä grillit loimottivat ja paljut höyrysivät musiikin tahtiin. Viihdettä, mutta aina asiaa mukana, Weij linjaa.

Pääoman makupuistonsa rakentamiseen Weij aikoo kerätä joukkorahoituskampanjalla.

Elokuussa alkaneen kampanjan tavoitteena on koota 600 000 euroa. Sijoittajille luvataan maksaa rahat takaisin kymmenessä vuodessa ja korkoakin tulisi 5,5 prosenttia.

Sijoitusta vastaan rahoittaja saa muun muassa kutsun avajaisiin, yöpymisen illallisen kera makupuiston aamiaismajoitustiloissa yhdelle tai useammalle henkilölle sen mukaan, kuinka paljon sijoittaa. Tonnin panoksella yksi henkilö pääsee vain avajaisiin, mutta 20 000 eurolla nelihenkinen seurue saa yksityisen illallisen ja majoituksen.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT