Ruoka

Pottu putosi pöydästä ja maitolasiin vaihtui vesi – myös voin, sokerin, jauhojen ja punaisen lihan ostaminen kotiin on vähentynyt

Ruoka 16.09.2018

Suomalaisten ruoka­talous on muuttunut rajusti viidessäkymmenessä vuodessa. Kehnoimmin on käynyt perunalle ja juotavalle maidolle.


Raaka-aineiden kulutus on vähentynyt ja pitkälle jalostettujen tuotteiden kulutus kasvanut. Suosituimmaksi lihaksi on noussut broileri, jonka kulutus on 2000-luvulla kolminkertaistunut.
Raaka-aineiden kulutus on vähentynyt ja pitkälle jalostettujen tuotteiden kulutus kasvanut. Suosituimmaksi lihaksi on noussut broileri, jonka kulutus on 2000-luvulla kolminkertaistunut.
Jauhojen kulutuksen lasku kertoo kotileivonnan vähenemisestä. Makaronin ja spagetin kulutus näyttää vähäiseltä, koska tilastossa näkyvät kuivapainot.
Jauhojen kulutuksen lasku kertoo kotileivonnan vähenemisestä. Makaronin ja spagetin kulutus näyttää vähäiseltä, koska tilastossa näkyvät kuivapainot.
Siipikarjanlihaa syödään nykyisin enemmän kuin sian- ja naudan kokolihaa.
Siipikarjanlihaa syödään nykyisin enemmän kuin sian- ja naudan kokolihaa.
Juustojen syönti on noussut tasaisesti, mutta voin kulutus on romahtanut, samoin piimän juonti.
Juustojen syönti on noussut tasaisesti, mutta voin kulutus on romahtanut, samoin piimän juonti.

Kun lapsuuteni nelihenkinen perhe kävi syömään 1960-luvulla, tarjoilu oli aika vakio: kuorineen keitetyt perunat, kastike, ehkä etikkakurkkua tai -punajuurta, maitoa ja piimää, leipää ja voita.

Pyhänä saattoi olla keitettyjen perunoiden kanssa porsaankyljyksiä tai stroganoffia, ja joskus äiti osti pakastetun kokonaisen kanan, josta tehtiin kanaviillokkia ja luista keittoa.

Tuolloin lähes kaikki ruoka tehtiin itse kotimaisista raaka-aineista. Kellarit ja ruokakaapit olivat täynnä peruselintarvikkeita, kuten jauhoja, sokeria, juurikasveja. Osa kasvatti perunat ja porkkanat itse ja metsästä poimittiin marjat ja sienet, jotka sitten säilöttiin talven varalle.

Maitoa oli aina pöydässä, ja sitä juotiin 288 litraa henkeä kohti vuodessa, mikä tekee melkein 8 desilitraa jokaista suomalaista kohti päivässä. Eli nelihenkisessä perheessä maitoa kului 2,5 litraa päivässä.

Perunoita jokainen suomalainen pisteli suuhunsa 84 kiloa vuodessa eli 230 grammaa päivässä. Se tekee noin neljä keskikokoista perunaa joka päivä.

Kun nyt katsoo nelihenkisen perheen ruokataloutta, kuva on aika toisenlainen. Perunoiden sijasta kattilassa kiehuu usein riisi tai pasta. Ruokapöytään ei nosteta maitokannua, vaan vesikarahvi – tai jos maitoa juodaan, se on rasvatonta tai kevytmaitoa ja usein myös vähälaktoosista tai laktoositonta. Piimää juo aika harva, ja etenkin nuoret ovat innostuneet erilaisista kasvimaidoista ja virvoitusjuomista.

Suomalaiset ostavat nykyisin maitoa kotiin 82 litraa henkeä kohti vuodessa, mikä tarkoittaa noin lasillista päivässä.

Vaikka maidon juonti on romahtanut, niin maidon muu käyttö on lisääntynyt. Juustojen kulutus on 50 vuodessa kuusinkertaistunut 18 kiloon henkeä kohti vuodessa ja viilien ja jugurttien kulutus noussut vajaasta kahdesta litrasta lähes 30 litraan vuodessa. Rahkasta on myös tullut suosittua – tilastoissa rahka luetaan juustoksi.

Projektisuunnittelija Kristiina Aalto Kuluttajatutkimuskeskuksesta on tarkastellut kotitalouksien kulutusmenoja Tilastokeskuksen kulutustutkimusten elintarvikkeiden määräaineiston pohjalta vuosina 1966–2016. Selvityksestä käy ilmi, että paitsi perunan ja maidon, myös voin, jauhojen ja sokerin sekä punaisen lihan ostaminen on vähentynyt.

Aalto arvelee, että maidon juonnin vähenemiseen on vaikuttanut se, että ruokajuomaksi on tullut paljon vaihtoehtoja. Toisaalta yli 80 litran vuosikulutus on hänestä vieläkin aika suurta, jos vertaa sitä vaikka kivennäisvesiin, joita juodaan 18 litraa vuodessa.

”Lisäksi ihan viime vuosina markkinoille on tullut kaura-, soija- ja riisijuomia, joiden kulutus on kasvanut. Niitä on ehkä osattu markkinoida paremmin kuin lehmänmaitoa”, Aalto pohtii.

Etenkin nuoret suosivat vaihtoehtoisia juomia, kun taas iäkkäät pitäytyvät maidossa ja piimässä. Aalto epäilee, että nuoret aikuiset ostavat hyla- tai kasvijuomia ihan varmuuden vuoksi. Maidon maine aikuisten ruokajuomana on kärsinyt.

Aallon mielestä terveysvalistuksessa voisi korostaa rasvatonta maitoa esimerkiksi hyvänä palautusjuomana. ”Ei rasituksen jälkeen tarvita energiajuomia, joita nyt markkinoidaan kovasti.”

”Toinen syy maidon oston vähenemiseen on se, että ennen viiliäkin tehtiin kotona ja sitä varten ostettiin maitoa. Nyt viili ostetaan kaupasta ja jugurtit ovat jokapäiväistä syötävää, samoin rahka.”

Perunan kulutuksessa on myös isot erot eri ikäryhmien välillä. Etenkin nuoret ovat korvanneet perunaa riisillä, pastalla ja nuudeleilla.

”Haetaan helppoa ja nopeaa. Minusta perunan keittäminen ja kuoriminen ei ole mikään rasite, mutta vaatiihan se vähän organisointia, että laittaa perunat sopivaan aikaan kypsymään. Toisaalta, jos ei ole päässyt hyvän perunan makuun, ei se ehkä maistukaan”, Aalto toteaa.

Aallon mielestä esimerkiksi varhaisperunan markkinoinnissa on tehty hallaa perunan kulutukselle. ”Kaupasta ei tahdo saada kunnollista varhaisperunaa. Suoramyynnistä ostettuna laatu on ihan toinen.”

Yhä useampi suomalainen asuu yksin, mikä sekin vaikuttaa ruokatottumuksiin. Valmisruokien käyttö lisääntyy. ”Ei aina viitsi tehdä ruokaa vain yhdelle, kun raaka-aineita saattaa jäädä käyttämättä. Eines tulee joissain tilanteissa jopa edullisemmaksi kuin itse ruuan laittaminen.”

Aalto näkee perunan ja maidon kulutuksen laskussa pitkän kehityksen, johon ei näytä tulevan käännöstä.

”Iäkkäiden ja nuorten kulutustottumukset poikkeavat melkoisesti. Ehkä nuoret muuttavat syömistään, kun he perheellistyvät, mutta muutos voi olla pieni.”