Ruoka

Kalakauppias harmittelee: Tiedonpuute vaivaa kuluttajaa kalaostoksilla – tuontikala jyllää

Kalankasvatus on toimialoista ainoa, joka on päässyt Itämeren suojelussa tavoitteisiin – ja ylikin. Silti kotimainen kalantuotanto on ahtaalla ja tuontikala jyllää.
Antti Raatikainen
Kotimaisen kirjolohen kasvatuksen ravinnekuormitus on pudonnut kolmessa vuosikymmenessä murto-osaan ja sen hiili- ja vesijalanjälki on pieni. Ruokana kala on terveellistä.

Kalan tukkukaupassa, kalanjalostuksessa, kalan maahantuonnissa ja -viennissä sekä kalankasvatuksessa toimivan Kalaneuvos Oy:n tuore selvitys osoittaa, että kuluttajia vaivaa kalaostoksilla tiedon puute: Suomalaiset eivät tiedä, onko heidän ostamansa kala kotimaista.

Suomalaisista 80 prosenttia haluaisi ostaa enemmän kalaa. Vaikka kalan kysyntä on lähes kaksinkertaistunut, kalankasvatus Suomessa on romahtanut.

Vain viidennes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista.

Joustavampi lupakäytäntö olisi kala-alan yrityksen mukaan ratkaisu kotimaisen kalaelinkeinon ahdinkoon.

Kalaneuvoksen tutkimusyhtiö Innolinkillä kesällä teettämä tutkimus selvitti suomalaisten näkemyksiä kalan syönnistä ja -ostamisesta. Kyselyn otoksena oli 1 200 suomalaista.

Kalaneuvos Oy:n tiistaina järjestämässä keskustelutilaisuudessa toimialan yrittäjät, viranomaiset ja tutkijat pohtivat sitä, miten tuhansien järvien maassa ja Itämeren ympäröimässä Suomessa ollaan tilanteessa, jossa kotimaista kalaa ei ole riittävästi tarjolla.

"Olosuhteet olisivat täällä erinomaiset, ja kalan syöminen on ekoteko", kuvasi ristiriitaa Kalaneuvos Oy:n varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen.

Kalankasvatuksen ympäristökuormittavuus on painettu murto-osaan siitä, mitä se oli 1980-luvulla. Luonnonvarakeskus Luken tutkimusten mukaan kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnekuormituksesta fosforin ja typen osalta on häviävän pieni: fosforin osalta 1,9 prosenttia kokonaiskuormituksesta ja typen osalta 0,9 prosenttia.

Myös rehutehokkuus on puhuu kalan puolesta: sadalla kilolla rehua kasvattaa 61 kiloa kalaa. Vertailun vuoksi: broileria kasvaa 100 rehukilolla 21 kiloa ja sianlihaa 17 kiloa.

"Kirjolohi on kestävä valinta", vahvisti keskustelutilaisuuden paneeliin Helsingissä osallistunut ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

WWF otti suomalaisen kasvatetun kirjolohen vuonna 2014 WWF:n vihreälle listalle ja kasvatetun siian vuonna 2016 samalle, ympäristöllisesti vastuullisen kulutuksen listalle.

Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja kasvatettu siika ovat ainoat verkkokassikasvatetut kalalajit WWF:n vihreällä listalla.

Samalla vihreällä pisteytyslistalla ovat niin ikään lähes kaikki muut Suomen vesillä kalastetut villikalat. WWF on pisteyttänyt vastuullisen kuluttamisen liikennevaloillaan keltaiseksi muun muassa Norjan lohen.

Punaisella koodivärillä olevia lajeja järjestön suosituksen mukaan ei pitäisi ostaa.

WWF:n Vilhusen mukaan tavoitteena on saada monet ylikalastetut lajit kuten tietyt turskalajit, osa tonnikaloista, hait ja rauskut eri kalakantaa elvyttävin toimenpitein takaisin vihreälle listalle.

Miksi kalankasvatus kotimaassa ei sitten nykyisellään riitä tyydyttämään kaupan ja kuluttajien kysyntää Suomessa? Kalaneuvos Oy:n ja muun muassa kalanrehuja valmistavan Raisio Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä muistutti myös kasvatetun kalan vientipotentiaalista, jota nykyisin ei pystytä hyödyntämään:

"Kun ei ole riittävästi kalankasvatusta."

Kotimaisen kalan puolesta puhuva Kalaneuvos oli listannut joukon toimenpiteitä, joilla kotimaisen kalan saatavuus turvattaisiin. Ykkösenä listassa on kalankasvatuksen lupakäytäntöjen yhdenmukaistaminen.

Lupakäytäntöjen toimivuutta kritisoi yleisöpuheenvuorossaan myös Nordic Trout Ab -yhtiön toimitusjohtaja Olof Karlsson:

"Tilanne on kestämätön: lupia kiristetään, kiristetään ja kiristetään."

Kasvatusluvat myöntää ja lupaehdot säätävät aluehallintoviranomaiset, avit, ympäri maata.

Nordic Trout kasvattaa kalaa yhteensä noin 10 miljoonaa kiloa vuodessa, Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Saaristomerellä ja Keski-Suomessa.

Maa- ja metsätalousministeriötä kalaneuvoksen paneelissa edustanut kalatalousneuvos Risto Lampinen totesi, että kalankasvattamisen kasvun pitää tapahtua kestävillä metodeilla ja avomerellä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lidl kritisoi ruuan hintavertailuja – kaupat tietävät vertailun ostoskorin tuotteet ja pitävät niiden hinnat alhaalla

Sari Iivonen jatkaa Luomuinstituutin johtajana

Ensimmäiset joulukinkut ovat jo kaupoissa – äänestä, milloin sinä aloitat jouluruokien syönnin tänä vuonna

Kestävä kehitys ja kahvintuotanto lyövät kättä – suomalaisfirma kertoo kasvattavansa papuja entistä lehtevämpien latvusten alla Laosissa