Ruoka

Onko juustolla todella yhtä suuri ilmastovaikutus kuin lihalla? "Riippuu lihasta ja juustosta"

Luonnonvarakeskuksen tutkija kertoo, että juuston ilmastovaikutukset johtuvat suurimmaksi osaksi käytetyn maidon määrästä.
Jaana Kankaanpää
Perinteiseen lasagneen tulee sekä lihaa että juustoa.

Kasvisruuissa on usein juustoa, joka antaa siihen makua, täyttävyyttä ja rakennetta. Suomalaiset juustonvalmistajat muistuttivat kampanjassaan tänä syksynä, että olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös juuston, ei pelkän nestemaidon alkuperään. Juustokiloon kuluu maitoa noin kymmenen litraa, pehmeään juustoon vähemmän, kovaan enemmän.

Juustopitoisia kasvisruokia on kuitenkin kritisoitu yhtä suurena ilmastokuormittajana kuin liharuokia. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Ilmasto-opas–sivuilla on graafi, jossa luetellaan eri ruoka-aineiden hiilidioksidipäästöjä. Naudanlihan ilmastoluvun kerrotaan olevan 15 CO2-ekv/kg eli hiilidioksidiekvivalenttikilogrammaa per kilo lihaa, juuston 13 ekvivalenttikiloa.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri arvioi, että luvut perustuvat vanhaan tietoon.

"Ennen juuston valmistuksessa syntyneelle heralle ei ehkä ollut käyttökohteita, mutta nyt se saadaan hyödynnettyä muissa tuotteissa. Se laskee juuston ilmastovaikutusta, kun osa maitoketjun päästöistä kohdentuu noille uusille tuotteille."

Luonnonvarakeskuksen tuoreimmassa arviossa juuston ilmastovaikutuksen arvioidaan olevan vaihteluvälillä 5-15 ekvivalenttikiloa juustokiloa kohden, lähinnä kuitenkin 5-10.

"Eri juustotyypeille olisi syytä päästä tarkentamaan tuloksia. Eniten juuston ilmastovaikutus riippuu siihen käytetyn maidon määrästä. Mitä kovempi juusto, sitä suurempi ilmastovaikutus", Katajajuuri kertoo.

Naudanlihan vaikutus on Luken uusissa laskelmissa huomattavasti aiempaa korkeampi: 20-50 kiloa per kypsennetty lihakilo. Esimerkiksi ympäristöjärjestö WWF suosittelee kuitenkin syömään luomunaudanlihaa kohtuudella, sillä sen karjanlaidunnus on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle. Myös luomumaitokarja laiduntaa.

"Broilerinlihalla on melko alhainen ilmastovaikutus, arviomme mukaan vaihdellen 3-7 kiloa, mutta tätäkin laskentaa pitäisi päästä suomalaisen tuotannon osalta päivittämään. Broileri on melkoisen tehokas rehunkäyttäjä", Katajajuuri kertoo.

"Myös porsaanliha on naudanlihaan verrattuna ilmastovaikutuksiltaan pienempi, sillä arvio on 5-9 kiloa."

Luvut ovat kypsennetylle, syötäväksi valmiille tuotteelle. Monilla kasviksilla luku jää yhteen tai sen alle. Esimerkiksi puurolla ilmastovaikutus on 0,2-0,3 hiilidioksidiekvivalenttikiloa per puurokilo.

Juustoruuan ympäristövaikutuksiin vaikuttaa juustolaadun lisäksi eniten se, paljonko juustoa ruuassa käytetään. Rasvaisuuden vuoksi juustoa tulee syötyä yhdellä aterialla harvoin yhtä paljon kuin lihaa.

Nopea haku MT:n reseptipankkiin osoittaa, että esimerkiksi punajuurilasagneen juustoa tulee 150 grammaa sinihomejuustoa ja 2 dl mozzarellaraastetta. Annoksia syntyy 6-8, joten yksittäisen annoksen juustomäärä jää melko pieneksi.

Kasvismakaronilaatikkoon juustoa tulee 3 dl kuuteen annokseen eli puoli desilitraa per ruokailija.

Myös liharuuilla on eroa. Esimerkiksi pihvi voi helposti painaa kypsennettynäkin yli sata grammaa per ruokailija ja se syödään yhdellä aterialla. Padoissa ja keitoissa ruokailijaa kohden varataan usein noin 50 grammaa kypsentämätöntä lihaa.

Naudan ja naudanlihan ilmastovaikutuksissa on paljon muuttujia, joilla on suuri merkitys lopputulokseen. Esimerkiksi lypsylehmän lihan ilmastovaikutus on huomattavasti pelkästään lihaksi kasvatettua eläintä pienempi.

"Eläimillä käytetty rehu vaikuttaa tietysti: paljonko sen tuottamisesta on syntynyt ilmastovaikutuksia, mikä on nurmen ja viljan suhde? Myös eläinten terveydellä on paljon merkitystä. Jos lypsylehmää hoidetaan hyvin ja se saadaan elämään monta vuotta, maitokilon ilmastovaikutus laskee tuntuvasti", Katajajuuri kertoo.

Valio on julkaissut suunnitelman aikomuksestaan pyrkiä hiilineutraaliksi maidontuottajaksi. Muutos aiotaan toteuttaa lannan käsittelyn tehostamisella ja laidunten hiilensidonnan lisäämisellä.

Nurmen hiilensidonta on myös yksi niistä asioista, joista tiedetään tällä hetkellä vielä melko vähän.

"Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä kaksi kertaa niin paljon kuin kasvillisuus. Lisäksi se pidättää ravinteita tehokkaasti", Valio arvioi suunnitelmissaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Keskustan kansanedustaja Kärnä: "Me suomalaiset syömme liikaa lihaa – sitä tulisi syödä vähemmän, mutta laadukkaampaa, eettisempää ja ekologisempaa"

Video: Näin retikasta syntyy näppärissä käsissä ruusu – Suomen ja Kiinan keittiömestarit kohtasivat illallisella

Finnwatch: Teenpoimijan päiväpalkka voi olla alempi kuin kahvilassa nautittavan teekupillisen hinta

"Suomessa globaali ruokakeskustelu ja oma maatalous ovat menneet sekaisin" – tänään vietetään YK:n ruokapäivää