Ruoka

Kalaa syövä kuluttaja voi varmistaa pian ruokansa turvallisuuden nettipalvelusta – "Suomalaista kalaa voi syödä turvallisin mielin"

Tietokanta kokoaa yhteen tiedot yleisempien Suomessa ravinnoksi käytettävien kalalajien vierasainepitoisuuksista, Luke kertoo kotisivuillaan.
Johanna Kokkola
Kalan syönnin terveysvaikutukset ovat kiistämättä suuremmat kuin syöntiin liittyvä laskennallinen terveysriski. Näin kerrotaan Luken kotisivuilla.

Kalaa syövä voi tulevaisuudessa varmistaa ruokansa turvallisuuden nettipalvelun avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus rakentavat yhdessä tietokantaa, joka kokoaa yhteen tiedot yleisimpien Suomessa ravinnoksi käytettävien kalalajien vierasainepitoisuuksista.

”Silloin tällöin kaloista saattaa löytyä raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia jotain vierasainetta. Jos löydöstä nousee kohu, kuluttajalle voi jäädä käsitys, että kalan syönti olisi terveysriski”, Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Ari Leskelä kertoo Luken kotisivuilla.

Vielä nyt kuluttajan on vaikea itse selvittää tilannetta. Vaikka tutkimustietoa kalojen vierasainepitoisuuksista ja niiden määrien kehittymisestä on runsaasti, on tieto hajallaan ja vaikeasti tavoitettavissa.

Kuluttajien käytössä kontaminanttitietokanta on vuonna 2020. Kuluttaja voi valita aineistosta haluamansa kalalajin, pyyntivesistön ja vierasaineen. Valinnan jälkeen ohjelma näyttää pylväsdiagrammein, mihin suuntaan pitoisuudet ovat eri vuosina kehittyneet.

”Jos vaikkapa kesämökkiläiselle tulee Päijänteen rannalla mieleen, että minkälaista syötävää mökkijärven muikku on, hän voi tarkistaa asian tietokannasta ja sen jälkeen astella lähikaupan kalatiskille tai laittaa verkot veteen”, Leskelä sanoo.

Tietokantaan on tarkoitus koota vierasainepitoisuudet 5–8 tärkeimmästä kalalajista.

”Harvinaisista kalalajeista mittaustietoa on vähän ja voidaan olettaa, että niiden vierasainemäärät noudattavat vesialueen muiden kalalajien pitoisuuksia”, THL:n erikoistutkija Panu Rantakokko kertoo.

Mukaan otettavista vesistöistä ei ole tehty vielä päätöstä.

”Meren rannikko on selkeä kokonaisuus mutta jokaista järveä ei mitenkään ole mahdollista ottaa mukaan. Sisävesien kohdalla tilannetta vaikeuttaa myös se, että samannimisiä järviä on paljon”, Rantakokko sanoo.

Vierasaineilla eli kontaminanteilla tarkoitetaan erilaisia aineita ja yhdisteitä, jotka nautittuna ovat ihmisen terveydelle haitallisia ja joiden määriä viranomaiset valvovat. Kaloissa yleisimpiä vierasaineita ovat elohopea, dioksiinit, PCB-yhdisteet ja radioaktiivinen Cesium-137.

Leskelä muistuttaa, että suomalaista kalaa voi syödä turvallisin mielin: kontaminanttien pitoisuudet ovat vähäisiä ja monen yhdisteen osalta laskemaan päin.

”Kalan syönnin terveysvaikutukset ovat kiistämättä suuremmat kuin syöntiin liittyvä laskennallinen terveysriski.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Mitä pikkujoulupöytään? Tässä kivat ideat suolaisiin joulutorttuihin ja glögin makuiseen tiramisuun

Mitä yhteistä on yksisarvisen linnalla, porotallilla ja ketulla? Ne kisaavat piparinleivonnan mestaruudesta ensi lauantaina – katso täältä muutkin upeat kilpailutyöt

Pohjalainen salaattivalmistaja tähyää Ruotsiin – pääomasijoittajasta vähemmistöosakas Fresh Servantille

Suomi ponnistaa 1,5 miljoonan euron budjetilla Bocuse d'Or -kisaan – pääkumppani Keskon tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkeen ruokamaana