Ruoka

Valmisruokien kasvi­proteiini tulee usein ulkomailta – einesten kotimaisuus tökkii myös lihavaihtoehdoissa

Ruoka 30.11.2018

Vegaanin tai kasvissyöjän on vaikea löytää koti­maisista raaka-aineista valmistettuja vaihtoehtoja. Toisaalta lihavaihtoehdoissakin kotimaista on usein vain liha.


Hanna Linnove
Kotimaisia kasvisvaihtoehtoja löytyy erityisesti tutuista kotiruuista kuten puuroista ja keitoista.
Kotimaisia kasvisvaihtoehtoja löytyy erityisesti tutuista kotiruuista kuten puuroista ja keitoista.
Hanna Linnove
Pikaruokien kotimaisuusaste jää helposti  vaatimattomaksi.
Pikaruokien kotimaisuusaste jää helposti vaatimattomaksi.

Mitä valmisruokaa löytyy syötäväksi kotimaisuutta arvostavalle kasvissyöjälle?

Erityisesti vegaanille vaihtoehtoja on vähän.

Viime aikoina vegaanisia valmisruokia on tullut tarjolle erityisesti proteiini- ja pikaruokatuotteisiin. Hyvää Suomesta -merkittyjä ruokia löytyy kuitenkin eniten perinteisistä suomalaisista kasvisruuista.

Merkin saa, jos tuote on valmistettu ja pakattu Suomessa sekä raaka-aineesta vähintään 75 prosenttia on suomalaista.

Tuotteille myönnettäessä Avainlipun voi saada Suomessa valmistettu tuote, jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Kotimaisuusaste tarkoittaa suomalaisten kustannusten osuutta tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta.

Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteeseen kohdistuvat kustannukset.

Nyhtökaurassa, Härkiksessä ja Muru-kaurajauhiksessa on kaikissa käytetty kotimaisia raaka-aineita mutta ei tarpeeksi Hyvää Suomesta -merkin vaatimuksiin.

Härkis sisältää 54 prosenttia suomalaista härkäpapua, Nyhtökaura valmistetaan suomalaisesta ja ruotsalaisesta kaurasta sekä keski­eurooppalaisesta herneestä. Muru sisältää 41 prosenttia kotimaista kauraa.

Kotimaisuusongelmaksi ovat muodostuneet tuotteiden sisältämät proteiinijakeet. Esimerkiksi herne­proteiinia ei ole saatavissa kotimaisena.

”Jalostavassa teollisuudessa on Suomessa jonkin verran vajausta innovatiivisten tuotteiden kohdalla. Niissä kysyntä on nyt syntynyt ennen tuotantoa”, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kertoo.

”Yksipuoliseen viljelyyn on usein syy: teollisuus määrittää melko pitkälle sitä, mitä kannattaa viljellä. Jos viljanjalostuslaitoksien kylkiin saataisiin Suomessa valkuaiskasveja hyödyntäviä laitoksia, se parantaisi viljelijöiden mahdollisuuksia viljelykiertoon.”

Viljelykierrolla on paljon positiivisia vaikutuksia sekä luonnon monimuotoisuuteen että maan tuottokykyyn. Erikoiskasvien, kuten rapsin, härkäpavun ja herneen viljely monipuolistaisi viljelijän tulonlähteitä.

”Toivomme, että teollinen puoli innostuu nyt investoimaan valkuaiskasveihin. Viljan osalta Suomen tilanne on melko hyvä: oma teollisuutemme käyttää suuren osan viljellystä viljasta”, Schulman kuvailee.

Hyvää Suomesta on vahva ja tunnettu kotimaisuusmerkki, ja siksi sillä listatut kasvistuotteet olisivat hyödyllinen apu valintoihin. Listaa ei kuitenkaan ole saatavilla.

”Emme kerää tällä hetkellä tietoa onko tuote vegaaninen tai kasvisruoka”, elintarvikeasiantuntija Suvi Alakalhunmaa kertoo.

”Tulevaisuudessa olisi ajatuksena laittaa tuotehaku kaikista Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista nettisivuillemme ja silloin voisimme ottaa huomioon myös tämän vaihtoehdon tuotelistauksessa.”

Toisaalta merkissä painotetaan erityisesti eläinvalkuaista: lopputuotteen lihan, kalan, munan ja maidon on oltava kokonaan suomalaista, kun koko tuotteen koti­maisuus­asteeksi riittää aiemmin mainittu kolme neljännestä.

Pikaruuissa, kuten hampurilaisissa ja pitsoissa, kotimaisuusaste on heikko myös lihatuotteissa. Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita on tarjolla vähän.

Ulkomaista herneproteiinia ja soijaproteiinia löytyy myös Atrian Kunnon arki -burgerista, joka lupaa tuotteiden sisältävän aina suomalaista lihaa. Muiden raaka-aineiden alkuperää ei kerrota.

Jos pikaruokatuotteen ainoa suomalainen raaka-aine on liha, jää kotimaisuusaste heikoksi. Atrian burgerin pihvin lihapitoisuus on vain 26 prosenttia. Se kattaa koko tuotteesta 13 prosenttia.

Saman merkin lihapiirakka sisältää lihaa 12 prosenttia. Hoviruuan lihapiirakka sisältää suomalaista lihaa vaatimattomat kolme prosenttia.

Pakaste- tai einespizzoja ei kotimaisina juuri löydy. Vehnästä suomalaisuus ei kuitenkaan jää kiinni, kotimaisia pizzapohjavaihtoehtoja on sekä S-ryhmän Kotimaista-merkillä että Apetitilla.

Avainlippu löytyy Saarioisten kasvispizzasta, vegaanisesta riisipiirakasta, vegehampurilaisesta ja grahamkasvispiirakoista. Yhtiön käyttämien kasvisraaka-aineiden kotimaisuusaste on yhteensä 90 prosenttia.

Proteiinin riittävä saanti nostetaan usein vegaanisen ruokavalion ongelmaksi. Kuitenkin myös lihaa ja kalaa sisältävissä valmisruuissa valkuaisen määrä voi jäädä vaatimattomaksi samaan aikaan, kun rasvaa ja suolaa on runsain mitoin.

Sydänliitto pitää voimakassuolaisuuden rajana tuoteryhmässä 1,2 prosenttia. Sydänmerkin saa, jos tuote sisältää suolaa korkeintaan 0,9 prosenttia.

Suolaisuus on ongelma myös kasvisvaihtoehdoissa. Britannialaisen selvityksen mukaan monissa lihaa korvaaviksi suunnitelluissa tuotteissa kuten makkaroissa ja leikkeleissä on hälyttävän paljon suolaa (MT 25.10.).

Proteiinin määrä kannattaa tarkistaa tuotekohtaisesti: esimerkiksi Apetitin juurespihveissä proteiinia on 5,6 grammaa, rasvaa 3,6 grammaa ja suolaa 0,90 grammaa sadassa grammassa. Pihvit sisältävät soijaproteiinia.

HK:n perinteinen Sininen lenkki sisältää proteiinia yhdeksän grammaa ja rasvaa 18 grammaa sadassa grammassa. Suolaa on 2,2 grammaa.

Pihvejä saa siis syödä noin puolitoistakertaisen määrän saadakseen saman määrän proteiinia kuin HK:n sinisestä.

Toisaalta runsaampi pihviannos sisältää huomattavasti vähemmän rasvaa ja suolaa kuin sata grammaa lenkkiä.

Proteiinia suositellaan nautittavaksi noin 10–20 prosenttia koko päivän energiansaannista. Aikuisella se tarkoittaa tavallisesti 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohti päivässä, eli 80-kiloinen henkilö tarvitsee proteiinia noin 96 grammaa päivässä.

Valkuaista tulee syötyä proteiinituotteiksi miellettyjen ruokien lisäksi esimerkiksi ruisleivässä. Fazerin Puikula leivotaan suomalaisesta rukiista ja se sisältää 12 grammaa proteiinia sadassa grammassa.

Jos tuotteeseen haluaa lisäproteiinia, sellaista saa kauhottua esimerkiksi kotimaisista hampunsiemenistä, jotka sisältävät 25 prosenttia valkuaista. Kuivattu härkäpapurouhe sisältää proteiinia 46 prosenttia.

Korjattu 7.12. kello 8.54 Avainlippu-merkin määritettä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT