LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Ruoka

Kasvisruokapäivä lisäsi ruokahävikkiä Hämeenlinnan kouluissa – Koululaisilta yäk-reaktioita pavuista

Kunnista puolet tarjoaa kasvisruokaa pääruokana kerran viikossa. Kuntien ruokahävikki on noin viidennes.
Jukka Pasonen/Johannes Tervo
Koulujen ja päiväkotien ruokahävikki syntyy lautastähteistä ja siitä, että oppilaat jättävät syömättä kokonaan.

Hämeenlinnan koulujen ruokahävikki on nykyisin noin 16 prosenttia ja päiväkotien 17 prosenttia. Lounaita Kaurialan keskuskeittiöllä tehdään 8 000 päivässä.

Hävikki saatiin painettua jo 14 prosenttiin, mutta sitten kaupunki teki uuden linjauksen: Kaikilla kouluilla tarjotaan kerran viikossa kasvisruokaa.

Se nosti hävikin nykylukuihin.

”Hävikki on kasvanut siitä lähtien, kun tuli uusi suositus kasvisruuasta. Ymmärrämme, että kun tulee uusia makuja ja rakenteita, se vaatii totuttelua”, Hämeenlinnan koulujen ja päiväkotien ruokatuotannon suunnittelija Päivi Lindholm kertoo.

Ja tämä luku tiedetään tarkasti, sillä Hämeenlinnassa on seurattu hävikkiä jo vuosia. Koulujen ja päiväkotien kaikki ruoka tehdään yhdessä keskuskeittiössä, joka on viritetty täysin hävikittömäksi. Ruokaa tehdään täsmälleen sen verran kuin sitä kouluihin tilataan. Lisäksi jokaisessa koulun keittiössä hävikki punnitaan joka päivä, jokaisesta ruokalajista erikseen.

Itse ruuassa ei ole mitään vikaa. Kasvisruokaa vakituisesti syövät eivät siitä valita, vaan yäk-reaktiot tulevat sekasyöjiltä. Palautetta tulee erityisesti pavuista. Sitä tulee myös jos papuja tai porkkanaa laitetaan lihakastikkeeseen.

Kasvisruokaan lasketaan myös aiemminkin tarjotut puurot ja pinaattiletut.

Luonnonvarakeskus Lukessa ruokahävikkiä tutkiva Juha-Matti Katajajuuri arvioi kuntien ruokahävikiksi noin viidenneksen. Se ei ole laskenut viime vuosina merkittävästi.

”Kun vuonna 2012 alettiin seuraamaan, saatiin arvio 20 prosentista. Nyt kun tehdään erilaisia seurantamittauksia, niin aika samassa ne pyörii.”

Kustannuksia kunnille on vaikea arvioida. Karkea haarukointi tuottaa tuloksen, että raaka-aineiden osalta se on 50 miljoonaan ja sadan miljoonan euron välillä vuodessa koko maassa. Laskelma perustuu siihen, että arvio aterioiden määrästä on 360 miljoonaa vuodessa. Jos aterian raaka-ainekustannukset ovat vajaan euron ja niistä viidennes menee hukkaan, on summa noin 70 miljoonaa.

Lindholm laskee Hämeenlinnan koulu- ja päiväkotiruokailun hävikin kokonaiskustannukseksi noin 160 000 euroa vuodessa.

Maa- ja metsätalousministeriön kyselyyn vastanneista kunnista puolet tarjosi kasvisruokaa pääruokana kerran viikossa. Vuoteen 2016 verrattuna määrä on kaksinkertaistunut.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viisi Laitilan olutta mitalisijoille merkittävässä olutkisassa – kultaa tai pronssia kaikille oluille, joilla kilpailuun osallistui

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa viime vuonna vain kolme ja puoli kiloa asukasta kohti – tuontikalaa upposi yli yhdeksän kiloa

Onko sinullakin vaikeuksia syödä suosituksen mukaisesti hedelmiä ja vihanneksia? Tutkija kertoo, mistä se johtuu

Nyt on haussa Suomen taitavin kalaruokakokki